Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

EU-maat eivät päässeet sopuun kunnianhimoisesta 2050-ilmastotavoitteesta – kiista ilmastosta kiilasi nimitysruletin edelle huippukokouksessa

Vaikeat neuvottelut EU:n johtopaikoista joutuivat odottamaan, kun EU-johtajat väänsivät kättä ilmastotavoitteista torstai-iltana Brysselissä.

EU-maat eivät päässeet yksimielisyyteen kunnianhimoisesta tavoitteesta pyrkiä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. STT:n tietojen mukaan Puola, Tshekki ja Unkari vastustivat EU-huippukokouksessa kirjausta.

EU-maat yrittävät käännyttää viimeisiäkin maita kunnianhimoisen ilmastotavoitteen taakse, mutta turhaan.

EU-johtajien toivottiin sanovan ensimmäistä kertaa ääneen, että tähtäin on ilmastoneutraaliudessa vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä EU saisi päästää ilmakehään vain sen verran hiilidioksidia kuin sen maaperä ja luonto sitovat.

Weberin kortit hupenivat

Huippukokouksia johtava Donald Tusk ei luvannut sopua myöskään nimityksistä ennen huippukokousta.

– Eilen olin varovaisen myönteinen. Tänään olen enemmän varovainen kuin myönteinen, Tusk tviittasi.

Saksalaisen Manfred Weberin mahdollisuudet nousta komission johtoon näyttivät torstaina heikkenevän entisestään.

EU-vaalien jälkeen voimiensa tunnossa ollut parlamentti ei ole onnistunut lunastamaan paikkaansa poliittisessa mittelössä.

Neljä suurinta ryhmää eivät ole onnistuneet kokoamaan rivejään yhteisen ehdokkaan taakse, vaan päinvastoin sosialistit ja liberaalit vetivät huippukokouksen alla maton Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokkaan Manfred Weberin jalkojen alta. Puolueryhmät kertoivat muille, etteivät ne ole valmiita tukemaan Weberiä.

Parlamentin tuki on kriittinen, koska jäsenmaiden ehdottama henkilö tarvitsee taakseen parlamentin enemmistön.

Saksalaisen Weberin mahdollisuuksia nousta komission johtoon on epäilty pitkin matkaa. Hänellä ei ole ministerikokemusta, eikä häntä juuri tunneta.

Saksa on tukenut oman maansa ehdokasta, mutta Ranskasta on annettu kylmää kättä.

Katseet ovatkin kääntymässä kompromissiehdokkaisiin. Muiden puolueiden kärkiehdokkaista liberaalien tanskalainen kilpailukomissaari Margrethe Vestager ja sosiaalidemokraattien hollantilainen komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans ovat olleet ennakkopuheissa voimakkaasti esillä.

Muista ehdokkaista käytäväpuheissa ovat olleet muun muassa kaksi vahvaa ranskalaista: brexit-neuvottelija Michel Barnier ja Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde.

Rinne luottaa suomalaisten mahdollisuuksiin

Ensimmäiseen huippukokoukseensa osallistunut Antti Rinne (sd.) puhui suomalaisten puolesta Euroopan keskuspankin johtoon.

Rinne arvioi ennen kokousta olevan täysin mahdollista, että Erkki Liikanen tai Olli Rehn nousevat keskuspankin pääjohtajaksi.

EU-johtajat yrittävät päästä sopuun neljästä keskeisestä nimityksestä. Pöydällä ovat EU-komission puheenjohtajuus, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus, korkean edustajan eli EU:n ulkoministerin tehtävä ja EKP:n pääjohtajuus.

Päätös on monimutkainen vyyhti, jossa painavat niin poliittiset voimasuhteet, maiden välinen jako, sukupuoli kuin osaaminenkin.

Liikanen ja Rehn saavat Rinteen mukaan tunnustusta yli puoluerajojen.

– Pidän täysin mahdollisena, että jompikumpi suomalaisista upeista kandidaateista voi tulla valituksi, Rinne sanoi ennen huippukokousta toimittajille.

Rinne kertoi tukevansa komission johtoon sosialistien kärkiehdokasta Frans Timmermansia. Hollantilainen Timmermans on vastannut nykyisessä komissiossa oikeusvaltioasioista ja on komission ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Suomi pääsee laittamaan ensimmäiset numerot EU:n budjettiin

Torstaina varmistui, että Suomen puheenjohtajakaudesta tulee odotetun helteinen mitä tulee budjettineuvotteluihin.

EU-johtajat sopivat, että he yrittävät sopia lähivuosien rahankäytöstä ennen vuoden loppua. Suomi pääsee näin laittamaan ensimmäiset rahasummat EU:n lähivuosien budjettiin. Tehtävänä on konsultoida jäsenmaita ja laskea numerot niin, että kaikki voivat ne hyväksyä.

Budjetissa on paljon kiistakysymyksiä, muun muassa Ranskan ajama euroalueen budjetti, jonka koosta jäsenmaat eivät ole päässeet sopuun.

EU jatkaa Venäjän vastaisia pakotteita edelleen

EU-johtajat ilmoittivat torstaina jatkavansa Venäjän vastaisia talouspakotteita puolella vuodella Ukrainan kriisin vuoksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin edustaja tviittasi, että pakotteiden jatkamisen syynä on se, ettei Minskin sopimusta ole pantu toimeen. Minskin rauhansopimus solmittiin vuonna 2014 ja sitä muokattiin vuonna 2015, mutta sitä rikotaan edelleen säännöllisesti.

Pakotteiden kohteena on kokonaisia teollisuudenaloja, ja myös Venäjän arvokkaat öljy-yritykset.

Aiemmin samana päivänä EU ilmoitti myös Krimin niemimaahan liittyvien pakotteiden jatkamisesta. Venäjä liitti niemimaan itsensä vuonna 2014. Pakotteet kieltävät esimerkiksi tiettyjen tuotteiden tuonnin ja viennin EU:n ja Krimin välillä sekä EU:ssa majaa pitävien yritysten investoinnit ja matkailupalvelut alueella.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi