Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Viikonlopun vieras

"Aktiivimallin isä" satsaisi työvoimapalveluihin jopa satoja miljoonia euroja ja harmittelee mallin porkkanoiden jääneen pieniksi

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund näkee silti, että risujakin järjestelmässä saa olla.

Ralf Sund jäi tällä viikolla eläkkeelle STTK:n pääekonomistin tehtävästä. Kuva: Kai Sinervo

– Pidän kiinni siitä, että järjestelmässä voisi olla aktiivielementtejä, vaikka tämä kokeilu voidaan tuomita epäonnistuneeksi, Ralf Sund sanoo.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomistilla ja entisellä vasemmistopoliitikolla on aktiivimallista paljon sanottavaa. Se ei ole ihme, sillä Sund on kutsunut itseään myös aktiivimallin isäksi. Hän istui mukana alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmässä, jossa aktiivimallin ensimmäistä versiota kehitettiin.

Mallin ensimmäinen idea tuli tuolloin juuri STTK:lta.

– Yhtä isää tai äitiä ei ole, mutta taisin sen ensimmäisenä sanoa. Kun katson lopputulosta, isyyttä on vaikea tunnustaa, mutta geenikoe on vakuuttava, hän hymähtää.

Palvelut jäivät aiottua vähäisemmiksi

Ei aktiivimalli Sundille toki mikään vitsi ole. Kun paljon parjattu malli odottaa lähinnä lopullista kuoliniskuaan, on aika kysyä häneltä, mitä hän itse siitä ajattelee.

Sundin mielestä metsään mentiin ensinnäkin siinä, mitä aktiivisuudeksi hyväksytään.

Toinen pulma lopullisessa mallissa on Sundin mukaan se, ettei siihen liitetty niin paljon palveluita kuin tarkoitus oli. Sund vertaa tilannetta Tanskaan, missä resurssit yhtä työtöntä kohden ovat Suomeen verrattuna kolminkertaiset, ja työtöntä myös "pidetään kädestä kiinni" eri tavoin kuin Suomessa.

– Tanskassa on risuja, mutta myös mukavat porkkanat, joilla autetaan. Täällä porkkanat kuihtuivat aika pikkuisiksi.

Yksi mallin porkkana on, että työttömyysturvan omavarapäiviä vähennettiin seitsemästä viiteen. Sundin ajatus oli, että nämä kaksi "karenssipäivää" siirtyvät aktiivimallin myötä myöhemmäksi, ja ne peritään vain niiltä, jotka eivät ole aktiivisuutta osoittaneet.

Aivan tällä tavalla lopullista mallia ei ole nähty.

Kolmas ongelma aktiivimallissa on Sundin mukaan jonkin verran lisääntynyt byrokratia.

Hänen mielestään suomalaisten viranomaisten ihmiskuva on erikoinen: suomalaiset ovat lähtökohtaisesti yltiörehellisiä, mutta järjestelmä rakennetaan sen varaan, että muutama käyttää sitä väärin. Pienten aukkojen tilkitsemiseen käytetään paljon rahaa.

– Aktiivimallissa huokuu sellainen ihmiskuva.

Ei järin solidaarinen malli

Sund ei joka tapauksessa lyttää koko mallia. Hänen mielestään risuja saisi olla Suomessakin, sillä "pieni oikeudenmukainen patistelu puree".

– Mallin taustalla on vahva tutkimuksellinen tuki. Taloudelliset insentiivit (kannusteet) toimivat.

Tilastoista näkyy esimerkiksi se, että ansiosidonnaisen tuen loppuvaiheessa näkyy "huikea aktiivisuuden kasvu", Sund selittää.

– Järjestelmän pitäisi huomioida se.

Sund sanoo myös suoraan, ettei kyseessä ole järin solidaarinen malli. Hän käyttää vähän vastahakoisesti sanaa työmarkkinakelpoisuus: toisten on helpompi saada töitä kuin toisten.

"Poliittista pikaruokaa"

Sund istui mukana Hetemäen työryhmässä, jossa aktiivimallia ensimmäisenä pohdittiin. Kuva: Kai Sinervo

Sundin tausta on vasemmistopolitiikassa. Vaikka vasemmisto onkin iskenyt aktiivimallia olan takaa, Sund julistautuu vasemmistolaiseksi edelleen. Hänen mukaansa aktiivimallissa kyse olikin enemmän hallitus-oppositio-asettelusta.

Sund huomauttaa, että ensimmäisen version ampuivat alas sekä EK että SAK. Mallia jatkokehitelleeseen toiseen ryhmään SAK ei lopulta lähtenyt ollenkaan mukaan, mitä Sund harmittelee – hän uskoo, että SAK:n läsnäolo olisi voinut tasapainottaa asioita.

– Sehän oli tyhmä taktinen veto, ja kertoi siitä, että asiasta tuli poliittista pikaruokaa, Sund sanoo.

Sund sanoo, ettei olisi esittänyt aktiivimallia, ellei työttömyysturvan 300 euron suojaosaa olisi. Sundin mukaan se vähensi kohtuuttomuuksia. Toinen tärkeä elementti oli tulorekisteri, jonka pitäisi Sundin mukaan poistaa kauhutarinat, vaikka se ei ole ollut aivan ongelmaton.

Perinteisesti suomalainen työttömyysturva on Sundin mukaan ollut varsin passivoivaa. Hän huomauttaa olleensa mukana kehittämässä myös työttömyysturvalla opiskelua.

– Aiemmin oli tosi tarkkaa, miten työttömyysturvalla sai kehittää itseään. Ja matkustaminen – jos oli pari päivää Tallinnassa, siitä tuli rangaistus. Onhan se nöyryyttämistä, ja kuvastaa sitä, mistä on lähdetty liikkeelle. Järjestelmä rankaisi aktiivisuudesta ja elämisestä.

Tilalle kovempi vaihtoehto?

Jos ja kun aktiivimalli perutaan, mitä tulee tilalle?

Sundin vastaus ei ole kovin rauhoittava, sillä hän epäilee seuraavan mallin olevan työttömälle kovempi. Hän uskoo, että seuraavassa mallissa on ilmeisesti mukana porrasmalli, jossa työttömyysturva laskee työttömyysajan pidentyessä.

– Se on lähtökohtaisesti kovempaa politiikkaa. Silloin rangaistaan aktiivisuudesta huolimatta. En tiedä, miten se olisi parempi työttömille, hän huomauttaa.

Tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta ei Sundin mukaan joka tapauksessa synny pyhällä hengellä.

– Suomessa ongelmina ovat ikäjakauma ja globalisaatio. Kun huoltosuhde heikkenee, pitää pusertaa töihin niin moni kuin mahdollista.

Koulutukseen ja osaamiseen on panostettava

Jos Sund saisi päättää, aivan ensimmäisenä hän laittaisi työvoimapoliittisiin palveluihin satoja miljoonia euroja.

– Sen jälkeen voi uskaltaa vaatiakin. Se vaatii rahanyörien avaamista, mutta panostus maksaa itsensä takaisin.

Taloudellisten risujen järjestelmä voisi olla monenlainen. Mukana voisi olla aktiivimalli, vaatimus tietystä määrästä työhakemuksia, mekaaninen porrasmalli tai kaikkien kolmen yhdistelmä.

Tehokkain tapa työllistää ihmisiä olisi Sundin mielestä palkkatukijärjestelmän kehittäminen. Vihreää valoa saisi myös oppisopimusjärjestelmään satsaaminen ja ylipäätään syrjäytymisen ehkäiseminen.

Suomalaisessa työllisyyspolitiikassa Sund näkee kolme kohtaanto-ongelmaa. Ne ovat tärkeysjärjestyksessään osaaminen, alueellinen eriarvoisuus sekä taloudelliset kannustimet.

– Yhteiskunnan pitää panostaa ensimmäiseen. Koulutus olisi Suomen ratkaisu hyvin haastavien aikojen yli.

Ekonomisti

Ralf Sund

Syntynyt 30.5.1955 Vaasassa. Asuu pääkaupunkiseudulla.

Jäi tänään eläkkeelle. Toimi pitkään STTK:n pääekonomistina.

Oli Vasemmistoliiton puoluesihteeri vuosina 1995–2001.

Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Harrastaa muun muassa kilpauintia ja melomista. Viettää eläkepäiviä myös lapsenlapsia hoitaen.

Mikä?

Aktiivimalli on ollut voimassa nyt 17 kuukautta

Aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 tammikuussa.

Aktiivimalli vaatii työtöntä työnhakijaa täyttämään aktiivisuusehdon, tai työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia. Täyden tuen saa jälleen, kun aktiivisuusehdon on täyttänyt.

Aktiivisuuden tarkastelujakso on noin kolme kuukautta. Aktiivisuutensa voi osoittaa olemalla sinä aikana palkkatyössä vähintään 18 tuntia, ansaitsemalla yritystoiminnalla vähintään 246 euroa, tai olemalla mukana te-toimiston työllistymissä edistävässä palvelussa tai muussa työllistymistä tukevassa toiminnassa.

Aktiivisuudeksi hyväksyttäviä palveluita lisättiin huomattavasti huhtikuussa 2019.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi