Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Juhannussaunojat palaavat vastakulttuurin pariin – saunatrendit vaihtelevat, mutta perinne pysyy

Saunomisessa yhdistyvät Lehtosen mielestä yhteisöllisyys ja mietiskelevä puhdistautuminen. LEHTIKUVA / MIKKO TÖRMÄNEN

Suomalaiset vaalivat mielellään ajatusta saunakulttuurin pysyvyydestä, mutta trendit muuttuvat saunomisessakin. Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Tuomas Lehtonen sanoo, että viimeisimmän vuosikymmenen suuri saunatrendi on ollut julkisten saunojen paluu.

– Ilmiö on aika monimuotoinen. Siihen eivät kuulu pelkästään vaikkapa Helsinkiin, Tampereelle tai moneen muuhun kaupunkiin tulleet uudet saunat, vaan esimerkiksi myös Helsingin Sompasaaressa sijaitseva yleinen Sompasauna, joka on omaehtoista ja oma-aloitteista kaupunkikulttuuria.

Saunomisessa yhdistyvät Lehtosen mielestä yhteisöllisyys ja mietiskelevä puhdistautuminen.

– Rohkenisin puhua pyhyyden tunnelmasta. Saunomisessa jaetusti kunnioitetaan puhdistautumista ja yhteistä saunomista.

Saunomisessa yhteen nivoutuvat myös arkinen peseytyminen ja juhlaperinteet. Juhannussaunan juuret ulottuvat aikaan ennen kirjallista historiaamme.

– Perinteisessä maaseutuvaltaisessa suomalaiskulttuurissa keskikesän juhla on ollut tärkeä tapahtuma, jolla on juuret paitsi puhdistautumiseen, varmasti myös keskikesän hedelmällisyyskulttiin liittyen. Keskikesän juhlintaan kytkeytyy edelleen jatkuva juhannussaunan vahva asema.

Saunakokemus lähtee suunnitteluvalinnoista

Lehtonen sanoo itse suosivansa kertalämmitteistä savusaunaa, koska ilman avotulen katkuja löylyistä pääsee nauttimaan kirjaimellisesti hyvässä hapessa.

Ilmanlaatu on tärkeä saunakokemukseen vaikuttava tekijä, tietää Hyvien löylyjen salaisuus -kirjan kirjoittaja Lassi A. Liikkanen. Hän on eritellyt saunakokemuksen elementeiksi lämmön, ilmanlaadun, saunan muotoilun sekä sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden.

– Saunan rakentamisessa olisi kiinnostava miettiä eksotiikan sijaan sitä, millaista saunaelämystä hakee ja miten saunaa tullaan käyttämään vaikka kymmenen vuoden päästä, Liikkanen sanoo.

Eksotiikkakin kiinnostaa suomalaisia, ja saunaelämyksiä saatetaan hakea yllättävistä paikoista.

– Suomessa harrastetaan sitä, että tehdään saunoja toinen toistaan kummallisempiin paikkoihin leikkuupuimureista hiihtohisseihin.

Lehtonen ja Liikkanen ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että monelle suomalaiselle hyvän saunan malliesimerkki on puulämmitteinen rantasauna.

– On suomalainen saunateollisuus pystynyt kehittämään hyviä sähkölämmitteisiäkin saunoja, joissa saunomiskokemus on miellyttävä, Lehtonen sanoo.

Variseva vihta on yllättävä haaste nykysaunalle

Saunakulttuurin vivahteille sokeutuu helposti, jos niitä ei tule ajatelleeksi. Saunakulttuuri linkittyy saunan rakennustekniseen puoleen.

Liikkanen nostaa esimerkiksi vihtomisen.

– Jotta vihtominen olisi mielekästä, saunaa pitää pystyä siivoamaan, koska vihdasta irtoaa lehtiä. Tällä hetkellä suositut integroidut lauteet tekevät siivoamisesta yllättävän hankalaa, Liikkanen sanoo.

Lehtonen huomauttaa, että kotipaikasta riippuen oksakimpulla huitominen on vihta- tai vastakulttuuria. Lännessä vihdotaan, idässä vastotaan. Toiminnan pariin palataan tavallisesti juuri juhannuksen aikaan.

Siivousvaivasta huolimatta Liikkanen kannustaa juhannussaunojia pitämään vihtomisperinnettä yllä. Hyvä vihta tai vasta rakentuu perinteisen riippakoivun lisäksi esimerkiksi pihlajan, lepän tai haavan oksista.

– Kun vihtaa muistaa liuottaa viileässä vedessä tunnin tai pari ennen käyttöönottoa, niin se on varmasti mukavan pehmeä, kun saunomisen aika koittaa, Liikkanen vinkkaa.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi