Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hallituksen miljardin euron tulokaava uhkaa hyytyä – Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja epäilee: "Laskelma ei välttämättä päde"

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä, mikä pitää julkistalouden tasapainossa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Hallituksen talouspolitiikka lepää pitkälti sen varassa, syntyykö Suomeen 60 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Perinteisen kaavaan mukaan työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä tuo valtion kassaan miljardi euroa lisää rahaa. Jatkossa tämä kaava ei välttämättä toimi, jos merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy palkkatuen avulla.

– Jos he ovat kokoaikaisia työllisiä ja tekevät tukematonta, subventoimatonta työtä, silloin tämä kaava toimii, mutta kaikki mikä rikkoo tätä sääntöä, heikentää vastaava hyötyä, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Pylkkäsen mukaan osa-aikaisia työntekijöitä on keskimäärin 18 prosenttia. Jos osuus kasvaa, silloin edellä mainittu laskelma ei pidä enää paikkaansa.

– Jos halutaan työllistää osatyökykyisiäkin, se tarkoittaa, että heidän määräänsä suhteellisesti kasvatetaan, ja sen takia ajattelen, ettei miljardin euron laskelma välttämättä päde.

Halutaanko nuorten työllisyyttä parantaa?

Pylkkänen jatkaa, että palkat nousevat koko ajan, joten aika lähelle miljardia voidaan päästä, jos työllisyys nousee.

– Tässä on otettava huomioon se, että työvoima vanhenee. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työuran loppuvaiheeseen ja suunnata toimenpiteitä sinne, Pylkkänen vastaa kysymykseen, pitääkö hän hallituksen työllisyystavoitetta realistisena.

– Jos toisen asteen koulutus tulee pakolliseksi, alle 20-vuotiaiden työllisyyttä ei ilmeisesti haluta parantaa. Huomio koskee pikemminkin 20–70-vuotiaita kuin 15–64-vuotiaita, Pylkkänen jatkaa.

Talouden kasvu ei ole omissa käsissä

Pylkkänen pitää hallituksen suurimpana haasteena kahden prosentin talouskasvuun pääsemistä, koska se ei ole omissa käsissä. Siihen vaikuttaa Euroopan tilanne ja maailmankauppa. Toisaalta se näyttää hyvältä, että vientiteollisuuden tilauskirjat ovat täynnä.

– Yhä enemmän näyttää siltä, että talouskasvu jää kotimaisen kysynnän, kotitalouksien kulutuksen ja investointien varaan. Silloin ei voida saavuttaa kahden prosentin talouskasvua.

– Ennustamme, että tänä vuonna BKT kasvaa 1,5 prosentilla viime vuodesta.

Kaava soveltuu normaaleihin työpaikkoihin

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander kertoo, että palkkatuella tuettu työllisyys ei välittömästi kohenna julkista taloutta niin paljon kuin avoimelle sektorille syntyvät aidot uudet työpaikat. Silloin edellä mainittua miljardin euron kaavaa ei pystytä soveltamaan suoraan palkkatuettuun työhön. Kaava soveltuu normaaleihin työpaikkoihin, jotka syntyvät yksityiselle sektorille.

Spolanderin mukaan oleellista ei ole se, paljonko ensimmäiset tuetut työpaikat maksavat vaan se, että sitä kautta ihmiset pääsevät työelämään kiinni.

– Jos tuki käytetään yksityisen sektorin työpaikkoihin, se kohentaa työn saaneiden työmarkkina-asemaa ja on siten erittäin hyödyllinen. Siitä seuraa kertautuva myönteinen vaikutus, kun ihmisille kertyy työkokemusta ja he voivat sen avulla hakeutua jatkossa tukemattomiin töihin.

Spolanderin mukaan tilanne on sitä parempi, mitä aidompia tavoitteena olevat 60 000 uutta työpaikkaa ovat. Hän huomauttaa, etteivät tavoite ole asetettu suhteessa tämän hetken tilanteeseen vaan siihen, mitä valtiovarainministeriö ennusti vuodelle 2023.

Vartiainen: Tarvitaan 80 000 uutta työpaikkaa

Kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan miljardin euron laskelma julkistalouteen on pienempi, jos ihmisten palkkaamiseen käytetään palkkatukea.

– Jos ajatellaan, että me tarvitsisimme 60 000 uutta työllistä julkistalouden tasapainottamiseen. Jos merkittävä osa heistä ovatkin palkkatuettuja, silloin 60 000 ei riitä. Silloin tarvitaan 70 000–80 000 uutta työpaikkaa.

Vartiainen jatkaa, että aina on parempi, että ihmiset ovat töissä verrattuna siihen, että he eläisivät pelkästään tulonsiiroilla.

Suurimpana kysymysmerkkinä Vartiainen pitää sitä, miten eri osapuolet pääsevät nyt yksimielisyyteen työllistämistoimenpiteistä, kun ratkaisuja ei löytynyt Säätytalolla. Nyt pöydässä on enemmän osapuolia, myös työmarkkinajärjestöt.

Vartianen epäilee, hyväksyykö vasemmistoliitto ansiosidonnaisen työttömyysturvan rajun porrastamisen, jos työmarkkinajärjestöt sitä esittävät.

– Hallitusohjelmassa on mainittu ainoastaan työllisyyttä heikentäviä uudistuksia, Vartiainen ihmettelee ja mainitsee aktiivimallin purkamisen, työttömyysturvan parantamisen, eläkkeiden nostamisen sekä perhevapaauudistuksen, jossa parannetaan etuja.

Helpoimmin työllistetyt töissä

Työministeri Timo Harakka (sd.) kertoi Uutissuomalaisen haastattelussa keskiviikkona, että hallitus haluaa huolehtia vaikeasti työllistettävistä ja osatyökykyisistä. Nousukauden aikana on työllistetty helpoimmin työllistyvät.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) korosti tiistaina eduskunnassa, että hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja siten työllisten määrän vahvistuminen vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi