Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Riemunkiljahduksia ja tuohtuneita tuhahduksia: Näin hallitusohjelmaa ruodittiin

Hallitusohjelma julkistettiin tänään. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Edunvalvojat ja järjestöt

– Yrittäjät kysyvät, miten yrittäjyyteen suhtaudutaan tai miten yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen luomista tuetaan. Toivon hallitukselta selvää ja kannustavaa viestiä yrittäjille, hallitusohjelmasta se ei selviä. (Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK)

– Samapalkkaisuusohjelmasta on vahva kirjaus. Palkka-avoimuutta aiotaan lisätä lainsäädännön keinoin ja raskaussyrjintää ehkäistään entistä paremmin. (Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK)

– Tavoite tiivistää veropohjaa ja uudistaa verotukien rakennetta on kannatettava. Energia- ja kulutusverojen ja liikenteen verojen muutosten vaikutukset pieni- ja keskituloisille on huomioitava osana tuloverotusta. (Antti Palola, puheenjohtaja, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK)

– Yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat jatkossa indeksikorotukset, mutta korkeakoulujen rahoitusta ei edelleenkään saada nostettua kansainväliselle tasolle. Jatkuvan oppimisen konkreettiset tavoitteet jäävät liian epäselviksi hallitusohjelmassa. (Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava)

– Nopeat raideyhteydet parantavat työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuutta, kun ihmisten on mahdollista käydä töissä aiempaa kauempaa ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle syntyy lisää asumisen mahdollisuuksia. (Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT)

– Näyttäisi siltä, että hallitusneuvottelijat ovat ymmärtäneet maataloutemme vaikean tilanteen markkinoiden ja kansainvälisen politiikan puristuksissa. (Juha Marttila, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK)

– Nyt on vaarana, että toteutettava energiaverouudistus rapauttaa suuresti useiden metsäteollisuuden tehtaiden toimintaedellytyksiä. (Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus)

Poliitikot

– Tulevan hallituksen linjana on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Oli kunnia olla mukana neuvotteluissa. (Sanna Marin, varapuheenjohtaja, sd.)

– Kovat polttoaineveron kiristykset, mahdolliset tiemaksut, kotitalousvähennyksen leikkaukset ynnä muut ovat myrkkyä duunarille ja yrittäjille. Ne ovat omiaan nakertamaan ostovoimaa ja näin heikentämään työllisyyttä. (Ville Tavio, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, ps.)

– Hallitusohjelmassa paljon hyviä yleisiä tavoitteita. Voisi sanoa toiveiden tynnyriksikin. Jotta tämä pystyttäisiin rahoittamaan, tarvittaisiin oikeita taloutta, kasvua ja työllisyyttä vahvistavia toimia. Ne ohjelmasta puuttuvat. Vaarana aikamoinen velkaantuminen. (Henna Virkkunen, europarlamentaarikko, kok.)

– On tärkeää, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksen taso halutaan turvata. Tosin tukipolitiikkaa tulee uudistaa siihen suuntaan, että tuet kohdennetaan jatkossa entistä paremmin aktiiviseen ja kestävään ruuantuotantoon. (Elsi Katainen, europarlamentaarikko, kesk.)

– Hallitusohjelman ensimmäinen sana on #ilmastonmuutos. Ensimmäistä kertaa koskaan hallitusohjelmaan on kirjattu määräaika, jolloin Suomen on oltava hiilineutraali. (Emma Kari, kansanedustaja, vihr.)

– Ensimmäisenä oli aktiivimallin purkaminen, joka oli vasemmistoliiton kynnyskysymys. Se katoaa samaan aukkoon sinisen tulevaisuuden kanssa. (Li Andersson, puheenjohtaja, vas.)

– Työllisyysasteen nostotavoite on mahdollinen. Jos Ruotsi, Norja ja Tanska pystyvät tähän, miksei Suomessakin pystyttäisi. (Anna-Maja Henriksson, puheenjohtaja, r.)

– Tuleva hallitus laskee ohjelman toteuttamisen paljolti hyviin talousnäkymiin sekä työllisyyden positiiviseen kehittymiseen. Kunnianhimoiset työllisyys- ja taloustavoitteet ovat kuitenkin tyhjän päällä, sillä todelliset keinot tavoitteiden toteutumiseksi puuttuvat. (Päivi Räsänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kd.)

Talous

– Valtion pörssiomaisuuden myynti on oikea toimenpide. Valtion ei ole välttämätöntä olla omistajana yhtiöissä, joita voidaan hoitaa markkinaehtoisesti muutenkin ja jotka eivät ole huoltovarmuuden kannalta strategisesti keskeisiä. (Piia-Noora Kauppi, toimitusjohtaja, Finanssiala)

– Kasvu- ja työllisyysodotukset ovat lähes tyhjän päällä, ja näillä toimilla tai näiden toimien puuttumisesta johtuen talouden tila vääjäämättä heikkenee. (Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari)

– Hallitusohjelman finanssipolitiikan viritys on liian löysä ja perustuu oletukselle hyvästä talouskasvusta ja työllisyyden positiivisesta kehityksestä. (Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät)

– Hidas kasvu yllättää vielä hallituksen. (Jan von Gerich, pääanalyytikko, Nordea)

Sosiaali- ja terveysala, palvelut

– Viime hallituskauden työelämäheikennykset kurittivat erityisesti naisvaltaisia aloja ja heikossa työmarkkinatilanteessa olevia. Tulevan hallituskauden parannukset moniin pitkäaikaisiin ongelmiin tuntuvat hyvältä. (Ann Selin, puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM)

– Tuoreimman vanhusten hoidon kriisin jälkimainingeissa on hyvä, että hallitusohjelmaan on nyt kirjattu hoivahenkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen (0,7) saaminen lakiin ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. (Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja, Tehy)

– Valitettavasti hallitusohjelmassa on lyöty lukkoon kovin tiukasti minkälaista sote-keskusta tulevaisuudessa rakennetaan. Suuret ja monialaiset terveyskeskukset eivät ole osoittautuneet erityisen houkutteleviksi työpaikoiksi tähänkään asti. (Samuli Saarni, puheenjohtaja, Lääkäriliitto)

Koulutus

– Uusi hallitus ryhtyy nyt korjaamaan aiempia virheitä ja lupaa lisätä määräaikaisesti 1 000 opettajaa ammatilliseen koulutukseen. Tämä lisäys pitää saada pysyväksi. (Olli Luukkainen, puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ)

– Hallitusneuvotteluja käyneiden puolueiden vaaliohjelmissa oli lähes yksimielinen tahtotila tehdä useiden kymmenien eurojen korotus opintorahaan. On suuri pettymys, että näitä lupauksia ei neuvottelutuloksessa lunastettu. (Sanni Lehtinen, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto)

– On hienoa, että opiskeluhuollon resursseja aiotaan vahvistaa sitovilla mitoituksilla, mutta tämä (toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeen pakollistaminen) on jälleen malliesimerkki siitä, miten koulutuspoliittisilla päätöksillä pahennetaan kuormitusta. (Roosa Pajunen, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto)

– Tervehdimme ilolla sitä, että ammatillisesta koulutuksesta ja lukiosta ollaan nyt tekemässä maksutonta kaikille opiskelijoille. Näin ainakaan oppimateriaaleja koskevien korkeiden kustannusten ei pitäisi enää rajoittaa nuorten opiskelua. (Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset)

Ympäristö, eläimet

– Tärkeintä on se, että ilmastonmuutos otetaan vakavasti. Hallitusohjelman tavoitetaso on erittäin kunniainhimoinen, ja jokaisella toimialalla täytyy tehdä merkittäviä muutoksia, että päästään maaliin. (Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus)

– Rinteen hallitusohjelma on ympäristölle 2000-luvun paras ja se edistää selkeästi monien ympäristöongelmien ratkaisua. (Harri Hölttä, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto)

– Hallitus vaikuttaa ymmärtäneen ilmastokriisin kiireellisyyden ja tämä näkyy hallitusohjelman kirjauksissa. Tavoitteita pitää kuitenkin kirittää ja konkretisoida. (Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi)

– Turve on ilmastopäästöiltään pahin polttoaine. On selvää, että sen energiakäyttö on lopetettava kokonaan vähintään samassa aikataulussa kuin kivihiilen vuonna 2029. Tämän tosiasian väistely syö koko ilmastotavoitteen uskottavuutta. (Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Suomi)

– Hallitusohjelmaan on esimerkiksi kirjattu, että porsitushäkeistä ja porsaiden kastraatiosta luopumista selvitetään. Nämä ovat kuitenkin epämääräisiä kirjauksia eivätkä sido hallitusta mihinkään. (Erja Laakkonen, puheenjohtaja, Animalia)

Muut

– Kiertotalouden edistämisessä painopisteen soisi olevan muualla kuin verotuksellisissa keinoissa. Esimerkiksi uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettujen pakkausten verotuksen selvittämisessä on käytettävä vahvaa harkintaa. (Pia Pohja, toimitusjohtaja, Elintarviketeollisuusliitto)

– Alkoholijuomaveron korotus on suuri pettymys matkailu- ja ravintola-alalle. Alkoholimatkailu etenkin Baltian maihin kasvaa ja juominen puistonpenkeillä yleistyy entisestään. (Timo Lappi, toimitusjohtaja, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa)

– Eläkkeiden korotus on osa siitä, mitä luvattiin ja erinomainen alku vähentämään eläkeläisköyhyyttä maassamme. (Simo Paassilta, hallituksen puheenjohtaja, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL)

– Olisi ollut toivottavaa, että liikenteen verotuksen tulevaisuudesta olisi ollut enemmän konkretiaa. Se olisi poistanut epävarmuutta, jonka seurauksena autonostajat ovat lykänneet ostopäätöksiään. (Pasi Nieminen, toimitusjohtaja, Autoliitto)

– On käsittämätöntä, ettei kotimaassa tuotettujen metallien ja mineraalien merkitystä kansantalouden arvoketjuissa ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa kuitenkaan oteta huomioon. (Pekka Suomela, toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus)

– Liikunnasta, nuorisosta ja kulttuurista vastanneet neuvottelijat ovat tehneet ison työn. Liikunnan ja urheilun näkökulmasta pidän uutta hallitusohjelmaa jopa historiallisena. (Mikko Salonen, toimitusjohtaja, Olympiakomitea)

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi