Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Parhaimmillaan huippujuttu, pahimmillaan kärsimystä – Hyvän ja huonon kesätyöpaikan tunnistaa muutamasta asiasta

Kesätyössä toimitaan samoilla pelisäännöillä kuin työmarkkinoilla yleensä. Useimmiten säännöissä myös pysytään, mutta ammattiliittojen tietoon tulee joka kesä myös vakavia epäkohtia. Jos työpaikassa ilmenee tietynlaisia ongelmia, pitäisi hälytyskellojen soida jo työhöntulovaiheessa.

Lahden Launeen Prismassa työskentelevä Tuuli Raaska on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Työsuhteen ehdot puolestaan käytiin läpi työsopimusta tehtäessä. Kuva: Sami Lettojärvi

Kesälööppien kestoaihe: nuori harjoittelija jää vaille palkkaa ja ylityökorvauksia, työajalla ei pääse edes vessaan, pomo kohtelee alaisiaan kammottavasti ja olot kesätyössä ovat kaiken kaikkiaan sietämättömät.

Kuinka todellinen ja yleinen tämä kauhukuva oikeasti on?

– Joskus caset (so. tapaukset) ovat karumpia kuin voisi uskoa. Pääsääntöisesti kaikkien tavoitteena kuitenkin on, että työntekijät voivat hyvin ja kaikki menee reilusti, vastaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja.

Ammattiliitoissa annetaan tunnustusta sille, että ylivoimainen enemmistö työnantajista haluaa kesätyöläistenkin kanssa noudattaa työehtoja sekä työsopimuksia. Surullisia poikkeuksia on vähän, ja varsin usein nämä poikkeukset liittyvät Kiviojan mukaan pieniin firmoihin. Tosin rikkomukset sielläkään eivät välttämättä ole tahallisia.

Sekä työnantajilla että nuorilla työntekijöillä pitäisi olla enemmän tietoa työelämän pelisäännöistä. STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja

– Sekä työnantajilla että nuorilla työntekijöillä pitäisi olla enemmän tietoa työelämän pelisäännöistä. Työnantajalla ei vain ole riittäviä tietoja, ja toisaalta nuoret eivät välttämättä osaa vaatiakaan tietoja työnantajalta, luonnehtii Kivioja.

Tuki puuttuu

Pienten työpaikkojen heikkoutena on, että kesänuorella ei välttämättä ole turvanaan luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua tai edes kokeneempaa työkaveria. Sekin vaihtelee, kuinka hyvin esimies on tavoitettavissa. Tilanne on paljon parempi, jos aloittelevalla työntekijällä on kunnollinen tukiverkosto käytössään.

Ammattiliitot tulevat avuksi, jos kesätyöntekijöillä on vaikeuksia saada palkkaansa työnantajalta. Jos kesätuuraaja ei kuulu liittoon, hän voi kääntyä oikeusaputoimiston puoleen. Kuva: ARKISTOKUVA/Riitta Ketola

Työsuhteen kannalta vaarallisesta kesätyöpaikasta kielii myös, jos työsopimusta ei syystä tai toisesta haluta tehdä suullisesti. Työnantaja saattaa myös tietoisesti olla haluton käymään työehtoja läpi työntekijän kanssa, ja esimerkiksi työvuoroja saatetaan muutella perusteettomasti. Yleensä yritykset tekevät kirjalliset työsopimukset ilman eri vaatimusta ja tuntevat työehtosopimusten sisällön.

Nollatuntisopimus on monilla aloilla laillinen järjestely, mutta kesätyöntekijälle nollatuntiratkaisu voi merkitä karvasta pettymystä tulojen määrässä, jos töitä ei työsuhteesta huolimatta ollutkaan.

Tili jäi liian pieneksi

Pahimmassa tapauksessa työntekijä voi havahtua kesätyön päätyttyä huomaamaan, että palkkaa on maksettu liian vähän, sunnuntaikorvaukset loistavat poissaolollaan ja lomarahojakaan ei ole ilmestynyt pankkitilille.

Virheet saadaan usein korjatuksi sillä, että ammattiliitto ottaa yhteyttä työnantajaan. Tosin tätä apua ei yleensä saa, jos kesätuuraaja ei ole liiton jäsen.

– Jos nuorta on kohdeltu oikein törkeästi, voimme tehdä poikkeuksen, lupaa Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Häme-Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Ulla Immonen.

Sopimusten ja lain rikkomisia esiintyy Immosen mukaan pitkälti samoissa yrityksissä vuodesta toiseen. Alipalkkauksen ohella työnantaja saattaa syyllistyä myös siihen, että tili maksetaan ainakin osittain pimeästi. Se on tietoista vilppiä, jota vastuulliset työnantajat eivät harrastele.

Palkasta tulee sanomista

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) , STTK:n ja Akavan yhteinen kesäduunarineuvoja Liisa Lehtonen sanoo, että neuvontapuhelimeen tulee paljon kyselyjä palkasta.

– Saatetaan luulla, että minimipalkoista säädetään laissa. Euromääräiset palkat tulevat kuitenkin työehtosopimuksista.

Työvuorot ovat toinen yhteydenottajien yleinen huolenaihe.

– Jonkin verran tulee tilanteita, joissa työnantaja on huonon sään vuoksi perunut työvuoron, sanoo Lehtonen.

Työvuoroja ei Lehtosen mukaan saa yksipuolisesti perua säiden vuoksi. Peruuntuneesta vuorosta on ainakin maksettava palkka.

Kesätyöntekijä turvaa selustaansa, jos hän pitää kirjaa omista työvuoroistaan ja ylitöistään. Omia tietoja voi verrata saatuun palkkaan sen varmistamiseksi, että tienestit ovat varmasti kohdallaan. Lisätietoja saa esimerkiksi luottamusmieheltä, työnantajalta sekä ammattiliittojen verkkosivuilta.

Neuvot puuttuvat

Kesätyöntekijät eivät läheskään aina saa riittävästi neuvoja työtehtäviinsä. STTK teetti vuosi sitten kyselyn, jossa noin tuhannelta nuorelta kysyttiin heidän saamastaan perehdytyksestä. Noin viidennes vastaajista arvioi, että perehdytys työsuhteen aikana on ollut riittämätöntä tai täysin olematonta. Kyselyn teki helsinkiläinen tutkimusyritys Aula Research oy.

Riittävän ohjauksen puute johtaa toisinaan ikäviin seurauksiin. Työsuhde on voitu purkaa koeajalla, kun nuori ei ole heikon ohjeistuksen vuoksi suoriutunut työtehtävistä niin kuin olisi pitänyt. Aluepäällikkö Ulla Immonen korostaa, että työnantajan tehtävä on antaa kesäalaiselleen neuvot, miten työt tehdään vaaditulla tavalla.

Neuvoja saatetaan tarvita jopa siitä lähtien, että töihin on tultava ajallaan ja töissä tehdään töitä. Samoin vaikkapa vapaapäivän saamisesta on sovittava hyvissä ajoin eikä vasta viime hetkellä.

– Tämä voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta ei se sitä aina ole, huomauttaa Immonen.

Hyvä perehdytys kannattaa

Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöjohtaja Sanna Virtainlahti vakuuttaa, että kesätyövoiman ohjeistamiseen kiinnitetään paljon huomiota. Nuorelle annetaan muun muassa perehdytysvideoita, joista on saatu hyvää palautetta.

– Kun perehdytys tehdään hyvin, henkilöstö sitoutuu työhönsä paremmin ja voi paremmin. Siitä on tutkimusnäyttöä.

Lahtelaisella Oilon oy:llä luotetaan kokemukseen. Henkilöstöpäällikkö Tuija Timonen kertoo, että tämänvuotisista 10–20 kesätyöntekijästä jokaisella on aikaisempaa työkokemusta. Heidän kanssaan on vain tarvinnut käydä läpi ne asiat, jotka ovat viime kesän jälkeen muuttuneet.

Jos kesätuuraaja tulee Oilonille ensimmäistä kertaa, hänelle nimetään henkilöt, joihin hän voi tukeutua. Tuuraajat sijoittuvat Timosen mukaan yleensäkin tehtäviin, joita ei tehdä yksin.

Lisäksi Oilonilla on töissä nuoria kahden viikon työjaksolla. Heidän kanssaan käydään talon tavat läpi heti ensimmäisenä päivänä.

Kaikkien etu

Työnantajia edustavan Suomen Yrittäjät ry:n asiantuntija Albert Mäkelä arvioi, ettei kesäväen koulutuksen puute työpaikoilla ole noussut esiin erityisenä ongelmana.

– Pyrimme kesän kynnyksellä muistuttamaan työnantajia, että perehdytys pitää hoitaa kunnolla. On tärkeää saada hyödyllinen työsuhde, jossa työntekijä oppii ja työnantaja saa sen työpanoksen, mitä tarvitsee.

Sanna Virtainlahden korjattu 12.6.2019 kello 10.04.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi