Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Harakka on tyytyväinen eläkeputken alarajan nostamiseen, mutta varoittaa työllisyyslukujen jatkuvasta kellottamisesta: "Ei sadan metrin aikoja maratonilla."

Työministeri Timo Harakka korostaa, että nyt ei ole hallitusta, joka pakottaa työmarkkinajärjestöt omiin ratkaisuihinsa. Kuva: Kai Sinervo

Hallituksen asettaman työllisyystavoitteen toteutumista tullaan seuraamaan tarkasti, sillä hallituksen talouspolitiikka lepää pitkälti sen varassa, miten työllisyys kehittyy. Vastuu ei kuitenkaan pelota tuoretta työministeri Timo Harakkaa (sd.), sillä tavoitteeseen pääseminen ei ole yksin hänen harteillaan.

Harakka arvioi, että 75 prosentin työllisyysastetavoite on helppo pilkkoa puolen vuoden tai vuoden palasiin, joiden perustella katsotaan, miten tavoite toteutuu tasaisen vauhdin taulukolla. Hänestä kellottaminen ei ole kuitenkaan hyvä lähestymistapa.

– Haluaisin varoittaa tästä jatkuvasta ajanotosta sadan metrin välein, koska kyseessä on kuitenkin maraton. Jos yhden asian saisi pyytää, niin ei sadan metrin aikoja maratonilla, Harakka sanoo.

Vaikutukset näkyvät vasta 10 vuoden päästä

Harakka korostaa, että tavoitteena on 60 000 uuden työpaikan luominen tällä vaalikaudella, mutta hallitusohjelman olennaisimmat reformit ovat niitä, joiden työllisyysvaikutukset eivät näy tämän hallituksen aikana, vaan vasta vuosikymmenen päästä. Esimerkkinä hän mainitsee oppivelvollisuusiän laajentamisen.

–  Jatkossa ei ole enää sitä 15 prosentin porukkaa, joka on pelkästään peruskoulun varassa ja jonka työllisyysaste on 42 prosenttia.

Toiseksi esimerkiksi Harakka nostaa isot panostukset nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Tulokset näkyvät vasta vuosien päästä, jos nuori pääsee esimerkiksi mielenterveysongelmistaan irti.

– Pitää huolehtia pitkän matkan kestävyydestä, Harakka sanoo.

Työministeri myös muistuttaa, että vaikeasti työllistettävät vaativat yhteiskunnan panostuksia. He eivät työllisty korkean tuottavuuden työpaikkoihin eivätkä heti tuota kansantalouteen mammonaa.

Kyvykäs reservi puuttuu

Edellinen hallitus uskoi Harakan mukaan markkinaehtoisiin työpaikkoihin ja leikkasi työllistämisrahoja, vei rahat muun muassa kuntouttavalta työtoiminnalta. Nyt halutaan huolehtia vaikeasti työllistettävistä ja osatyökykyisistä. Nousukauden aikana on työllistetty helpoimmin työllistyvät.

Harakka kehuu Jyrki Kataista (kok.) ja Jutta Urpilaista (sd.) siitä, että he pitivät 2000-luvun laman aikana ihmiset töissä ja koulutuksessa. Siksi kurjuus ei näkynyt kaduilla, vaikka lama oli syvempi ja pidempi kuin 1990-luvulla.

– Se osoittautui onnistuneeksi ja inhimillisesti katsoen erinomaiseksi valinnaksi. Se väki, jonka ei ollut annettu pudota, työllistyi uudestaan ja syntyi 140 000 uutta työpaikkaa, koska oli riittävän kyvykästä reserviä

– Nyt se on aika lailla käytetty, Harakka sanoo, ja tämä näkyy kohtaanto-ongelmana.

Aktiivimallin leikkuri poistetaan

Harakka sanoo, että työllistymisessä jokaisen prosentin kymmenys on edellistä vaikeampi. Siksi hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan ja työvoimatoimistojen resursseja on lisätty.

– Aktiivimallin leikkuri poistetaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki myönteiset aktivoinnin elementit säilytetään ja patistelua kuuluu ilman muuta mukaan, Harakka vastaa kysymykseen, jatketaanko työttömien henkilökohtaisia haastatteluja.

Harakka haluaa edistää työperäistä maahanmuuttoa ja saada Suomeen opiskelemaan tulleet ulkomaalaiset jäämään tänne. Nämä edellyttävät vastaanottavaisemman ilmapiirin luomista.

Eläkeputken alaraja nousee vuodella

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ehdottavat hallitukselle, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja nostetaan 1 vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Koska vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee laskelmien mukaan yli 65 vuoden, työttömyyspäivärahan ja sairauspäivärahan saamisen yläikärajaa nostetaan.

– Järjestöt aloittivat lupaavasti jo ennen kuin pantiin kolmikantayhteistyö liikkeelle. On pystytty sopimaan tästä eläkeputken alarajan nostamisesta, jolla on merkittävät työllisyysvaikutukset. Työministerinä en voi olla muuta kuin tyytyväinen, Harakka kommentoi ehdotusta.

Hän toivoo jatkossakin kaikilta osapuolilta ennakkoluulottomia ehdotuksia.

Vastuuta ei aiota ulkoistaa

– Välit on hyvät joka suuntaan. Uskon, että tuloksia syntyy, Harakka vastaa kysymykseen, millaiset suhteet hänellä on työmarkkinajärjestöihin, joita hän pyrkii tapaamaan ennen juhannusta.

Harakka kuvaa viime hallituskautta oudoksi välikaudeksi, jolloin työmarkkinajärjestöt eivät olleet mukana laatimassa työelämän pelisääntöjä. Nyt tilanne tulee kohenemaan.

– Meillä ei ole nyt hallitusta, joka pakottaa työmarkkinajärjestöt omiin ratkaisuihinsa. Me emme väännä kenenkään kättä, Harakka sanoo ja jatkaa.

– Tämä ei tarkoita sitä, että vastuuta olisi ulkoistettu työmarkkinajärjestöille. Työministeriön kunnia-asia on olla aloitteentekijä ja kantaa valmisteluvastuuta, Harakka sanoo.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi