Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Näin massiivista puskaa ei ihan joka kodissa näe – naapurien lahjasta on yli 40 vuodessa kasvanut melkoinen katseenkiinnittäjä

Kuva: Tiina Tynkkynen-Hieta

Ne, jotka astuvat Antti Ruotsalaisen, 90, tupaan Pielaveden Leppämäessä, pääsevät ensitöikseen ihmettelemään huoneen mahtavaa fiikusta.

– Pieneksi sitä ei ole kukaan sanonut, nauraa kasvia sen koko taipaleen, pian 42 vuotta, hoitanut Ruotsalainen.

– Tämänkokoinen se alussa oli, hän levittää kätensä noin kolmenkymmenen sentin leveydelle.

Nyt mitat ovat kolme metriä leveyttä ja 2,2 metriä korkeutta.

Vuonna 1977 tupaan tullut kasvi oli naapurien lahja Ruotsalaisen isälle, joka täytti 80 vuotta. Hoitajaksi valikoitui kuitenkin Antti.

– Tai jos minä en ollut kotona, niin velipoika kai sitä sitten kasteli. Mutta en ole pitkillä reissuilla ollut, kotipaikallaan asuva Ruotsalainen kertoo.

Fiikuksen lisäksi tuvassa ei muita huonekasveja ole.

– Äidin kuoleman jälkeen ei ole ollut.

Kuva: Tiina Tynkkynen-Hieta

Fiikusta sanotaan helppohoitoiseksi, ja sellainen se on Leppämäessäkin, isäntä kertoo. Hän on hoitanut kasvia lähinnä vedellä kastelemalla.

– Pyhänä ja keskiviikkona kastelen.

Vettä leveälle kasville pääsee antamaan oikeastaan vain yhdeltä reunalta, siinä on oksien seassa kastelijan mentävä aukko.

Ruukun pohjan pyörät helpottavat suuren kasvin liikuttelua, jos sitä tarvitsee vaikka valonsaannin vuoksi kääntää.

Multa on vaihdettu kerran tällä vuosituhannella.

– Mutta ruukku ei ole iso nytkään.

Keskellä kasvia on rautainen tuki, johon painavia oksia on tuettu naruilla.

Näin kesän alussa fiikus näyttää vehreältä ja elinvoimaiselta. Talvella se äityy välillä hanakastikin pudottamaan lehtiä, ja voi näyttää melko alastomalta. Viime talvi oli tässä mielessä parempi, eikä lehtiä kovin paljon pudonnut.

Kuva: Tiina Tynkkynen-Hieta

Vuosien varrella fiikusta on leikattu ja yksi jos toinen on saanut siitä alkuja mukaansa.

– Paljon sitä on mennyt maailmalle.

Leikkausta on pitänyt tehdä myös sitä varten, että kasvi mahtuisi huoneeseen. Latva oli katkaistava.

– Olisi se sopinut paremmin kasvamaan, jos laipio olisi korkeampi. Vanha laipio oli 80 senttiä ylempänä. Tämä on vanha savutupa, eikä täällä olisi pystynyt olemaan, jos katto olisi näin matala.

Vaikka hoidokin kanssa on yhtä matkaa pitkälti tultu, omistaja saattaisi olla fiikuksesta valmis luopumaan, sillä harkitsee muuttoa Pielaveden kylälle.

– Siitä saisi joku kukan.

Seinään pitäisi reikä tehdä, sillä ovesta jätti ei mahdu, Ruotsalainen miettii.

Leppämäen fiikus on huonekumipuu eli kumiviikuna, Ficus elastica.

Olisi se sopinut paremmin kasvamaan, jos laipio olisi korkeampi.

– Nätti, tuuhean pensasmainen siitä on tullut runsaalla leikkaamisella eli haarottamisella, sanoo ylipuutarhuri Juha Forsblom kasvitieteellisesta puutarhasta Botaniasta, Joensuusta.

Fiikus kestää hyvin leikkaamista, mutta moni ei raaski sitä leikata. Haitallista maitiaisnestettä ei leikattaessa saisi joutua iholle tai limakalvoille.

Aasiasta kotoisin oleva kumiviikuna kasvaa luonnossa isoksi, jopa kymmeniä metrejä korkeaksi, puuksi. Se on melko nopeakasvuinen.

Maailmalla fiikus on suosittu ja nykyisin muotikasvikin, jota esiintyy tiheään sisustuslehdissä ja julkisissa tiloissa. Se viihtyy runsaassa hajavalossa, mutta ei suorassa auringonpaisteessa, ja on arka vedolle.

Kotien suuriksi kasvaneisiin huonekasveihin törmää silloin tällöin, kertoo Forsblom, fiikusten lisäksi etenkin araalioihin, jukkapalmuihin ja pylväskaktuksiin.

Tiina Tynkkynen-Hieta
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi