Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Rinne nosti ilmastonmuutoksen Suomen EU-puheenjohtajuuden keskeiseksi asiaksi – korkea pino vaikeita EU-kysymyksiä kaatuu Suomen syliin

Pääministeri Antti Rinne (sd.) nosti ilmastonmuutoksen keskeiseksi aiheeksi esitellessään Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa eduskunnalle.

Rinne nimesi ilmastonmuutoksen ihmiskunnan suureksi haasteeksi.

– Ilmastonmuutoksen torjunnassa ”kyllä, mutta” -politiikan aika on ohi. Suomessa, EU:ssa ja globaalisti, Rinne sanoi.

Suomen tavoite on, että EU-maat saisivat vuoden loppuun mennessä sovittua, miten sitoutua tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Puheessaan Rinne korosti, että Suomen kaltaisen pienen maan etu on EU, jossa pelisäännöt luodaan yhteistyöllä, eikä suurempien sanelusta.

– Mitä aktiivisempi olemme, sitä suurempana meidät nähdään. Ja se, jos mikä, on Suomen etu, Rinne sanoi.

Rinne nosti tavoitteeksi myös eurooppalaisen opiskelijavaihdon ja oppilaitosyhteistyön lujittamisen.

– Meidän on syytä selvittää verkostomaisesti toimivan eurooppalaisen superyliopiston perustamista ja eurooppalaisen tutkijavaihdon, Super Erasmuksen kehittämistä, Rinne visioi.

Eri sävyjä oppositiosta

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antoi Suomen ohjelmalle kiitosta Eurooppa-myönteisyydestä, mutta moitiskeli hallitusta siitä, että ohjelma saatiin kansanedustajien luettavaksi vasta viime metreillä ennen sen julkistamista.

Perussuomalaisten puheenvuoroissa ohjelmaa moitittiin siitä, että se ei aja Suomen ja suomalaisten etua.

– Eurooppa on maanosa, joka koostuu kansakunnista. EU on hallintojärjestelmä. Toivottavasti puheenjohtaja Orpo sisäistää tämän, vastasi ryhmänjohtaja Ville Tavio (ps.).

Suomen puheenjohtajuus alkaa heinäkuussa

Suomi haluaa valpastuttaa EU-maita hybridiuhkiin puheenjohtajakautensa aikana. Vastustuskyvyn parantaminen on yksi tavoitteista Suomen puheenjohtajakaudella, joka alkaa ensi viikon maanantaina.

Suurlähettiläs Marja Rislakin mukaan Suomi aikoo vetää ministerikokouksissa keskusteluita, joissa pohditaan erilaisia hybridivaikuttamisen skenaarioita.

– Tiedämme, että jäsenmaat ja instituutiot kohtaavat moninaisia hybridiuhkia, jotka on suunniteltu niin, että niitä on vaikeaa havaita ja jäljittää.

Kymmeniä EU-vaikuttajia oli aamutuimaan kuulemassa Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista brysseliläisessä hotellissa. Voisarvien äärellä taustavaikuttajat halusivat kuulla, miten Suomi aikoo johtaa neuvotteluita ilmastotavoitteista, Välimeren pelastusoperaatioista ja EU:n laajentumisesta tai suhtautuu brexit-sopimuksen avaamiseen.

Kaikki tämä on Suomen pöydällä, koska puolivuosittain yksi EU:n jäsenmaista johtaa puhetta neuvostoissa.

Maanantaina alkava puolivuotinen on haastava, koska se osuu vaalikausien taitteeseen. Jo nyt virkamiehet varautuvat rukkaamaan kokousaikatauluja, koska sunnuntaille on kutsuttu koolle ylimääräinen huippukokous avaamaan vaikeita neuvotteluita nimityksistä.

Vahvempia työkaluja oikeusvaltion turvaksi

Puheenjohtajakaudella Suomi painottaa yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Tavoitteena on vahvistaa EU:n työkaluja, joilla varmistetaan, että EU-maat noudattavat oikeusvaltion periaatteita.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitteli puheenjohtajakauden ohjelmaa keskiviikkona eduskunnassa.

– Kestävyys liittyy myös EU:n yhteisiin arvoihin. Ihmisoikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio ovat arvoja, joihin sitoutuminen on EU-jäsenyyden edellytys, Rinne sanoi.

Ilmastonmuutoksen torjunta on korkealla tavoitteissa. Tärkeitä ovat myös kilpailukyky, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansalaisten turvallisuus. Kaikki järjestelyt pyritään hoitamaan kestävästi, eikä esimerkiksi perinteisiä puheenjohtajalahjoja anneta.

Päivänpolttavista asioista pöydällä ovat Rislakin mukaan tulevien vuosien budjettineuvottelut, maahanmuutto, euroalueen uudistukset ja brexit. Suomi yrittää saada kaikki maat myös sen taakse, että Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa aloitettaisiin jäsenyysneuvottelut.

Ilmastoneuvotteluissa Suomen tehtävänä on vakuuttaa neljä vastahankaista maata, jotka ovat Puola, Tshekki, Unkari ja Viro. Muut maat ovat jo valmiita hyväksymään 2050 ilmastoneutraaliuden EU:n tavoitteeksi.

– Työskentelemme täällä Brysselissä ja olemme yhteydessä pääkaupunkeihin, jotta löytäisimme tien ratkaisuun, mikä ei ole helppoa, Rislakki kertoi.

Heikkoudesta arvosteltu EU:n yhteinen ulkopolitiikka nousee sekin agendalle. Suomi haluaa Rislakin mukaan käydä keskustelua päätöksenteon helpottamisesta eli siirtymisestä osin päätöksentekoon määräenemmistöllä yksimielisyyden sijaan.

Rinne kertoi eduskunnassa, että Suomen tavoitteena on, että hybridiuhkien torjuntaan perustettaisiin pysyvä työryhmä. Neuvoston työryhmä parantaisi koordinointia.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi