Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

100 vuotta kieltolaista

Raittiusliike aloitti kohtuudesta – kansa piti kahdeksan ryypyn rajoitusta kohtuuttomana

Suomen historian merkkihenkilöt olivat raittiuden puolestapuhujia.

Vuonna 1856 julkaistut Turmiolan Tommi -kuvataulut näyttivät, miten viina vie miehen. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat

Ruotsin valtakunnassa viinan valmistusta ja myyntiä ryhdyttiin säännöstelemään eri tavoin jo 1600-luvulla.

Venäjän osaksi joutuneessa Suomessa raittiusliike alkoi nostaa päätään 1800-luvulla. Raittiusliikkeen alkuvaiheissa ei päämääränä ollut täysi raittius vaan kohtuus.

Kohtuullisia rajoja pidettiin kohtuuttomina

Pioneerityötä kohtuuden saralla teki Kajaanissa 1830-luvulla lääkärinä toiminut Elias Lönnrot, joka oli huolissaan viinan kohtuuttomasta käytöstä. Hän perusti vuonna 1834 Kohtuuden Ystävien Seuran.

Seuran jäsenille hän asetti ”kohtuulliset rajat”: jäsenet saivat nauttia kolme ruokaryyppyä aterialla. Milloin tarjolla oli kalaa, sai ottaa vielä yhden lisäryypyn. Aamuisin sai ottaa yhden ryypyn. Mikäli halusi, voi kello 11 ja kello 18 ottaa ryypyt. Iltaa sai piristää kahdella totilla. Kolmannenkin totin sai ottaa, mutta se oli nautittava sokeripalan kanssa. Oluen ja viinin nauttimiselle Lönnrot ei asettanut rajoja.

– Näillä kohtuullisilla vaatimuksilla toivon saavani raittiusseuran käyntiin, kirjoitti Lönnrot eräälle ystävälleen.

Seura ei menestynyt. Aikalaiset tuntuivat kokeneen Lönnrotin ”kohtuulliset” vaatimukset kohtuuttomiksi.

Turmiolan Tommista tuli käsite

Samoihin aikoihin julkaisi viinan kiroista saarnannut raittiusasiain edelläkävijä pappismies Henrik Renqvist Helsingissä raittiuskirjasen Viinan kauhistus.

Kajaanin hankkeen jälkeen Lönnrot oli mukana senaattori J. V. Snellmanin kanssa perustamassa vuonna 1853 Raittiuskirjasten toimikuntaa, joka oli varsinaisten raittiusseurojen edeltäjä. Toimikunta pyrki vähentämään viinan kulutusta valistuksen keinoin. Kohteena oli maaseudun rahvas ja sen ylenmääräinen paloviinan käyttö.

Toimikunta julkaisi vuonna 1856 Turmiolan Tommin elämäkerta -kirjasen. Kahdeksalla kuvataululla näytettiin, miten viina vie miehen. Rahaa viinaan vaativa Tommi lyö pullolla vaimonsa kuoliaaksi lapsien parkuessa ympärillä. Kuvasarjan lopussa Tommi istuu kahleissa vankityrmässä.

– Jo teki tekonsa viina. Otti mielen miehen päästä. Raudat jalkahan rakenti, kuvateksti valisti.

Kuvataulut jäivät elämään ikonisina kuvina, ja Turmiolan Tommista tuli käsite.

Säätyläispiireissä ajettiin raittiutta

Kohtuuden Ystävät perustettiin Raittiuskirjasten toimikunnan tilalle vuonna 1860. Yksi keskeisistä tavoitteista oli paloviinan kotipolton kieltäminen. Näin tapahtuikin vuonna 1866 talonpoikaissäädyn ankarasta vastustuksesta huolimatta.

Kohtuuden Ystävät muutti nimensä Raittiuden Ystäviksi vuonna 1884. Tavoitteeksi asetettiin täysraittius ja kieltolaki. Vuosikymmenen lopulla yhdistykset järjestäytyivät maanlaajuiseksi raittiuskeskusjärjestöksi.

Ensimmäiset täydellisen raittiuden periaatteelle pohjanneet yhdistykset perustettiin 1870-luvulla Vaasaan ja Pietarsaareen. Yhdistykset olivat säätyläispiireistä lähtöisin.

Myös säätyläisnaiset ryhtyivät ajamaan raittiusasiaa. Muun muassa kirjailija Minna Canth oli keskeisesti mukana, kun naiset luovuttivat vuonna 1876 Suomen kenraalikuveröörille adressin, jossa vaadittiin alkoholituotannon jyrkkää rajoittamista, koska ”väkeväin juomain tulva oli syössyt turmioon isänmaamme”.

Suomen suurin kansanliike

Raittiusliike oli jäsenmäärältään suurin kansanliike Suomessa 1890-luvun puoliväliin saakka, jolloin nuorisoseuraliike ohitti sen. Molemmissa järjestöissä oli lähes 10 000 jäsentä.

Raittiusliikkeen jäsenmäärä saavutti huippunsa vuonna 1905, jolloin jäseniä oli noin 40 000. Tähän aikaan yhtenäinen raittiusliike jakaantui, kun Raittiuden Ystävistä eronneet ruotsinkieliset perustivat oman keskusjärjestönsä.

Raittiusaate vaikutti voimallisesti myös työväenliikkeen piirissä. Työväen raittiusliike piti kamppailua juoppoutta vastaan osana luokkataistelua. Työväentaloja siivottiin alkoholin myynnistä ja anniskelusta. Vaatimus kieltolain säätämisestä oli kirjattu työväenpuolueen puolueohjelmaan.

Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto perustettiin vuonna 1914 osan Raittiuden Ystä­vien jäsenistöstä siirtyessä uuteen liittoon.

Kun alkoholimyynnin täyskielto näytti mahdottomalta saavuttaa säätyvaltiopäivillä, raittiusväki ajoi ensisijaisesti alkoholin kunnallisen kielto-oikeuden oikeuttavan lain säätämistä. Raittiuden Ystävät teki tätä koskevan esityksen vuonna 1904, mutta esityksen antaminen valtiopäiville raukesi, kun yleinen mielipide oli kääntynyt kannattamaan yleistä väkijuomakieltoa eli kieltolakia.

Joel M. Vainonen

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi