Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Valintakriteerit ovat olleet aikamoinen sekametelisoppa" – Tässä mennään korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistuksessa

Ammattikorkeakoulujen valintakokeen jättiuudistus etenee aikataulussa.

Opiskelijavalintauudistus ei tarkoita pelkkää todistusvalinnan lisääntymistä, vaan myös valintakokeet muuttuvat ja ovat jo muuttuneet. Lisäksi uudistuksessa kehitetään vaihtoehtoisia reittejä yliopistoon, etupäässä avoimen yliopiston kautta. Kuva: Jenna Lehtonen

Kaikkien ammattikorkeakoulujen (amk) yhteisen digitaalisen pääsykokeen valmistelu on edennyt suunnitellusti. Se otetaan käyttöön tulevan syksyn yhteishaussa.

– Meillä on sisällöllinen kehittämistyö ja tekniset ratkaisut jo varsin pitkällä. Ei ole ollut viivästyksiä tai ongelmia, kertoo projektipäällikkö Marko Borodavkin AMK-opiskelijavalinnat-hankkeesta.

Tämä tarkoittaa, että syksyn yhteishaussa ammattikorkeakouluun hakevat voivat pyrkiä kaikkiin toivomiinsa hakukohteisiin yhdellä ja samalla kokeella, jonka suorituspaikan voi itse valita.

Valintakoejärjestelmän kehittämisestä vastaa Metropolia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Eduix Oy:n kanssa.

Ammattikorkeakoulut ovat hiljattain avanneet myös oman sivuston, ammattikorkeakouluun.fi, jolla kerrotaan muutoksesta.

– Tämä on iso muutos ammattikorkeakoulusektorilla, jossa on tähän asti ollut alakohtaiset kokeet. On tärkeää, että tietoa on kattavasti tarjolla, Borodavkin sanoo.

Ennakkopänttäämistä entistä vähemmän

Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää korkeakouluilta pääsykoetta, johon ei tarvita pitkää valmistautumista.

Ammattikorkeakoulujen uuteen kokeeseen ei tule lainkaan ennakkomateriaalia.

Yliopistopuolellakin on tavoitteena luopua ennakkoon luettavasta materiaalista. Yliopistojen linjaus on, että ennakkomateriaaliin tutustumiseen saisi kulua korkeintaan kuukausi.

Yliopistoihin ei ole tulossa kaikille yhteistä koetta, mutta monella alalla on siirrytty tai ollaan siirtymässä yhteisvalintaan. Diplomi-insinööriksi pyrkivät osallistuivat jo tänä keväänä kaikkien tekniikan yliopistojen ja tekniikan alojen yhteiseen kokeeseen. Tekniikan aloilla on jo aiemmin ollut yhteisvalinta, mutta neljä erillistä valintakoetta. Arkkitehtiopintoihin on edelleen oma valintansa.

DIA-yhteisvalinnan (diplomi-insinööri ja arkkitehti) valinnanjohtaja, professori Juha Kinnunen sanoo, että uuden kokeen toimimista on vielä liian aikaista arvioida. Hänen korviinsa ei kuitenkaan ole kuulunut negatiivisia kommentteja.

– Päinvastoin vastuuhenkilöt ovat sanoneet, että kaikki sujui hyvin.

Valintakriteerit ovat olleet aika sekametelisoppa. Aika erikoisillakin ylioppilastutkintokombinaatioilla on ollut huomattava painoarvo. Professori Juha Kinnunen

Tekniikan alojen koe tehdään vielä paperille.

Koe testaa matematiikan, fysiikan ja kemian taitoja. Lisäksi siinä on uusi osio, tekniikan alojen luova ongelmanratkaisu. Kokeessa pitää vastata kuuten tehtävään. Kolme näistä on pakollisia matematiikan tehtäviä, mutta muista saa valita vapaasti.

Pääsykokeen matematiikan, fysiikan ja kemian osiot perustuvat näiden aineiden lukion oppimäärälle, mutta ongelmanratkaisuosioon ei käytännössä voi mitenkään valmistautua. Ajatuksena on, että valintakoe ei olisi samanlainen kuin ylioppilaskokeet.

Todistusvalinnan laajuus vaihtelee rajusti

Opiskelijavalintojen uudistuksen pääperiaate on, että ensi keväästä lähtien entistä suurempi osa opiskelijoista valitaan toisen asteen todistuksen perusteella.

Se, miten suurta osaa tämä oikeastaan tarkoittaa, on ammattikorkeakoulujen osalta vielä epäselvää.

– Tarkemmat tiedot tulevat alkusyksystä, kun ammattikorkeakoulut päättävät raamien pohjalta, missä laajuudessa todistusvalintaa käytetään aloituspaikkojen suhteen versus muut valintatavat sekä miten aloituspaikat jakautuvat ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon välillä, Marko Borodavkin kertoo.

Pelkästään Helsingin yliopistossa oli 27 erilaista pisteytysmallia. Projektipäällikkö Ulla Sarajärvi

Kunhan ammattikorkeat saavat pohdintansa valmiiksi, nämäkin tiedot tulevat uudelle verkkosivustolle.

Yliopistojen todistusvalinnassa ei huomioida ammatillista perustutkintoa. Ylioppilastutkinnon perusteella yliopistot valitsevat ensi keväästä lähtien yli puolet opiskelijoistaan. Opintopolku.fi-sivuston mukaan tämä tarkoittaa alasta ja yliopistosta riippuen 51:tä–100:aa prosenttia. Lisäksi voi olla soveltuvuuskoe.

Joillakin aloilla osuus ei juuri muutu. Toisaalta todistusvalinta on osalla aloista uusi käytäntö, kertoo projektipäällikkö Ulla Sarajärvi yliopistojen opiskelijavalintojen uudistushankkeesta.

Tekniikan opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella Juha Kinnusen mukaan jo nyt 60 prosenttia. Tavoite on 80 prosenttia.

Pisteytysten sekametelisoppa selkeytyy

Ensi keväänä todistusvalinta paitsi lisääntyy, myös selkeytyy.

– Valintakriteerit ovat olleet aika sekametelisoppa. Aika erikoisillakin ylioppilastutkintokombinaatioilla on ollut huomattava painoarvo, Juha Kinnunen kertoo.

Nyt pisteytysmalli on alakohtainen ja jokaisessa yliopistossa sama. Ulla Sarajärvi pitää tätä saavutuksena. Sitä, miten paljon erilaisia pisteytysmalleja aiemmin oli, ei tiedä todennäköisesti kukaan.

– Mutta pelkästään Helsingin yliopistossa oli 27 erilaista pisteytysmallia, Sarajärvi havainnollistaa.

Uudet pisteytysmallit löytyvät Opintopolku.fi-sivustolta.

Valintakokeella erilainen opiskelijajoukko

Todistusvalintojen lisääntyminen johtaa Juha Kinnusen mukaan siihen, että tulevaisuudessa ylioppilaskirjoituksissa hyvin menestyneitä ei juuri enää osallistu tekniikan valintakokeeseen. Valintakoe on uudistettu tätä silmällä pitäen.

– Haluamme antaa tekniikan aloille hakeutumiseen mahdollisuuden sellaisillekin ihmisille, jotka eivät lukiossa ole paljon oppineet fysiikkaa ja kemiaa. Idealistinen ajatus on, että saisimme tällä tulevaisuudessa laajennettua rekrytointipohjaamme, Kinnunen kertoo.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhä useamman naisen ja myös maahanmuuttajan houkuttelemista diplomi-insinööriopintoihin.

– Tekniikan aloilla on se ongelma, että saamme tänne kyllä hyvää porukkaa, mutta emme riittävästi.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi