Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Työpaikka ja opiskelu parantavat turvapaikanhakijoiden elämänlaatua

Yli puolet vastaajista raportoi kokevansa alakuloisuutta, epätoivoa, ahdistusta tai masennusta hyvin usein tai aina. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Opiskelevat ja työssä käyvät turvapaikanhakijat kokevat elämänlaatunsa paremmaksi kuin työttömät turvapaikanhakijat, selviää sosiaali- ja terveysyhtiö Luonan vastaanottokeskuksissa tehdystä elämänlaatukyselystä.

Tutkittavista 43 prosenttia koki elämänlaatunsa erittäin huonoksi ja 37 prosenttia oli erittäin tyytymätön terveyteensä. Ainoastaan 8 prosenttia vastaajista koki elämänlaatunsa erittäin hyväksi. Tyytyväisyys terveyteen oli hyvä tai erittäin hyvä 22 prosentilla vastaajista.

Kyselyyn vastasi 115 18–65-vuotiasta turvapaikanhakijaa, joista 90 prosenttia on asunut vastaanottokeskuksessa yli 2 vuotta.

Heikko elämänlaatu vaikeuttaa kotoutumista

Tämä on ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus, jossa turvapaikanhakijoiden kokemaa elämänlaatua mitattiin Maailman terveysjärjestön (WHO) elämänlaatukyselyllä eli WHOQOL-BREF-mittarilla.

Yli puolet vastaajista raportoi kokevansa alakuloisuutta, epätoivoa, ahdistusta tai masennusta hyvin usein tai aina. Vastaavia tuloksia saatiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa.

– Elämänlaadun heikkous altistaa ihmisiä erilaisille psyykkisille ja fyysisille sairauksille. Silloin yleensä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Samalla yhteiskunnan kustannukset nousevat ja onnistunut kotoutuminen vaikeutuu, tutkimuksen tehnyt Ringa Tuomikoski sanoo tiedotteessa.

Hän toteutti tutkimuksen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönään Diakiin.

Lähtömaa vaikutti koulutustaustaa tai siviilisäätyä enemmän

Elämänlaatukysely jaettiin neljään ulottuvuuteen. Kaikissa niissä vastaajien elämänlaadun keskiarvot olivat matalat.

Koulutustaustan ja siviilisäädyn suhteen eri ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa elämänlaadun kokemuksissa, mutta maittain erot olivat selvemmät. Tutkimus osoitti samansuuntaisia tuloksia kuin aiemmat vastaavat kansainväliset elämänlaatututkimukset.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi