Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

USU-gallup: Joka kolmas suomalainen jättäisi raiteet rakentamatta, ellei varoja ole budjetissa – "Kysynpä vain, milloin se aika olisi, jos ei nyt"

Suomalaisten näkemykset suurien investointien rahoittamisesta jakautuvat.

Hallitus aikoo investoida raiteisiin. Investointeja on tarkoitus rahoittaa esimerkiksi myymällä valtion osakeomistuksia. Kuva: Jussi Vehkasalo

Suomalaisten mielipiteet valtion suurten investointien rahoittamisesta jakautuvat, selviää Uutissuomalaisen teettämästä USU-gallupista. Gallupissa kysyttiin, miten nämä investoinnit, kuten ratojen ja teiden rakentaminen, pitäisi rahoittaa.

Melkein joka kolmas näkee, että investointeja ei pitäisi tehdäkään, jos niihin ei ole varoja budjetissa.

Joka viides keräisi rahat myymällä valtion omistuksia yhtiöissä.

Joka kuudes on veronkorotusten kannalla.

Kymmenesosa suomalaisista ottaisi investointeihin lisää lainaa ja melkein yhtä moni keksisi jonkin muun keinon kuin jo mainitut.

Jos ei nyt niin milloin?

Investoinneista pidättäytymisen suosio ihmetyttää Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtajaa Elina Pylkkästä.

– Talouden aktiviteetti on nyt ylimmillään tällä vuosituhannella eikä lamaa ole vieläkään näköpiirissä. Silti koetaan, että nyt ei ole se aika. Kysynpä vain, milloin se aika olisi, jos ei nyt.

Hänestä on tärkeää luoda investoinneilla mahdollisuuksia seuraavalle nousukaudelle. Pylkkänen huomauttaa, että rahaa ei tupsahda valtion budjettiin tyhjästä, vaan budjettivara edellyttäisi esimerkiksi veronkorotuksia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen pohtii, että kenties investointihaluttomat pitävät valtion velkaantumista jo suurena eivätkä halua myöskään korottaa veroja.

– Ei ole mitenkään selvää tai edes todennäköistä, että esimerkiksi ratojen tai teiden rakentaminen rahoittaisi itse itsensä kasvattamalla riittävästi työllisyyttä ja tuotantoa ja sitä kautta verotuloja.

Määttänen toteaa kuitenkin, että väyläinvestoinnit voivat hyödyttää monia ihmisiä, vaikka verotusta jouduttaisiinkin niiden takia kiristämään.

Kuva: Pekka Seppänen

Hallitus vastaan oppositio

Tiukimmin valtion rahakirstua vartioisivat kokoomuksen äänestäjät. Heistä 43 prosenttia ei halua isoja investointeja, jos niihin ei ole varoja budjetissa. Myös perussuomalaisten kannattajat valitsevat tämän vastausvaihtoehdon muita useammin, mikä yllättää Elina Pylkkäsen. Hänestä nimenomaan nationalistisesti ajattelevien luulisi haluavan edistää investointeja, koska niillä on tarkoitus parantaa Suomen taloudellista asemaa pitkällä tähtäimellä.

Kiristetäänkö veroja nyt vai tulevaisuudessa. Tutkimusjohtaja Niku Määttänen, Etla

Investoinneista pidättäytyminen saa vähiten kannatusta, 18 prosenttia, SDP:n äänestäjiltä.

Demareista selvästi muita useampi puolestaan kannattaa valtion osakkeiden myyntiä investointien kustantamiseksi, yli kaksi kertaa suurempi osa kuin puoluekannastaan epävarmoista.

– On selkeästi nähtävissä hallitus vastaan oppositio -asetelma, Pylkkänen toteaa.

Iäkkäimmät suomalaiset katsovat muita ikäryhmiä useammin, että investointeja ei pidä tehdä, jos varoja ei ole budjetissa. Naiset pidättäytyisivät investoinneista hieman useammin kuin kuin miehet.

Naiset olisivat myös miehiä halukkaampia myymään osakkeita investointien rahoittamiseksi ja selvästi haluttomampia lisäämään velkataakkaa.

Aina kuitenkin veronkiristyksiä

USU-gallupin rahoitusvaihtoehdot ovat Elina Pylkkäsen mielestä hyviä ja hän käyttäisi niitä kaikkia. Niku Määttänen näkee, että eri rahoitustavat eivät lopulta juuri eroa toisistaan.

– Osittainhan tässä on kyse siitä, kiristetäänkö veroja nyt vai vasta tulevaisuudessa.

Määttänen toteaa, että nyt otettavien lainojen hoitokuluihinkin todennäköisesti tarvitaan jossain vaiheessa lisää verotuloja. Samoin käy, jos valtion osakkeita myymällä osinkotulot pienenevät.

Tutkimuksen on tehnyt Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Verkkokyselyyn vastasi 14.–18. kesäkuuta 1 000 suomalaista, jotka edustavat valtakunnallisesti 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Pyöristyksistä johtuen osuuksien yhteenlaskettu kokonaismäärä voi olla yli tai alle 100 prosenttia. Uutissuomalainen on Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus. Tietoykkönen on osa Mediatalo Keskisuomalaista.

Tausta

Hallitus rahoittaa myymällä

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa linjataan, että valtio voi rahoittaa investointeja myymällä valtion omistuksia.

Valtion omistuksilla voidaan kattaa esimerkiksi kertaluontoisia tulevaisuusinvestointeja, joita hallitus on ohjelmansa mukaan tekemässä 3 miljardilla, josta 2,5 miljardia on tarkoitus ottaa valtion suorista yhtiöomistuksista ja loput muista omaisuuseristä.

Kertaluontoisiin tulevaisuusinvestointeihin sisältyy muun muassa liikenneverkon kehittämisinvestointeja 150 miljoonalla.

Tänä vuonna hallitus aikoo lisätalousarvionsa mukaan panna rahaa liikenteen kehittämiseen runsaat 70 miljoonaa.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi