Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

100 vuotta kieltolaista

Apteekit herrasväen alkoina – reseptiä vastaan tarjolla oli laaja valikoima väkijuomia

Kaksinaismoraali kukoisti kieltolakivuosina.

Takavarikoituja viinakanistereita lastataan Helsinkiin kuljetusta varten 1920-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Kieltolain aikana tavallinen kansa joi pontikkaa tai salakuljetettua spriitä.

Herrasväki hyödynsi laissa ollutta aukkoa: jalostetuimmilla juomilla katsottiin olevan lääketieteellistä merkitystä, joten ne kuuluivat apteekkien myyntivalikoimiin.

Apteekeista tulikin varsin pian paremman väen alkoja. He saivat suhteittensa ja tuttavuuksiensa sekä ymmärtäväisen lääkärin avulla viinoja ja viinejä entiseen tapaan koko kieltolakikauden. Yskä, verenvähyys tai sydämentykytys riitti reseptin saamiseen apteekissa asiointiin.

Apteekkialkojen alku oli tosin vaatimaton. Vuonna 1920 tarjolla oli vain yhtä lajia konjakkia sekä Bordeaux-viiniä. Konjakkia myytiin lääkekonjakkina ja viiniä lääkeviininä.

Valikoima monipuolistui kuitenkin nopeasti. Neljä vuotta myöhemmin tarjolla oli jo 129 nimikettä. Punaisia ja valkoisia laatuviinejä sekä kuohuviinejä oli kymmentä eri lajia. Viskejä oli yhdeksää eri lajia.

Liharuuan kanssa sopi valita vaikkapa ranskalaista Gruaud-Larose-Sarget -vuosikertapunaviiniä ja kalan kanssa esimerkiksi kuivaa valkoista Grand vin de Graves Olivier -bordeauxviiniä.

Apteekin valikoima veti vertoja pienelle Alkolle

Vähittäismyyntihinnasto kieltolain ajalta. Kuva: Työväenmuseo Werstas

Viimeisenä kieltolakivuonna 1931 hyvin varustetun apteekin juomavalikoima ylitti useimman nykypäivän pienehkön Alkon tarjonnan. Konjakkeja oli valittavana 30 eri lajia, viskejä ”vain” kymmenen. Muita väkeviä viinoja oli sen sijaan 41 eri laatua. Mietoja viinejä löytyi 33 lajia.

Apteekkikauppa kävi hyvin. Vuonna 1927 apteekeille (ja edelleen asiakkaille) myytiin valtion välityksellä sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna melkein 1,3 miljoonaa litraa erilaisia väkijuomia.

Apteekkien alkoholin myynti oli vain yksi esimerkki kieltolakivuosina kukoistaneesta kaksinaismoraalista.

Professori, kirjailija Ilmari Turja kertoo havahtuneensa rehottavaan kaksinaismoraaliin ollessaan nuorena tuomarina istumassa käräjiä. Häntä hävetti, kun vanhemmat tuomarit, jotka iltaisin humalapäissään putoilivat tuolilta, jakoivat seuraavana aamuna krapulaisina ankaria tuomioita pontikankeittäjille ja pirtunmyyjille.

Kaksinaismoraali ylsi valtiovallan huipulle asti.

J. K. Paasikivi on muistellut tapausta vuodelta 1923, jolloin Suomessa vieraili korkea-arvoinen saksalainen pappismies.

Vieras ihmetteli, kuinka aterialla tarjottiin viiniä, vaikka maassa vallitsi kieltolaki. Pappismiestä valistettiin, että kyseessä olivat vanhat varastot.

Vierasta kuitenkin hämmästytti, kun tarjolla oli vuoden 1920 laatuviinejä, vaikka kieltolaki oli ollut voimassa vuodesta 1919 lähtien.

– Herra prelaatti, olette teologi ja sen tähden ymmärrätte, että maailmassa on paljon asioita, joita ei voi ihmisjärjellä käsittää, oli Paasikivi vastannut prelaatin ihmettelyyn.

Joel M. Vainonen

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi