Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Janina Ojala alisuoriutui valintakokeissa, mutta ovet yliopistoon avautuivat toista väylää – "Kahdeksan kuukautta olin päivät kirjastossa ja illat töissä"

Korkeakoulut aikovat leventää avoimen väylää tai polkua muun muassa lisäämällä opiskelupaikkoja, parantamalla tiedotusta ja laatimalla reitin kriteerit entistä pidemmäksi ajaksi kerrallaan.

Vuonna 2015 ylioppilaaksi kirjoittanut Janina Ojala opiskeli kahdessa vuodessa avoimessa yliopisto-opetuksessa lähes 70 opintopistettä. Kuva: Johanna Erjonsalo

Janina Ojala on motivoitunut ja taitava opiskelija, joka tietää, mitä haluaa – siis juuri sellainen henkilö, jollaisia korkeakoulut toivovat tutkintojaan suorittamaan.

Ojala kuitenkin pettyi valintakokeissa kolmena peräkkäisenä keväänä kahdella eri alalla. Reitti Helsingin yliopistoon avautui lopulta avoimen yliopisto-opiskelun kautta.

– Olen ehkä sellainen, että alisuoriudun pääsykokeissa. Avoimen väylä ei ole niin stressaava, koska se ei kulminoidu yhteen kokeeseen. On koko vuosi – tai kaksi – aikaa. Jos yksi tentti menee huonosti, sen voi uusia.

Mielenkiintoiset avoimet opinnot myös selkiyttivät Ojalalle, että hän haluaa opiskella juuri politiikkaa ja viestintää. Tehdyt opinnot luetaan hyväksi, kun hän syksyllä aloittaa alan tutkinto-opiskelijana.

Pilottihankkeet olleet suosittuja

Yhä useamman tutkinto-opiskelijan tie korkeakouluun on samanlainen kuin helsinkiläisen Janina Ojalan. Opiskelijavalintauudistuksessa korkeakoulut nimittäin vahvistavat myös vaihtoehtoisia reittejä.

Kun kävin kysymässä yliopistolta, he eivät itsekään tienneet, mitkä kriteerit olivat. Minun piti ruveta opiskelemaan jotain tietämättä, sopiiko se kriteereihin. Opiskelija Janina Ojala

Joka toinen Uutissuomalaisen kyselyyn vastanneista korkeakouluista kertoo lisäävänsä tai jo lisänneensä niin sanotun avoimen reitin kautta tutkinto-opiskelijaksi otettavien määrää. Kyselyyn vastasi 16 ammattikorkeakoulua 23:sta ja 10 yliopistoa 13:sta.

Reitti voi leventyä merkittävästikin: esimerkiksi ammattikorkeakoulu Haaga-Helia aikoo tulevaisuudessa valita avoimen kautta jopa yhteensä 400 opiskelijaa, kun viime vuonna otettiin 148. Jyväskylän kauppakorkeassa avoimen paikkamäärä nousee 12:sta 50:een. Äbo Akademi aikoo nostaa avoimen väylää tulevien opiskelijoiden määrää vuoden sisällä noin kolmesta 10–15:een.

Avoimen reitti on myös avautumassa uusille aloille. Esimerkiksi Taideyliopistossa ei aiemmin ole ollut avoimen väylää lainkaan, mutta nyt se pilotoi englanninkielistä ohjelmaa.

Erillisiä väyläopintoja on luonut tai luomassa 46 prosenttia kyselyyn vastanneista korkeakouluista. Väyläopintoja on ollut ennenkin, mutta nyt on menossa monta uutta pilottihanketta.

Kysyntää avoimen väylälle on. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa teologian pilottiväylälle haki ensimmäisenä päivänä 90 ihmistä, kun paikkoja on 20. Viiden yliopiston Digital Education for All -hankkeessa eli Defassa pelkästään Helsingin yliopistoon haki 50 tietojenkäsittelyopiskelijaa, vaikka hakijoilta vaadittiin 50 opintopisteen suorittamista yhden lukuvuoden aikana.

Kinttupolusta uskottavaksi väyläksi

Tähän asti avoimen reitti on ollut pikemminkin kinttupolku kuin valtatie. Kevään 2016 yhteishaussa avoimen väylän kautta valittiin uusista tutkinto-opiskelijoista 0,26 prosenttia.

– Vaikka siihen lisäisi erillisvalinnat, prosenttiosuus kaikista valituista jää yhden ja kahden prosentin välille. Eikä osuus ole viime vuosina noussut, sanoo projektipäällikkö Paula Savela opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamasta Toinen reitti yliopistoon -hankkeesta (TRY).

Savelan mukaan avoimen väylästä on tarkoitus tehdä ”uskottavan kokoinen”. Numeraalista tavoitetta ei ole, mutta moni pitää uskottavuuden miniminä noin 10:tä–15:tä prosenttia valittavien opiskelijoiden määrästä. Osassa korkeakouluja tämä on jo täyttynytkin, mutta osassa avoimen reitiltä on hyväksytty vuosittain vain kourallinen opiskelijoita.

Uutissuomalaisen kyselystä selviää, että osassa korkeakouluja on valittu avoimen reittiä vain kourallinen opiskelijoita vuosittain, osassa se on ollut melko merkittävä väylä.

Janina Ojala oli avoimen opintoihin tyytyväinen, mutta hän toivoisi yliopistolta selkeämpää opastusta kurssien valintaan ja kurssien aikataulujen yhteensovittamista hakuaikojen kanssa. Kuva: Johanna Erjonsalo

Ei ihan helppo polku korkeakouluun

Opiskelijalta avoimen reitti vaatii paljon. Janina Ojalan piti suorittaa avoimessa hyvin arvosanoin noin 50 opintopistettä, jotka sisälsivät kieli- ja sivuaineopintoja, ja opinnot oli suunniteltava ilman yliopiston tukea. Ojala suoritti melkein 70 opintopistettä vajaassa kahdessa lukuvuodessa.

– Kahdeksan kuukautta olin käytännössä päivät kirjastossa ja illat töissä.

Paula Savelan mukaan on ”valitettavan yleistä”, että yliopistot edellyttävät 60–90 opintopistettä ennen hyväksymistä tutkinto-opiskelijaksi. TRY:n tavoitteena onkin kohtuullistaa vaatimuksia.

– Kohtuullistamiseen päästään aika paljon jo ensi vuoden valintaperusteissa. Työtä kuitenkin jää varmasti vielä.

Uutissuomalaisen kyselyssä kohtuullistamisaikeista kertoi 19 prosenttia.

"He eivät itsekään tienneet, mitkä kriteerit ovat"

 Kohtuullistamiseen päästään aika paljon jo ensi vuoden valintaperusteissa. Työtä kuitenkin jää varmasti vielä. Projektipäällikkö Paula Savela

Ojalan matkaan tuli mutkia, kun yhtä hänen muuten valmiiseen opintokokonaisuuteen tarvitsemaansa kurssia ei lopulta järjestetty ennen haun päättymistä. Hän joutui ottamaan ylimääräisiä kursseja saadakseen kasaan toisen kokonaisuuden.

Hän toivoisikin muun muassa, että yliopisto antaisi kurssivalintaan vähän selkeämmät suuntaviivat.

– Kun heti syksyn alussa kävin kysymässä yliopistolta, he eivät itsekään tienneet, mitkä kriteerit olivat. Minun piti ruveta opiskelemaan jotain tietämättä, sopiiko se kriteereihin.

Yksi avoimen reitin ongelma on ollut se, että hakukelpoisuusvaatimukset on saatettu vahvistaa jopa vain vuodeksi eteenpäin. Opiskelija ei opintoja aloittaessaan ole voinut olla varma, ovatko hakukriteerit urakan valmistuttua yhä samat.

Uutissuomalaisen kyselyyn vastanneista korkeakouluista 42 prosenttia onkin luomassa avoimen reitille useamman vuoden voimassa olevat kriteerit. Tiedotusta on parantamassa 77 prosenttia.

Tasa-arvoa ja epätasa-arvoa

Avoimen reitin hyvä puoli on tasa-arvoisuus, sillä hakea voi vaikka peruskoulupohjalta. Toisaalta opintotukea ei saa ja monet kurssit maksavat. Janina Ojala pulitti opinnoistaan yhteensä runsaat tuhat euroa.

– Perhe on avustanut tässä rahallisesti. Ehkä ilman sitä olisi vähän eri tilanne. Kaikilla ei ole perhettä, joka pystyy auttamaan.

Avoin opetus

Reitti tutkintoonkin

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen tavoitteena opiskelijavalintauudistuksessa on, että todistusvalinnan ja pääsykokeiden lisäksi korkeakoulut valitsevat opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella.

Yliopistoilla on OKM:n rahoittama hanke Toinen reitti yliopistoon, joka on osa opiskelijavalintojen uudistusta. Amk-puolella ei ole vastaavaa erillishanketta.

Avoimina yliopisto- tai amk-opintoina järjestetään tutkinnon osia eli samoja kursseja tai kurssikokonaisuuksia, jotka kuuluvat johonkin korkeakoulututkintoon.

Jo nyt kuka tahansa voi monella alalla päästä korkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi suorittamalla avoimen korkeakoulun opintoja. Tätä kutsutaan yliopistoissa avoimen väyläksi ja amkeissa avoimen poluksi. Sen toteutus vaihtelee paljon.

Kun vaaditut opintopisteet ovat kasassa, opiskelijan on tyypillisesti osallistuttava yhteis- tai erillishakuun.

Avoimen opinnot ovat usein maksullisia. Säädetty enimmäishinta on 15 euroa opintopisteeltä.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi