Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Elatuskiistojen määrä on yli tuplaantunut 2000-luvun aikana – kaivattu elatuslain uudistus ei mahtunut uuteen hallitusohjelmaan

Kuva: Nina Huisman

Pääkaupunkiseudulla asuva Jarkko on kiistellyt yli neljä vuotta ex-puolisonsa kanssa heidän kolmen yhteisen lapsensa elatuksesta. Avopari erosi vuonna 2015, ja Jarkosta tuli lasten etävanhempi.

Elatusavusta ja tapaamisoikeuksista ei päästy yhteisymmärrykseen. Riitaa ratkottiin ensin lastenvalvojan kanssa ja tuomioistuinsovittelussa ja lopulta ex-puolison aloitteesta käräjäoikeudessa.

Nyt tuomioistuimen käsittelyssä on ex-puolison nostama uusi kanne, jossa hän ajaa korotuksia Jarkon maksamiin elatusmaksuihin. Summa nousisi nykyisestä runsaasta 200 eurosta lähemmäs 400 euroon per lapsi.

Keskimääräinen elatusmaksu Suomessa on noin 170 euroa kuukaudessa lasta kohti.

– Prosessi on täysin absurdi. Elatusmaksuille ei ole käytännössä kattoa, eikä vastapuolella ole mitään riskiä ajaa niihin korotuksia, Jarkko kritisoi.

Hän hakee omassa vastakanteessaan vuoroasumista, jossa lapset olisivat puolet ajasta isänsä luona eikä elatusapua korotettaisi.

Käräjöinti lapsen elatuksesta on yleistynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Kun vuosituhannen alussa käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosittain runsaat 2 000 elatusriitaa, viime vuonna tapauksia oli jo lähemmäs 5 000.

Syynä on epäonnistunut ohjeistus, sanoo Elatusvelvollisten liitto ry:n puheenjohtaja Ahti Hurmalainen.

– Suurin virhe ohjeistuksessa on sen yksityiskohtaisuus ja lukemattomat perusteet, joita voidaan käyttää elatusavun muuttamiseksi ja korottamiseksi.

Oikeusministeriön elatusapuohje on vuodelta 2007. Se on tarkoitettu muun muassa tuomioistuimille, kun ne joutuvat päättämään lapselle ”hintalapun” riitaisassa erossa.

Perusperiaate on, että lapsen elatuksen tarve kasvaa iän myötä. Lisäksi ohjeissa mainitaan ”erityiset kustannukset”, joita ovat esimerkiksi lapsen osuus lähivanhemman asuinkuluista, ”erityisestä harrastuksesta” aiheutuvat kustannukset sekä päiväkoti- ja terveydenhoitomaksut.

– On liikaa muuttuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat elatusavun määrään. Moni etävanhempi on esimerkiksi joutunut lähivanhemman uuden asunnon maksajaksi, Hurmalainen sanoo.

Juuri näin on Jarkon mielestä käynyt hänen jutussaan. Hänen ex-puolisonsa asuu omistusasunnossa, jossa korkeat asumiskustannukset syövät leijonanosan naisen tuloista. Ne siis heikentävät ex-puolison elatuskykyä.

– Lähivanhempi voi muuttaa minne vain ja vakiinnuttaa lasten olosuhteet sinne. Näin ei saisi toimia, kun kyseessä on yhteishuoltajuus. Oikeudessa tilannetta ei tulkita aidosti lasten kannalta, Jarkko toteaa.

Hän kertoo maksaneensa oikeudenkäyntikuluja tähän mennessä yli 20 000 euroa. Hän arvostelee sitä, että lähivanhemmalle elatuskiistan vieminen käräjille ei ole samanlainen taloudellinen riski.

Oikeudessa Jarkon vastapuolena ovat juridisesti katsottuna hänen omat lapsensa. Tästä johtuen etävanhempi joutuu yleensä maksamaan molempien osapuolten kulut hävitessään kiistan. Lähivanhempi sen sijaan vastaa vain omista kuluistaan.

– Moni eroaa, kun lapset ovat pieniä, ja elatusmaksuja maksetaan lasten täysi-ikäisyyteen asti. Minusta Suomessa pitäisi siirtyä suosimaan vuoroasumista samaan tapaan kuin Ruotsissa, Jarkko sanoo.

Suomessa arviolta 15 prosenttia eroperheiden lapsista asuu vuorotellen molemman vanhempansa luona. Ruotsissa vastaava osuus on 30–40 prosenttia. Vuoroasumisessa elatusmaksut ovat pienempiä tai niitä ei makseta lainkaan.

Vuoroasuminen kirjattiin lakiin uudessa lapsenhuoltolaissa, joka astuu voimaan joulukuussa 2019. Virallisia asuinpaikkoja lapsella voi edelleen olla yksi, mutta ajatus on, että lapsen kanssa vietetty aika jakautuu tasaisemmin.

Elatusvelvollisten liiton Ahti Hurmalainen uudistaisi myös elatuslakia niin, että se huomioisi paremmin uuden lapsenhuoltolain mahdollistaman vuoroasumisen.

– Etävanhemman maksamista elatusavuista pitäisi vähentää lapsen luonapito. Asumiskulut pitää kohtuullistaa tai poistaa laskelmasta kokonaan, kun molemmat vanhemmat tarjoavat kuitenkin lapselle asumisen.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, olisiko elatusapuohjetta tai elatuslakia tarvetta muuttaa.

Virkamiestasolla on aiemmin ennakoitu, että elatuslaki uudistettaisiin nyt alkavalla hallituskaudella.

– Uudessa hallitusohjelmassa ei ole mainintaa elatuslain tarkistuksesta, ja hallitusohjelmaan kirjatut hankkeet ovat luonnollisesti etusijalla. Elatuslainsäädännön ja elatusapuohjeen mahdollinen päivitys tulee siis harkittavaksi erikseen, Kemppainen kommentoi. 29

Jarkon nimi on muutettu lasten yksityisyyden suojelemiseksi.

Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi