Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Poliisihallinto miettii jo, minne lisävirat kohdennetaan – Sisäministeri Ohisalo: "Tarve olisi ollut vielä suuremmalle lisäykselle"

Sisäministeri Maria Ohisalo valittiin lauantaina vihreiden puheenjohtajaksi Porissa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Vihreiden tuoreen puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan poliisihallinnossa mietitään parhaillaan, minne hallituksen linjaama poliisien määrän lisäys kohdennetaan.

– Olen käynyt poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen kanssa asiasta keskusteluja ja työ poliisihallinnossa on aloitettu, Ohisalo toteaa Uutissuomalaiselle.

Hallitusohjelmassa linjataan, että poliisien määrää nostetaan niin, että määrä vuonna 2022 olisi 7 500. Lisäys olisi noin 300 virkaa.

Poliisijärjestöjen liiton mukaan poliiseja tarvittaisiin lisää noin tuhat, jotta poliisi selviytyisi kaikista tehtävistään.

– Varmasti tarve olisi ollut vielä suuremmallekin lisäykselle. Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että ihmisten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointivaltiota edistetään monella sektorilla, sisäministeri Ohisalo sanoo.

Hänen mukaansa poliisien määrän lisäämisen ohella tarkoitus on kehittää viranomaisten teknisiä valmiuksia hoitaa tehtäviään.

Hallitus aikoo lisätä viranomaisen läsnäoloa ja näkyvyyttä ennen kaikkea alueilla, joissa on heikoin palvelutaso. Poliisille määrätään myös enimmäisvasteajat eli aika, jolloin virkavalta on viimeistään hälytyspaikalla.

Ministeri Ohisalon mukaan jatkotyössä tarkennetaan, minne poliisien lisäys kohdentuu. Yleensä harvaan asutuilla seuduilla vasteajat ovat olleet pisimmät.

– Toisaalta on otettava huomioon se, että suurimmissa kaupungeissa myös palveluntarve on suurin.

Ohisalo ei vielä osaa sanoa, milloin suunnittelutyö valmistuu.

– Työ on käynnissä ja sitä edistetään koko ajan. Joka tapauksessa poliisien määrän lisäyksen täytyy näkyä kentällä. Ihmisillä on oltava tietoisuus siitä, että kun poliisille soittaa, poliisi myös tulee paikalle.

Tuore puoluejohtaja puuttui lauantaina valintansa jälkeen myös vihapuheen kitkemiseen.

Toukokuussa emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen johtama työryhmä esitti, että hallitus laatisi vihapuheen vastaisen toimintaohjelman, jonka pohjalta työtä voitaisiin tehdä entistä tehokkaammin.

Vielä tällaista toimintaohjelmaa ei hallituksessa olla laatimassa. Maria Ohisalon mukaan hallitusohjelmassa on kuitenkin lukuisia toimenpiteitä, joilla vihapuheeseen puututaan.

Näitä ovat muun muassa panostukset syrjimättömyyteen sekä rasismin kitkemiseen.

Kari Mäkisen työryhmä esitti myös harkittavaksi sitä, että vihapuhe säädettäisiin yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi, jolloin asian viemiseen rikosprosessiin ei tarvittaisi enää asianomistajan suostumusta.

Ohisalon mukaan konkreettisia linjauksia asiassa ei vielä ole tehty. Lain muuttaminen on hänen mukaansa yksi keino muiden joukossa.

– Pöydällä tulee olla mahdollisimman paljon keinoja. Niitä käymme yhdessä läpi muun muassa muiden ministeriöiden kanssa.

Ohisalo ottaa esiin myös mahdollisuuden tehdä yhteistyötä someyritysten kuten Facebookin ja Twitterin kanssa siitä, miten vihapuheeseen voitaisiin puuttua tehokkaimmin.

Antti Launonen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi