Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Monet perheet kokevat vauvan normaalinkin yöheräilyn ongelmaksi – "Normaali on usein paljon odotettua huonompaa kuin vanhemmat luulevat"

Yleisin vauvojen uneen liittyvä häiriö on heräily, mutta myös nukahtamisvaikeudet koetaan usein ongelmaksi. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Suomalaisvanhempien kokemuksen mukaan jopa 40 prosenttia kahdeksan kuukauden ikäisistä vauvoista kärsii unen häiriöistä. Kolmen kuukauden ikäisistä vauvoista unen häiriöistä kärsii vanhempien mielestä 23 prosenttia ja 1,5 vuoden ikäisistä lapsistakin vielä 25 prosenttia.

Luvut ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajasta Lapsen uni ja terveys -seurantatutkimuksesta, jonka tuloksista kerrotaan tarkemmin syksyllä. Tutkimuksessa on ollut mukana yli tuhat suomalaista perhettä.

Se, mikä koetaan ongelmalliseksi, vaihtelee paljon eri perheissä. Tavallista kuitenkin on, että myös vauvan normaali yöllinen heräily voidaan kokea ongelmaksi.

– Niin sanottu normaali on usein paljon huonompaa kuin vanhemmat yleisesti luulevat tai ovat odottaneet sen olevan, Helsingin yliopiston lääketieteen dosentti Juulia Paavonen toteaa.

Kahdeksan kuukauden piikki vauvojen unihäiriöissä liittyy Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijan Jonna Lehikoisen mukaan siihen, että kahdeksan kuukauden iässä vauva ymmärtää olevansa oma erillinen itsensä. Tämä voi johtaa paitsi vierastamiseen ja eroahdistukseen, myös yöllisiin heräilyihin ja levottomaan uneen.

Paavonen kertoo, että yleisin vauvojen uneen liittyvä häiriö on juurikin heräily, mutta myös nukahtamisvaikeudet koetaan usein ongelmaksi. Normaaliksi heräilyksi määritellään Paavosen mukaan se, jos vauva herää muutaman kerran yön aikana.

Mikäli vauva heräilee lukuisia kertoja yössä, olisi sen syyt tärkeä selvittää.

– Kolmen kuukauden ikäisellä pitäisi jo näkyä säännöllisyyttä unirytmissä, ja vuoden iässä yöllisten heräilyjen pitäisi alkaa vähentyä.

Lehikoisen mukaan unen häiriöiden taustalla voi olla myös vauvan terveyteen liittyviä ongelmia, kuten allergioita, refluksi tai muita sairauksia, jotka olisi hyvä sulkea pois ajoissa.

Rutiinit luovat turvallisuutta

Paavosen mukaan esimerkiksi päiväunet ja perheen vuorokausirytmin vaihtelu voivat vaikuttaa vauvan yöhön. Jos unirytmi on epäsäännöllinen ja päivällä nukutaan liikaa, voivat yöunet olla tavallista katkonaisempia. Jos taas ongelmana on erityisesti nukahtamisen vaikeus, olisi tärkeä tutkia perheen iltarutiineja.

Lehikoisen mukaan unirutiinien luominen olisi hyvä aloittaa jo pienen vauvan kanssa. Levolliset iltapesut ja toistuvat tavat, kuten satu tai tuutulaulu, luovat turvallisuutta.

– Turvallisuuden tunnetta voi lisätä myös vanhemmalta tuoksuva vaate, unilelu tai -rätti, jonka voi ottaa mukaan imetys- tai syöttötilanteeseen.

Lehikoinen painottaa, että päivien aikana olisi tärkeää olla riittävästi läheisyyttä ja kosketusta, sillä muuten vauva kaipaa niitä yöaikaan.

Paavosen mukaan myös uniassosiaatiohäiriö voi vaikeuttaa vauvan nukahtamista. Häiriö tarkoittaa sitä, että vauva ei välttämättä saa nukahdettua ilman vanhemman läsnäoloa.

Uniassosiaatiohäiriötä hoidetaan niin sanotulla unikoululla, jossa pyritään erilaisilla toimintatapamuutoksilla siihen, että lapsi oppii vähitellen nukahtamaan itse ilman vanhemman apua. Unikoulu sopii yli puolivuotiaiden lasten nukuttamiseen.

Vanhemman väsymyskin vaikuttaa

Lehikoisen mukaan vanhemman omat odotukset ja käytössä olevat voimavarat vaikuttavat siihen, miten hän saa tuettua vauvaansa unitaidoissa. Joskus vanhemman odotukset vauva-ajasta, todellisuus yöllisine heräilyineen ja oma unentarve eivät kohtaa, jolloin väsymykseen sekoittuva pettymys vahvistaa haasteita uniasioissa. Vauvan ja vanhemman vuorovaikutus heijastuu suoraan vauvan uneen.

– Tällaisissa tilanteissa vanhempi tarvitsee kannustusta ja tukea. Jokaisen vanhemman on hyvä tiedostaa, että apua on saatavilla ja sitä kannattaa hakea ajoissa, sillä liian vähäinen uni kuormittaa koko perhettä.

Lehikoisen mukaan vanhempien unenpuute lisää riskiä esimerkiksi masennukseen, vuorovaikutuksen haasteisiin sekä parisuhdeongelmiin. Pitkään jatkunut väsymys sumentaa muistia ja kognitiivista toimintakykyä ja voi vaikuttaa tunteisiin sekä kokemukseen omasta vanhemmuudesta. Se voi herättää syyllisyyttä, huolta tai mahdollisesti jopa vihan ja katkeruuden tunteita vauvaa tai kumppania kohtaan.

Vielä myöhemminkin muistikuvat vauva-ajasta voivat olla katkonaisia ja puutteellisia.

Uniasioihin saa apua neuvolasta, minkä lisäksi jotkut kunnat järjestävät myös erilaisia unineuvontoja ja uni-iltoja. Ensi- ja turvakotien liiton Baby blues -toiminta tarjoaa unineuvontaa valtakunnallisesti puhelimitse sekä unichatissa, joka päivystää maanantaisin yhdeksästä puoli yhteentoista.

– Baby blues -työntekijät tapaavat perheitä tarvittaessa myös heidän kotonaan. Toimintaa on yhdeksällä paikkakunnalla.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi