Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Osa "superneuvoloista" kaatui sote-uudistuksen mukana – Suomen suurimmassa perhekeskuksessa 250 työntekijää

Eri maakunnissa perhekeskukset ovat hyvin eri vaiheissa. Myös toteutustapa vaihtelee.

Perhekeskusten projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala (vas.) ja perhepalvelujen johtaja Hanna Viitala olivat avaamassa Helsingin Kallion perhekeskusta kesäkuun alussa. Kuva: Johanna Erjonsalo

Sote- ja maakuntauudistuksen karilleajo johti ainakin kolmessa maakunnassa myös perhekeskussuunnitelmien kyykähtämiseen.

Tämä selviää Uutissuomalaisen kyselystä, johon vastasi 12 maakunnan edustajat 18:sta. Perhekeskus kaatui sote-maku-uudistuksen kanssa ainakin Lapissa, Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla.

Maakunnat ovat perhekeskussuunnitelmissa hyvin eri vaiheessa. Osassa kuntia perhekeskus on ollut olemassa jo ennen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa eli LAPE-hanketta. LAPE oli yksi edellisen hallituksen kärkihankkeista, ja perhekeskussuunnitelma sisältyi siihen.

Esimerkiksi edellisen hallituksen perus- ja perhepalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kutsunut perhekeskuksia myös superneuvoloiksi.

Osassa sidottiin sote-maakuntiin

Lapin muutosagentin Harri Tiuraniemen mukaan sote- ja maakuntauudistusten kaaduttua maakunnallisen perhekeskustoimintamallin valmistelu on toistaiseksi jäissä. Se oli tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuoteen 2022 mennessä.

– Monissa kunnissa on vaikeuksia saada riittävästi psykologi- tai perheterapiapalveluja, Tiuraniemi toteaa Lapin tilanteesta.

Muutosagenttien tehtävänä on ollut koordinoida ja edistää LAPE-muutosohjelman tavoitteiden toteutumista kussakin maakunnassa.

Lue myös: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yt-prosessi koskee koko henkilöstöä ja organisaatiota – "Koko laivan pitää kääntyä"
 

Myös Pohjois-Savossa perhekeskussuunnitelmat mutkistuivat maaliskuussa. Muutosagentti Minna Rytkönen kertoo, että suunnitelma viidestä alueellisesta perhekeskuksesta linkitettiin maakuntavalmisteluun.

– Kun sote-uudistus kaatui, niin tämä suunnitelma meni siinä sivussa.

Rytkönen toivoo, että edes isommat kaupungit uskaltaisivat lähteä rakentamaan fyysisiä perhekeskuksia ja kokoamaan palveluita perhekeskusajattelulla. Yksinkertaisimmillaan tämä toimisi niin, että ketään ei enää lähetetä minnekään vaan kutsutaan osaamista paikalle ja tarkastellaan tilannetta kokonaisuutena.

– Kunnat ovat sitoutuneet tähän, mutta tarkempaa aikataulua ei ole.

Ainakin kolmea eri mallia

Perhekeskusten tavoitteena on ollut, että ne verkostoisivat lapsiperheiden palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Perheillä pitäisi siis olla selkeä reitti esimerkiksi neuvolapalveluihin mutta myös vaikkapa tuen saamiseen vanhemmuudessa tai erotilanteessa.

Uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jatketaan. Lisäksi perhekeskustoimintamallia levitetään ja neuvoloita kehitetään.

Perhekeskuksia on ainakin kolmea eri mallia: koulun yhteyteen rakentuneet, erillisiin tiloihin perustetut ja verkostomaiset perhekeskukset. Keski-Suomessa kunnat hyödyntävät kaikkia näistä malleista.

– Pienissä kunnissa koulu on usein kunnan keskus, muutosagentti Hanna Hämäläinen sanoo.

Esimerkiksi Äänekoskella perhekeskus sulautuu syksyllä avautuvan uuden koulun yhteyteen, Muurameen on valmisteilla erillinen fyysinen tila ja Jyväskylässä perhekeskustoiminta on verkostomaista ja jalkautuvaa.

Pohjois-Karjalassa helpompaa

Pohjois-Karjalan lapsi- ja perhepalveluiden muutosagentti Anne Frimodig uskoo, että perhekeskusten kehittäminen on ollut helpompaa Pohjois-Karjalan Siun sotessa ja muissa kuntayhtymissä.

– Yhteiset rakenteet on jo luotu.

Pohjois-Karjalassa perhekeskukset toimivat verkostomaisesti. Perhekeskuksen palveluja käyttävälle perheelle on haluttu jatkuvuutta.

– Ajatus on, että vastuutyöntekijä tai vastuutyöntekijäpari kulkee perheen matkassa niin pitkään kuin perhe haluaa. Yleensä vastuutyöntekijä on sote-toimija.

Päijät-Hämeessä pilottikohteina ovat toimineet muutosagentti Elina Vesterisen mukaan Asikkala, Hartola ja Lahden eteläinen alue. Koko maakunta ottaa käyttöön perhekeskustoimintamallin.

Suomen suurin perhekeskus on avattu Helsingin Kallioon. Perhepalveluiden johtaja Hanna Viitala ja perhekeskusten projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala kuvattiin avajaisissa. Kuva: Johanna Erjonsalo

Suomen suurin Helsingissä

Tällä viikolla avattu Suomen suurin perhekeskus Helsingin Kalliossa työllistää 250 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Neuvola-asiakkaiden väestöpohja on 100 000 asukasta, ja sosiaalipalveluissa palvelualue on vieläkin laajempi.

Yhtälö kuulostaa äkkiseltään hurjalta.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa lapsista ja perheistä voi hyvin ja he tarvitsevat ehkä vain neuvolapalveluja. Meillä on mahdollisuus auttaa ja tukea niitä perheitä, joilla on enemmän tuen tarvetta, Helsingin perhepalvelujen johtaja Hanna Viitala sanoo.

Saman katon alle on yhdistynyt kolme isoa neuvolaa. Kaikkiaan perhekeskuksessa on 17 eri toimintoa: muun muassa psykologipalveluja, fysio- ja puheterapiaa sekä perhesosiaalityötä.

Erikoisuus on se, että HUSin äitiyspoliklinikka toimii Kallion perhekeskuksessa kahtena päivänä viikossa.

Anna-Kaisa Tukiala ja Hanna Viitala kertovat, että perheiden palvelut olivat ennen uutta perhekeskusta hajallaan. Kuva: Johanna Erjonsalo

Aiemmin tilanne oli se, että lapsiperheille oli valtavasti palveluja mutta hajallaan.

– Asiakkaat eivät ehkä hahmottaneet kokonaisuutta, Helsingin perhekeskusten projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala toteaa.

Nyt kun palvelut ovat perhekeskuksessa saman katon alla, lapsen tai perheen ympärille voidaan koota ammattilaisia asiakkaan tarpeiden mukaan.

– Asiakkaille ja perheille, jotka tarvitsevat enemmän palveluja, nimetään oma työntekijä. Hän toimii yhteyshenkilönä asiakkaan suuntaan, Tukiala kertoo.

Näin asiakassuhteisiin on tarkoitus saada paljon puhuttua jatkuvuutta.

Sekin on mahdollista, että yhdellä käynnillä saa hoidettua monta asiaa kerralla.

Syksystä lähtien Kallion perhekeskus on avoinna maanantaista perjantaihin kello 7–20. Tämä mahdollistaa sen, että ilta-aikaan tiloissa voivat toimia eri järjestöt ja vaikkapa vertaistukiryhmät. Perhekeskuksesta on haluttu tehdä myös kohtaamispaikka ja asukkaiden olohuone.

Perhekeskusten palvelut toimivat verkostomaisesti ja moniammatillisesti myös niillä alueilla, joissa varsinaisia perhekeskustaloja ei vielä ole.

Lisäksi helsinkiläisiä palvelee sähköinen perhekeskus. Siellä voi painaa tarvitsen apua -nappia, joka toimii yhteydenottopyyntönä. Vastauksen saa kolmen vuorokauden sisällä.

Kyselyn tuloksia

Soten kaatuminen hämmensi pakkaa myös Pirkanmaalla

Etelä-Karjala: Lasten ja nuorten talot Lappeenrannassa ja Imatralla. Niihin on integroitu lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelut. Kaksi perhekeskusaluetta, jotka rakentuvat verkostomaisesti lasten ja nuorten talojen ympärille. Virtuaalinen perhekeskus Perhemetro työn alla.

Etelä-Pohjanmaa: Yhdeksän perhekeskusta, jotka sijaitsevat sote-palvelujen yhteydessä tai erillisissä tiloissa.

Etelä-Savo: Fyysiset perhekeskukset Pieksämäellä ja Mikkelissä, Savonlinnaan suunnitteilla. Perhekeskukset ovat sote-palveluiden keskittymiä, ja ne tarjoavat palveluja maakunnassa useamman kunnan alueella (pois lukien Pieksämäki, joka palvelee tällä hetkellä vain Pieksämäen asukkaita).

Keski-Pohjanmaa: Maakuntaan perustettu kolme verkostomaista perhekeskusta LAPE-hankkeen aikana.

Pirkanmaa: Jokaisessa kunnassa on käynnistetty tai käynnistetään perhekeskustoimintamallin mukainen työskentely. Työskentely verkostomaista. Sote- ja maakuntavalmistelussa perhekeskusalueita oli Pirkanmaalle suunniteltu 15, nyt mennään nykyisillä kuntapohjilla.

Pohjois-Pohjanmaa: 3–4 perhekeskusta ”laajasti toiminnassa”. Perhekeskus-pilotteja useissa kunnissa ja perusteilla joka kuntaan ja/tai kuntayhtymään.

Uusimaa: Kahdessa osassa LAPE-hankkeessa, pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa. Pääkaupunkiseudulla jokaisessa kunnassa oma suunnitelmansa. Esimerkiksi Helsingissä kolme perhekeskusta, kolme suunnitteilla. Muualla Uudellamaalla fyysisiä perhekeskuksia ainakin Lohjalla ja Porvoossa.

Kainuu, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi eivät vastanneet kyselyyn.

Erilaisten perhekeskusten – fyysisten, verkostomaisten tai sähköisten – lisäksi monissa kunnissa on olemassa tai suunnitteilla kohtaamispaikkoja, kuten Perheentaloja.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi