Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Rinteen hallituksen tavoitteet ovat kovia, keinoja vielä odotellaan – "Olemme viisaampia, kun hallitus julkaisee ensimmäisen julkisen talouden suunnitelmansa"

Uutissuomalainen kokosi viisi kohtaa Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmasta ja kysyi asiantuntijoilta, miten tavoitteisiin päästään.

Hallitusohjelma julkistettiin maanantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Ohjelmaa esittelivät puheenjohtajat Pekka Haavisto (vihr.), Juha Sipilä (kesk.), Antti Rinne (sd.), Li Andersson (vas.) sekä Anna-Maja Henriksson (r.). Kuva: Mikko Stig

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä vaatii 60 000 uutta työllistä.

Tavoitteen saavuttamisessa paljon on laskettu kahden prosentin vuosittaisen talouskasvun varaan. Keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi valmistellaan kolmikantaisesti.

Professori Roope Uusitalo Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta pitää hallituksen työllisyystavoitetta ”hyvin kunnianhimoisena”. Uusitalo on myös Talouspoliittisen arviointineuvoston puheenjohtaja.

– Se (tavoite) ylittää esimerkiksi valtiovarainministeriön ennusteen.

Tavoite ylittää valtiovarainministeriön ennusteen. Professori Roope Uusitalo

Huhtikuussa ministeriö laski, että keskipitkällä aikavälillä työllisyysaste voitaisiin nostaa runsaaseen 73 prosenttiin. Talouskasvun ennustetaan hyytyvän ensi vuonna 1,4 prosenttiin ja jatkossa jopa alle prosenttiin. Uusitalo ei vielä löydä hallitusohjelmasta ratkaisua, millä keinoin kovaan työllisyystavoitteeseen päästään.

– Olemme viisaampia, kun hallitus julkaisee ensimmäisen julkisen talouden suunnitelmansa.

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan 75 prosentin työllisyysasteeseen on mahdollista päästä, mutta se vaatisi kovia rakenteellisia uudistuksia muun muassa työmarkkinoihin ja työttömyysturvaan.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei ole mahdotonta.

Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja nopeasti sen jälkeen hiilinegatiivinen. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilipäästöjä syntyy saman verran kuin niitä pystytään sitomaan. Hiilinegatiivisuudessa nielut ovat päästöjä suuremmat.

– Tavoitteen saavuttaminen Suomessa on paljon helpompaa kuin monessa muussa maassa, koska Suomessa on isot hiilinielut, joiden ylläpitämistä EU:kin edellyttää, sanoo johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan Suomen viime vuoden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,6 miljoonaa tonnia. Nettonielu oli lisääntyneiden hakkuiden takia pienentynyt -14,2 miljoonaan tonniin.

Nielujen säilyttäminen ja kasvattaminen on tärkeää, koska niiden ansiosta hiilineutraalius voidaan Seppälän mukaan saavuttaa siten, ettei se kovinkaan paljon mullista suomalaisten arkea. Isot ratkaisut tehdään energian tuottamisessa ja kuluttamisessa.

– Suomessa on mahdollista kehittää viisaita ratkaisuja, joilla on kysyntää maailmanlaajuisesti. Näitä ovat esimerkiksi digitalisaation ja energiatehokkuuden yhdistäminen sekä hukkalämmön ja lämpöpumppujen käyttö. Ne, jotka käyttävät paljon energiaa, myös tuottavat sitä.

Parhaimmillaan ilmastotehokkaat ratkaisut ovat sellaisia, joita käyttäjät eivät edes huomaa.

– Tällaisten ratkaisujen kehittäminen on Suomelle suuri mahdollisuus, eikä se entiselle Nokia-maalle pitäisi olla edes vaikeaa.

Seitsemän päivän hoitotakuu voi onnistua kolmessa vuodessa.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki uskoo, että tuhannen lääkärin nettolisäys voitaisiin toteuttaa jo kolmessa vuodessa.

– Lääkäreitä valmistuu Suomessa pian 750 vuodessa, ja eläkkeelle jää 300–400 lääkäriä vuodessa. Lisäksi toistatuhatta suomalaista opiskelijaa opiskelee lääkäriksi ulkomailla. Heistä 95 prosenttia on tulossa takaisin valmistumisensa jälkeen.

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki huomauttaa, ettei tuhannen lääkärin lisääminen tapahdu ihan pikkurahalla. Hänen mielestään lisäys on kuitenkin hyvällä suunnittelulla toteutettavissa.

– Perusterveydenhuollon järjestäminen on ollut ongelma, ja sitähän tässä ratkotaan. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana selvittää.

Pihlajamäen mukaan on hyvä muistaa, että yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus tarkoittaa viiden vuoden erikoistumista kuuden vuoden peruskoulutuksen päälle.

Nuorten lääkärien yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sara Launio katsoo, että jatkuvuus ja pysyvät potilas–lääkärisuhteet ovat se, mihin terveyskeskuksissa pitäisi päästä. Hänen mukaansa moni nuori lääkäri uupuu joutuessaan hoitamaan erikoislääkärin sijaisuutta tai kokeneen lääkärin sijaisuutta terveyskeskuksessa.

– Myös terveyskeskuksiin pitäisi saada erikoistuvien lääkärien tehtäviä niin kuin sairaaloissakin on, sopeutettuja tehtävänkuvia.

Myllymäen mukaan terveyskeskuslääkäreiden kuormitus on kaikista lääkäriryhmistä suurinta.

– Takavuosina lääkärit ovat lähteneet pakoon terveyskeskuksista ja menneet työterveyshuoltoon ja yksityiselle sektorille. Työolosuhteet olisi saatava sillä tavalla kuntoon, että kokenutta yleislääkäriporukkaa saataisiin siirtymään takaisin terveyskeskuksiin.

– Ongelman ratkaisu ei ole se, että vastavalmistuneet lääkärit pakotetaan terveyskeskuksiin pätkätöihin.

Alkoholiveron korotus 50 miljoonalla eurolla on ”kova” ja ”tasapainoilua vaativa” tavoite.

Viron hallitus aikoo laskea alkoholiveroaan 25 prosentilla heinäkuun alussa. Suomen hallitusohjelmassa haetaan puolestaan 50 miljoonan euron pottia alkoholiveron korotuksella.

– Tämä on tasapainoilua matkustajatuonnin suuruuden ja verotasapainon kanssa, sanoo THL:n erikoistutkija Thomas Karlsson.

Hän huomauttaa, että vaikutusta on silläkin, miten iso alkoholiveron korotus Suomessa on ja miten se kohdistuu eri juomaryhmiin. Tarkemmin Karlsson ei lähde vielä arvioimaan Suomi–Viro-yhtälöä.

Päivittäistavarakaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto katsoo oikeaksi hallitusohjelman kirjauksen siitä, että vaikutuksia matkustajatuontiin seurataan.

– Kun katsotaan kokonaisuutta ja mitä Viro tekee nyt, niin 50 miljoonaa euroa on kova tavoite. Tämän vuoden alussa alkoholiveroa korotettiin, ja alkuvuoden osalta näyttää siltä, että oluen tuonti on lähtenyt taas kasvuun.

Ruotsi voi olla pakollinen aine keväällä 2022 alkavissa ylioppilaskirjoituksissa.

Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen, ruotsin tai suomen, palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.

– Se, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi, riippuu oppilaitoksen opetuskielestä. Eli suomenkielisessä se on ruotsi ja toisin päin, kertoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.

Uudistuksen aikataulusta ei ole vielä tietoa, mutta aivan lähivuosina se ei voi tulla voimaan.

– Ylioppilastutkinnon rakennetta koskevat uudistukset pitää olla tiedossa lukiolaisilla heidän aloittaessaan lukion, Tähkä huomauttaa.

Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Satu Pessi veikkaa, että toisen kotimaisen kielen pakollisuus lisätään aikanaan uuteen, elokuun alussa voimaan tulevaan ylioppilastutkintolakiin. Toinen kotimainen kieli voisi tulla pakolliseksi samalla, kun kirjoitettavien aineiden määrä nousee. Uuden lain mukaan – johon siis ei vielä sisälly toisen kotimaisen kielen pakollisuutta – keväällä 2022 kirjoittamisen aloittavilla ylioppilaskokelailla kirjoitettavien aineiden vähimmäismäärä nousee nykyisestä neljästä viiteen.

– Käytännössä tämä uudistus koskee lukion syksyllä 2020 aloittavia, sanoo Tähkä.

Toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistettiin vuonna 2005. Pitkään noin puolet suomenkielisen ylioppilastutkinnon suorittaneista on kirjoittanut ruotsin kielen.

Pakollisuuden poistuminen on näkynyt muun muussa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, joissa uudet opiskelijat ovat tarvinneet muun muassa ruotsin kielen preppauskursseja.

– Ilmeisesti myös yritysmaailmasta on tullut signaalia siitä, että kielitaito on rapautunut. Ruotsi on Suomen merkittävimpiä vientimaita, ja vaikka kauppaneuvottelut voidaan hoitaa englannilla, käytäväkeskusteluissa tarvitaan ruotsia, sanoo Pessi, jolle hallituksen tavoite toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa tuli täysin yllätyksenä.

Lukiolaisilta uudistus vaatii töitä.

– Kielitaito ei tule ilmaiseksi, vaan se vaatii lukiossa lukemista, sanoo Pessi.

Suomen lukiolaisten liiton (SLL) onkin huolestunut lukiolaisten jaksamisesta, kun toinen kotimainen kieli tulee pakolliseksi.

Antti Launonen / Uutissuomalainen
@
Sanna Inkinen
Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi