Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Armi ja Jens viettävät häitään parin viikon kuluttua – neljä tänä vuonna naimisiin menevää paria puhuu rakkaudesta

Armi Hänninen ja Jens Ehlen asuvat Jyväskylässä. He muuttivat yhteen Kuva: Mikko Vähäniitty

Kesä on rakkauden aikaa. Häitä vietetään edelleen eniten suven kuukausina, ja yhteensä tänä vuonna avioituu noin 26 000 paria. Neljä tänä vuonna naimisiin menevää pariskuntaa kertoi Sunnuntaisuomalaiselle rakkaustarinansa.

Armi ja Jens

6.7.2019

Armi Hänninen, 39, oli eronnut ja liittyi kaverin yllytyksestä nettideittisovellus Tinderiin alkuvuonna 2017. Sovellus ei kuitenkaan tuntunut omalta jutulta, ja Hänninen jätti sen käytön sikseen. Profiiliaan hän ei kuitenkaan muistanut poistaa.

Jens Ehlen, 39, näki profiilin ja lähetti Hänniselle viestin Facebookissa.

– En olisi rohjennut ottaa yhteyttä, jos hän ei olisi ollut Tinderissä, Ehlen kertoo.

Kuva: haastateltavan oma arkisto

Hänninen ja Ehlen tunsivat parinkymmenen vuoden takaa. Saksalainen Ehlen seurusteli tuolloin Hännisen entisen koulukaverin kanssa ja tuli tämän mukana Suomeen.

– Myöhemmin selvisi, että jo tuolloin 2000-luvun taitteessa kumpikin oli salaa silmäillyt toista. Mutta eihän sitä voinut ääneen sanoa, kun kyseessä oli kaverin mies, Hänninen sanoo.

Ehlenin aloittama Facebook-keskustelu oli kiertelyä ja kaartelua puolin ja toisin. Sekä Hänninen että Ehlen ajattelivat, ettei noin upea ihminen voi olla kiinnostunut juuri minusta.

– Jens vielä kirjoitti, että ”älä pelkää, en yritä iskeä sinua”. Manasin kaverilleni, että olisipa yrittänyt, Hänninen kertoo.

Ehlen puolestaan arveli, ettei Hänninen välttämättä olisi halunnut tavata häntä, jos hän olisi ollut suorasukaisempi.

Ensimmäisille treffeille Ehlen toi mukanaan elokuvan, jota ei koskaan katsottu. Tutustumisessa ja vajaan kahdenkymmenen vuoden kuulumisten läpikäymisessä riitti tekemistä.

Kesällä 2017 Ehlen kosi Hännistä. Hän oli selvittänyt oikean sormuskoon Hännisen parhaalta ystävältä.

Loppukesästä pari muutti yhteen.

– Oli Jensiltä aika rohkea veto kosia ennen kuin asuimme yhdessä. Ties millainen pirttihirmu olisin voinut olla, Hänninen naurahtaa.

Erimielisyyksiä parin arjessa aiheuttavat siivouskäsitykset. Ehlenin on vaikea rauhoittua aloilleen, jos kotona on epäjärjestystä. Hänninen kertoo olevansa boheemimpi, eikä häntä haittaa, vaikka kaikki ei olisikaan aivan tiptop.

– Pahinta on, kun Jens tyhjentää astianpesukonetta heti aamusta. Vastaheränneenä en kestä astioiden kilinää, puoli tuntia saisi olla ihan hiljaista, Hänninen sanoo.

– Minusta pahinta on, että Armi ei tyhjennä tiskikonetta. Haluan paikkojen olevan kunnossa, kun alan aamukahville, Ehlen murjaisee takaisin.

Hänniselle on tärkeää, että Ehlenin seurassa hän voi olla sellainen kuin on.

– Jens ei yritä muuttaa minua, vaik­ken monesti osaa tai muista käyttäytyä soveliaasti. Hän ei koskaan häpeä minua. Minulla on valitettavasti toisenlaisiakin kokemuksia parisuhteista, Hänninen sanoo

Roisi huumorintaju yhdistää pariskuntaa. Ehlen on tuonut Hännisen elämään veneilyn, asuntoautoilun ja jenkkiautot, Hännisen mukana yhteiseen kotiin Jyväskylän Tikkakoskelle muutti sekarotuinen Hertta-koira. Yhteiseen arkeen kuuluu paljon koskettamista ja läheisyyttä.

Kun toinen lähtee aamuvuoroon töihin, hän käy aina antamassa suukon nukkumaan jäävälle puolisolleen. Työpaikalta kotiin laitetaan viesti, jossa rakkaalle toivotetaan hyvää huomenta.

Anni Kotiranta ja Tommi Kyytinen opiskelevat Kuopiossa lääketiedettä. Kuva: RIIKKA HURRI

Anni ja Tommi

24.8.2019

Anni Kotiranta, 26, ihastui pieniin hikikarpaloihin, jotka kihoavat Tommi Kyytisen, 25, nenän päähän, kun tätä jännittää. Ensitapaamisen aikaan vuonna 2014 Kyytinen oli toisen vuoden lääkäriopiskelija Kuopiossa sekä juuri opintonsa aloittaneen Kotirannan tuutori.

– Olimme itseopiskelutilassa tekemässä anatomian tehtäviä, ja Tommi oli niin suloinen, että huutelin häntä kerta toisensa jälkeen auttamaan, Kotiranta kertoo.

Kyytinen ei muista Kotirantaa tuolta päivältä.

– Olin töissä siellä! Minun piti keskittyä tasapuolisesti kaikkiin, en voinut huomioida vain yhtä hentukkaa.

Seuraavalla kouluviikolla järjestettiin bileet, joissa Kotirannan uusi lähestymisyritys onnistui.

– Minä olin narikassa, ja Annilla oli jatkuvasti tarve tulla hakemaan ties mitä tarvikkeita repustaan, Kyytinen kertoo.

Toisten bileiden jälkeen Kotiranta kutsui Kyytisen luokseen iltateelle. Selvisi, että tämä oli kotoisin Kiteeltä, jossa myös vantaalainen Kotiranta oli viettänyt kaikki kesät. Itäisen murteen miet ja siet Kyytisen puheessa sulattivat nekin Kotirannan sydämen.

– Perheidemme mökit sijaitsevat 20 kilometrin päässä toisistaan. Olimme siis viettäneet kaikki lapsuutemme kesät käytännössä mökkinaapureina, kun asiaa katsoo Itä-Suomen mittakaavasta, Kyytinen sanoo.

Lisää yhtäläisyyksiä paljastui ripotellen. Kotiranta ja Kyytinen ovat olleet samoilla kristillisillä nuorten leireillä ja heillä on yhteisiä kavereita.

– Me emme muistaneet toisiamme, vaikka olimme tavanneet jo paljon aikaisemmin.

Kotirannan mukaan Kyytinen on reipas ja lupsakka ihminen.

– Tommin seurassa on ollut helppo olla, ei ole tarvinnut pelata mitään pelejä.

Kyytinen taas mieltyi Kotirannan avoimuuteen ja spontaaniuuteen.

– Anni kohtelee muita kivasti. Hän ei kuitenkaan välitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän näyttää aika kivalta, kun hymyilee ja kattelee noilla ruskeilla silmillään. Ja aika hullunkurinen se on.

Kotiranta saa jatkuvasti ideoita. Kyytisen mukaan joukossa on valtavasti hyviä ja jonkin verran vähemmän hyviä. Harva ajatuksista kuitenkaan ehtii toteutukseen asti, kun Kotiranta on jo keksinyt jotain uutta.

Kyytinen on luonteeltaan harkitsevaisempi. Hän haluaa harkita rauhassa ja punnita asian eri puolia.

– Olen yrittänyt kysellä Tommilta, mitä me teemme vuoden päästä, kun minä valmistun, Kotiranta sanoo.

– Sitä on ihan turha miettiä vielä, sillä Annin mielipide muuttuu kahden viikon välein. Ehtii tulla monta uutta ideaa ennen ensi kevättä, Kyytinen toteaa.

Kuva: haastateltavan oma arkisto

Todennäköisesti edessä on seikkailu, sillä Kotirantaa ja Kyytistä yhdistää uteliaisuus.

– Etenkin Anni on ihan superutelias. Minä tulen perässä ja kerään tippuneet tavarat, Kyytinen sanoo.

Kotiranta ja Kyytinen kokevat olevansa onnekkaita, koska elävät turvallisessa maassa ja ovat saaneet mahdollisuuden kouluttautua lääkärin ammattiin.

– Olemme saaneet niin paljon hyvää, että haluaisimme jakaa sitä myös maailmalle. Olemme olleet harjoittelussa lähetyssairaaloissa Nepalissa ja Tansaniassa. Seuraavaksi saattaisi kiinnostaa kehitystyö, jonka avulla kaukaisille, eristyneille alueille saataisiin vietyä terveydenhuoltoa luotettavasti.

Helsinkiläisten Linda Hymylän ja Markus Pölkin ensimmäiset treffit olivat leikkipuistossa. Kuva: Laura Oja

Linda ja Markus

31.8.2019

Linda Hymylän, 25, ja Markus Pölkin, 31, ensimmäiset treffit sovittiin leikkipuistoon kolme vuotta sitten. Tapaaminen meni halaillessa ja toista tuijottaessa. Sanoja ei juuri tarvittu.

– Olimme viestitelleet jo useamman kuukauden. Tuntui, että tunsimme toisemme, Pölkki sanoo.

Hymylä ja Pölkki löysivät toisensa nettideittisovellus Tinderistä mutta eivät kiirehtineet ensimmäistä tapaamista. Hoppuilu ei sopinut kummankaan rauhalliselle luonteelle eikä perhetilanteelle. Molemmilla oli aiemmasta suhteesta kaksi lasta. Lisäksi kumpikin oli sitä mieltä, että uusi ihminen tuodaan lasten elämään vasta, kun itse on hänestä varma.

– Kun tapasimme toisen kerran, tuolloin 3-vuotias Aava katsoi meitä ja kysyi, ”pitäiskö teidän pussata”. Lapsikin sen huomasi. Ja niin me pussattiin, Pölkki kertoo.

Hymylällä ja Pölkillä on yksi yhteinen lapsi, Kiira, 1. Aava, 6, ja Iivo, 4, asuvat uusioperheen kodissa pysyvästi, Santeri, 10, ja Siiri, 8, joka toisen viikon.

Hymylä opiskelee kätilöksi ja tekee opintojensa ohella kolmivuorotyötä. Pölkki on tekninen asiantuntija Helsingin kaupungilla.

Töiden ohessa he rakentavat omakotitaloa, johon perheen on tarkoitus muuttaa elokuussa. Saman kuun lopussa juhlitaan häitä.

Sukulaiset pitävät Hymylää ja Pölkkiä vähän hulluina. Parin omasta mielestä kaikki on mennyt paremmin kuin kumpikaan osasi odottaa.

– Välillä toinen meistä romahtaa stressistä tai väsymyksestä, mutta silloin toinen tukee ja asioista jutellaan yhdessä. Puhuminen on ollut alusta asti vahvuutemme.

Kahdenkeskinen aika pyhitetään yleensä akkujen lataamiselle. Kun kaikki viisi lasta saatiin ensimmäistä kertaa hoitoon, pari sopi unitreffit.

– Kun arki on kiireistä, yhteiseltä ajalta ei usein kaipaa muuta kuin että saa olla toisen lähellä, jutella ja levätä.

Kuva: haastateltavan oma arkisto

Lempeät silmät ja Pölkin huolehtivainen luonne veivät Hymylän sydämen.

– Markuksen seurassa minulla on sellainen olo, ettei minun tarvitse huolehtia mistään. Hän kannattelee minua vaikeidenkin aikojen yli, Hymylä toteaa.

Toisaalta kumppani osaa olla myös raivostuttavan määrätietoinen, jopa itsepäinen, Hymylä kertoo.

– Minä vain tiedän olevani oikeassa. Ja sen jälkeen on ärsyttävää, kun Linda mököttää. Mutta ei hän kauaa pysty minua vastustamaan, kun keitän kahvit, teen ruokaa ja tulen pussailemaan, Pölkki toteaa.

Pölkki rakastui Hymylän ulkonäköön sekä harkitsevaiseen, pehmeään luonteeseen.

– Linda on todella kiltti ihminen. Lopulta se oli vain menoa, ei siinä ollut järjen kanssa mitään tekemistä.

Vanhempien harrastuksille ei jää uusperheen arjessa sen enempää aikaa kuin energiaakaan. Parisuhteestaan Hymylä ja Pölkki pitävät kuitenkin hyvää huolta.

Pölkki tulee usein kotiin kukkapuskan kanssa. Rippiruusuja lukuun ottamatta kukaan ei ole aiemmin tuonut Hymylälle kukkia.

– Se on ihana tapa. Eikä koskaan tarvitse kysyä, mitä sinä olet nyt tehnyt, Hymylä sanoo.

Hän itse osoittaa rakkautta spontaanisti sanoilla ja teoilla.

– Kun tulen kotiin syli täynnä kauppakasseja ja yritän samalla pitää lapset aisoissa, Linda saattaa tulla suoraan luo ja suudella. Se on ihan parhautta, Markus Pölkki sanoo.

Tero Uuttana ja Susanna Koistinen muuttivat Jyväskylästä Helsinkiin neljä vuotta sitten. Kuva: Laura Oja

Susanna ja Tero 29 19.10.2019

Joka ilta Tero Uuttana, 34, nukuttaa Susanna Koistisen, 31. Hän menee vuoteeseen yhdessä puolisonsa kanssa ja viipyy hänen vierellään, kunnes tämä nukahtaa. Sitten hän palaa puuhiinsa.

Hurmaava iltarutiini tasoittaa parin erilaisia unirytmejä, sillä Uuttana on yökukkuja ja Koistinen simahtaa jo aiemmin.

Koistinen puolestaan tekee viikonloppuisin aamiaisen valmiiksi ja herättää Uuttanan sitten lenkille. Viikonloppujen aamulenkeistä on tullut parin yhteistä aikaa, sillä arki on muutoin melkoista haipakkaa.

– Olisi mahtavaa ottaa kolme kuukautta lomaa häämatkaa varten ja jäädäkin kotiin, he pohtivat.

Koistinen tekee päivätyötä Aalto-yliopistossa Espoossa, Uuttanan työt opiskelijajärjestöissä painottuvat iltaan. Lisäksi Koistinen opiskelee, ja Uuttanalla on usein kädet täynnä kulttuuritapahtumia, joita hän on järjestämässä. Hän on muun muassa järjestänyt Kallio Block Partya Helsingissä ja tuottanut ilmaisfestivaali Yläkaupungin yötä Jyväskylässä.

Kun yhteinen vapaapäivä koittaa, Koistinen ja Uuttana käyvät konserteissa, tapahtumissa ja harrastuksissa. He kulkevat käsi kädessä, pelaavat videopelejä, halaavat ja juttelevat.

– Me emme riitele koskaan. Mitä nyt kerran erottiin, Koistinen sanoo.

Kuva: haastateltavan oma arkisto

Ensimmäiset treffit sovittiin tapaninpäivän tanssien jälkeisenä yönä vuonna 2013. Uuttana lyöttäytyi Koistisen seuraan kotimatkalla ravintolasta, vaikka asui aivan toisella puolella Jyväskylää.

– Lopulta Tero sai kysyttyä, lähtisinkö hänen kanssaan ulos, Koistinen kertoo.

Uuttana rakastui Koistisen älykkyyteen. He tunsivat toisensa nimeltä jo lukiovuosilta ja törmäsivät toisiinsa säännöllisesti myöhemmin opiskelijabileissä.

Tapailu hiipui kuitenkin puolessa vuodessa kaveruudeksi.

Kun molemmat muuttivat toisistaan riippumatta Helsinkiin vuotta myöhemmin, Koistinen halusi epäselväksi jääneeseen tilanteeseen ratkaisun.

– Pistin Teron vastaamaan, ollaanko yhdessä vai ei.

Rauhallisuus ja harkitsevaisuus ovat piirteitä, joita Koistinen Uuttanassa rakastaa. Ne tuovat arkeen turvaa, vaikka Uuttanaa pitääkin välillä rohkaista ottamaan ratkaisevia askelia. Kuten vaikka tässä seurusteluasiassa.

– Olen oman elämäni konservatiivi. Jostain syystä koen, että asioiden olisi hyvä pysyä samanlaisena. Susanna pitää minusta huolta mutta myös potkii sopivasti eteenpäin.

Koistinen ei lähde mukaan, kun Uuttana käy musavisoissa. Uuttanaa taas ärsyttää, että Koistinen antaa ruokien pilaantua jääkaappiin.

– Ja kun ne homehtuvat ällöttäviksi, Susanna ei ainakaan koske niihin, vaan minun täytyy heittää ne menemään.

Arjen erimielisyydet ovat kuitenkin mitättömiä, sillä pari jakaa samanlaiset arvot. Molemmat uskovat oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten yhdenvertaisuuteen.

– Meillä puhutaan paljon politiikkaa. Pidämme toisistamme niissä keskusteluissa, Koistinen kertoo.

Maailmanparantaminen ei jää puheiden tasolle. Molemmat olivat ehdolla eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa: Koistinen vasemmistoliiton, Uuttana vihreiden listalla.

– Nousemme helposti barrikadeille ja koemme, että vääryydet pitää oikaista. Olemme pienen ihmisen puolella.

Susanna Stranius
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi