Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomessa liikkuu nyt yksi susilauma vähemmän kuin vuosi sitten, Luonnonvarakeskus ennustaa määrän kasvavan

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan Suomen susilaumojen määrä kasvaa ensi kevääseen mennessä. Tämän vuoden maaliskuun kanta-arvion mukaan Suomessa liikkui 24 susilaumaa, ja ensi vuonna samaan aikaan laumoja ennustetaan olevan 17–37. Viime vuonna laumoja oli yksi enemmän.

Arvion haarukka on laaja, koska suuren pentukuolleisuuden vuoksi susien kokonaismäärän ennustaminen on Luken mukaan vaikeaa. Luke kuitenkin pitää laumamäärän kasvua todennäköisempänä kuin vähenemistä.

Susilaumaksi lasketaan yhdessä liikkuva ryhmä, johon kuuluu kolme sutta tai enemmän.

– Susireviirejä oli maaliskuussa kaikkiaan 47, joista siis 24 lasketaan laumaksi. 20 reviireistä oli kahden suden asuttamia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo.

Jos kahden suden reviiri on naaras- ja urossuden asuttama, potentiaalisia lisääntymismahdollisuuksia on aiempaa enemmän. Noin 60 prosenttia susipareista onnistuu lisääntymisessä.

Lisäksi Suomen luonnossa liikkuu yksinään vaeltelevia nuoria susia, jotka etsivät laumaansa. Ne voivat Kojolan mukaan vaeltaa jopa tuhannen kilometrin matkan ensimmäiseen ikävuoteensa mennessä.

Tämän vuoden maaliskuussa susia arvioitiin olevan Suomessa keskimäärin 200, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maaliskuun susikanta edustaa vuodenaikaa, jolloin susien lukumäärä on pienimmillään. Kesällä määrä kasvaa merkittävästi, sillä pennut syntyvät huhti-toukokuussa. Niistä tosin jopa 40 prosenttia voi kuolla ennen ensimmäistä ikävuottaan.

Susilaumat vähenivät yhdellä

Viime maaliskuussa Suomen susilaumoista 19 liikkui kokonaan tai suurimmaksi osaksi maan rajojen sisäpuolella. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi.

Luken kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat nyt viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Itä-Suomessa laumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista, läntisellä kannanhoitoalueella laumojen määrä vastaavasti väheni kuudestatoista kolmeentoista.

– Ylä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Etelä-Satakunta hahmottuvat selkeästi alueiksi, joilla on eniten reviirejä, Kojola sanoo.

Keskisessä Suomessa susilaumoja ei ole havaittu. Vaeltavat sudet tosin liikkuvat sielläkin.

– Tutkimuksellista tietoa tästä ei ole, mutta olen itse pohtinut, että jospa sudet välttelevät Järvi-Suomea, koska se on kesäaikaan niin vilkas loma-alue. Mielenkiintoinen havainto on sekin, että Keski-Suomessa ei ole susialkuisia paikannimiä juuri ollenkaan. Ja ne ovat kuitenkin vakiintuneet jo satoja vuosia sitten, Kojola mainitsee.

12 kaatolupaa poronhoitoalueille

Maaliskuun kanta-arvio kuvaa susikannan tilaa vuoden aikana, jolloin se on pienimmillään. Arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja dna-analyyseihin. Pantasusia liikkuu reviirin alueella yksitoista.

Riistakeskus on myöntänyt susien kaatoon kaikkiaan 12 vahinkoperusteista poikkeuslupaa poronhoitoalueille viime elokuusta alkaen. Kaikki luvat on käytetty.

Lisäksi tuona aikana kuusi sutta on lopetettu poliisin toimesta ja viisi kuollut liikenteessä. Tutkinnan alla on myös kaksi epäiltyä salakaatoa.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi