Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

100 vuotta kieltolaista

Kieltolaista tuli kiertolaki – ihmiset humaltuivat entistä rajummin, kun miedoista alkoholijuomista siirryttiin pirtuun

Salakuljetuspirtu romutti kansan raitistajien haaveet.

Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla Pohjoissatamassa Helsingissä vuonna 1924. Vain pieni osa salakuljetetusta pirtusta saatiin takavarikoitua. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Kieltolaki astui voimaan Suomessa sata vuotta sitten 1. päivänä kesäkuuta vuonna 1919.

Laki kielsi yli kaksi prosenttia alkoholia sisältävien aineiden nauttimisen, valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, kuljetuksen, anniskelun ja varastossa pidon muissa kuin lääkinnällisissä, tieteellisissä tai teknillisissä tarkoituksissa. Lakia kovennettiin vuonna 1922. Pelkkä päihtyneenä esiintyminen julkisella paikalla toi sakkoja.

Pirtuemälaivat ankkurissa aluevesien ulkopuolella

Kieltolain tarkoituksena oli raitistaa Suomi, mutta lain vaikutus oli täysin päin vastainen: säädettiin kieltolaki, mutta saatiin kiertolaki. Laki johti laajaan pontikan kotipolttoon, mutta vielä laajempaan pirtun salakuljetukseen. Ihmiset humaltuivat entistä rajummin, kun miedoista alkoholijuomista siirryttiin pirtun juomiseen.

Spriitä tulvi Saksasta, Puolasta ja Virosta, jonka spriituotannosta kolmanneksen arvioitiin salakuljetetun Suomeen.

Suuret pirtulaivat saapuivat Suomen aluevesien tuntumaan. Pirtulaiva saattoi purjehtia Puolan ja Saksan lisäksi Romanian, Unkarin, Tshekkoslovakian, Chilen tai Persian lipun alla. Kesällä 1926 Suomenlahdella kellui 30 pirtulaivaa. Pirtuemälaivoista pirtukanisterit salakuljetettiin pienillä aluksilla maihin.

Tullilaitos oli täysin alakynnessä vähäisellä hidaskulkuisella kalustollaan salakuljettajien pikamoottoriveneitä vastaan. Salakuljettajat hankkivat yhä nopeampia ja suurempia aluksia, jotka olivat varustettuja aseilla, valonheittimillä, radioilla ja muilla teknisillä apuvälineillä.

Vuonna 1930 muodostettiin merivartiosto, johon siirrettiin henkilöstöä tullista ja laivastosta. Merivartiosto ei kuitenkaan saanut kipeästi kaipaamiaan nopeakulkuisia partioveneitä.

Rikostuomioiden määrä räjähti

Laitonta viinaa juotiin enemmän kuin laillista viinaa ennen kieltolakia. Salakuljetettua viinaa virtasi maahan niin paljon, että sen hinta kääntyi laskuun. Vuonna 1930 takavarikoidun miljoonan spriilitran arvioitiin olleen vain kymmenesosa salakuljetetun viinan kokonaismäärästä.

Kieltolain 10-vuotispäivänä 1929 voitiin vain todeta, että raittiustilanne oli kieltolain säätämisen jälkeen vuosi vuodelta pahentunut.

Vuonna 1923 juopumusrikoksista tuomittiin yli 50 000 henkilöä, kun muunlaisista rikoksista annettiin 15 000 tuomiota. Vuonna 1930 sai jo yli satatuhatta henkilöä sakkotuomion juopumusrikoksesta. Varsinaisista kieltolakirikoksista annettiin 35 000 tuomiota.

Kieltolain purkaminen annettiin kansan tehtäväksi

Kieltolaista huolimatta reteä poseeraaminen osattiin. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) väkeä kesäretkellä 1920-luvun lopulla. Kuva: Työväen Arkisto

Kieltolain synnyttämät haitat olivat räikeässä ristiriidassa lakiin asetettujen raittiustoiveiden kanssa. Yleinen lain kunnioittaminen höltyi, kun suuri osa kansasta suhtautui kieltolakiin välinpitämättömästi tai täysin kielteisesti. Valtio menetti lisäksi suuria summia saamatta jääneinä alkoholiveroina.

Kieltolain epäonnistuminen kävi vuosi vuodelta selvemmäksi. Raittiusliikkeen voima oli kuitenkin niin vahva, että eduskunta ei rohjennut päättää kieltolain kumoamisesta. Ratkaisuksi keksittiin neuvoa antava kansanäänestys.

Valittavana oli kolme vaihtoehtoa: kieltolaki säilytetään, vain miedot juomat sallitaan tai sekä miedot että vahvat alkoholijuomat laillistetaan. Vuoden 1931 joulukuussa järjestetyn kansanäänestyksen tulos oli yksiselitteisen selvä: kolmatta vaihtoehtoa eli kieltolain kumoamista kannatti 70,6 prosenttia äänestäneistä. Kieltolain säilyttämistä halusi vain joka neljäs. Äänestysprosentti oli tosin vain runsaat 44 prosenttia.

Ylimääräisille valtiopäiville kutsuttu eduskunta kumosi kieltolain äänin 120-45. Maaliskuussa 1932 eduskunta hyväksyi selvällä enemmistöllä uuden väkijuomalain.

Viinakaupat avattiin vuoden 1932 huhtikuun 5. päivänä kello 10, josta muodostui historiallista ajankohtaa kuvaava numerosarja 543210. Samalla Suomi siirtyi viinamonopolin, sääntelyn ja valvonnan aikaan.

Joel M. Vainonen

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi