Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ammatillisiin opintoihin ja lukioihin oma ruokailusuositus - "Opiskelupäivät huomattavasti pidempiä kuin peruskoulussa"

Kasvisruokaa, välipaloja ja aamiaista.

Toisen asteen opiskelijoiden ruokapalvelujen järjestämiseen laaditaan ensimmäistä kertaa oma ruokailusuositus. Suositus on julkisesti kommentoitavana 24. kesäkuuta saakka, ja valmista pitäisi olla syksyllä.

Suosituksen mukaan onnistuneen ruokailun perustana on hyvä ateriarytmi, terveyttä ja hyvinvointia edistävät, ravitsemustarpeet täyttävät ateriat ja yhdessä syöminen.

Suositus on rakennettu edistämään kestävää kehitystä ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Opetusneuvos, suositustyöryhmän puheenjohtaja Marjaana Manninen Opetushallituksesta sanoo, että tähän asti toisella asteella on käytetty soveltuvin osin kansallisia ravitsemussuosituksia ja perusopetuksen kouluruokasuositusta.

– Tämä ryhmä tarvitsee kuitenkin oman suosituksensa, koska sillä on erityispiirteensä. Opiskelupäivät ovat huomattavasti pidempiä kuin peruskoulussa.

Myös ammatillisen koulutuksen muutos tuo haasteita opiskelijoiden ruokailuun. Oppiminen on siirtynyt työpaikoille, ja opiskelija saa pienen ateriarahan ruokailua varten.

– Raha on niin pieni, että se riittää oikeastaan vain kouluruokailuun. Monet nuoret jättävät rahan käyttämättä tai yrittävät pärjätä työpäivän kahvilla ja leivällä. Suosituksen myötä viemme tietoa ruokailusta opiskelijoille ja työpaikoille, jotta ammattiin opiskelevan lounas olisi mahdollisimman terveellinen ja monipuolinen.

Lukioissa opiskeli vuonna 2017 noin 104 000 ja ammatillisessa koulutuksessa noin 327 000 opiskelijaa. Heistä iso osa jättää kouluruokailun kokonaan väliin: lukiolaisista näin tekee 23 prosenttia, ammattiin opiskelevista 27 prosenttia. Lukiolaiset syövät salaattia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja useammin ja juovat energiajuomia harvemmin kuin ammattiin opiskelevat.

Mannisen mukaan oppilaitosten aamupalakokeilut ovat lisänneet myös lounaan suosiota. Suosituksessa korostetaankin oppilaitoksissa tarjottavan aamiaisen ja terveellisten välipalojen tärkeyttä. Oppilaitoksissa olisi hyvä olla tarjolla esimerkiksi hedelmiä, smoothieita ja täytettyjä leipiä. Makeis- ja limsa-automaatit sen sijaan halutaan oppilaitoksista kokonaan pois.

Suosituksessa huomioidaan myös urheilevien opiskelijoiden tarpeet ja annetaan ylioppilaskokeisiin osallistuville abiturienteille suosituksia terveellisistä eväs­paketeista.

Terveyttä edistävä opiskelijaruokailu voidaan suosituksen mukaan toteuttaa vaihtelevasti lihaa ja kalaa sisältävinä, erilaisina kasvisruokavalioina ja niiden yhdistelminä. Erilaisia ateriavaihtoehtoja tulisi olla tarjolla päivittäin 2–3, ja niistä yhden kokonaan kasvisruokaa. Punaista lihaa suositellaan tarjottavan vain 1–2 kertaa viikossa.

– Kasvisruoan lisäämisen taustalla on valtakunnallinen linjaus. Tämä ikäluokka on hyvin ympäristötietoista ja ilmastovastuullista, Manninen toteaa.

Kestävän kehityksen linjausten mukaan ruokailussa tulisi suosia sesongin mukaista lähi- ja luomuruokaa ja janojuomana vettä. Ruokahävikistä pyritään eroon.

Suositus painottaa ruokailuympäristön rauhallisuutta ja viihtyisyyttä sekä ruokailuaikojen porrastuksia tyyliin kello 10.30–13. Ruokailuun pitäisi olla aikaa vähintään 30 minuuttia. Koeviikoilla ruokailemaan pitäisi päästä myös kokeen jälkeen.

– Ruokailun porrastaminen tukee lukiouudistusta ja opiskelijoiden jaksamista. Samoin aamiainen ja kouluruokailu voivat houkutella ammattiin opiskelevan etäpäivältä kouluyhteisöön, Manninen sanoo.

Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi