Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Muoviin pakattu kurkku ei ole epäekologinen – kelmuttaminen jopa vähentää ilmastorasitetta

Basilikaa kasvoi kasvihuoneessa Nurmijärven Lepsämässä maanantaina. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kaupan vihannestiskeillä kurkku on usein muovikääreessä. Salaatti taas on muoviruukussa ja vieläpä muovipakkauksen suojaama.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri selittävät, että syy muovin käyttöön on hävikin minimoiminen.

– Jo parin prosentin hävikki kurkun painosta aiheuttaa suuremman ilmastorasituksen kuin muovikääre, Jalkanen vertaa.

Hävikkiä tulee, jos kurkku nahistuu tai jos se heitetään pois pilaantumisen takia, hän sanoo.

Katajajuuren mukaan kysymys on siitä, että kurkun kelmuttaminen lisää sen säilyvyyttä pari viikkoa. Jos muovittamattoman kurkun hävikki kaupoissa ja kotitalouksissa lisääntyy pari prosenttia, ylittää se kelmuttamisen ilmastovaikutuksen.

Jalkanen sanoo, että kelmun paksuus on lisäksi ohentunut noin 40 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Muovilla eristetään ja suojataan Jalkasen mukaan myös herkkiä elintarvikkeita, kuten salaatteja ja ruukkuyrttejä. Tavallista tomaattia ei myydä muovipusseissa, ja Jalkanen toivoo, että tilanne jatkuu samana.

Erikoistomaattien rasiat puolestaan ovat kierrätettävää muovia – joskus jo kerran kierrätettyä. Jalkanen painottaakin muovin kierrätyksen tärkeyttä myös kotitalouksissa.

Täysin biohajoava muovi olisi yksi ratkaisu

Muovipakkauksille kehitetään lisäksi vaihtoehtoja, lähinnä sellupohjaisia, Jalkanen kertoo. Kehitysprojekteja on meneillään myös Suomessa.

Katajajuuri huomauttaa, että muovin yksi potentiaalinen ongelma on, että siitä irtoaa mikromuoveja ympäristöön. Sama koskee hänen mukaansa sellusta tehtyjä biomuoveja.

– Jos mikromuovit ovat ongelma, ratkaisu olisi tehdä pakkauksista luonnossa täysin biohajoavia, hän sanoo.

Katajajuuren mielestä muovi itsessään on silti oikein käytettynä ja oikein jätehuoltoon toimitettuna varsin hyvä ja tehokas materiaali, jolla on paljon positiivisia puolia.

"Suomalaisten kasvihuonetomaattien hiilijalanjälki on puolittunut"

Kasvihuoneessa kasvatetun kotimaisen kurkun, tomaatin ja salaatin hiilijalanjälki on kutistunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Näin kertoo tuore tutkimus, jonka teetti Kauppapuutarhaliitto ja toteutti Luonnonvarakeskus.

Kauppapuutarhaliiton Jalkanen sanoo, että alalla tulos ei ole yllätys.

– Me olemme tehneet työtä tämän eteen. Mutta onhan se iso asia, että suomalaisten kasvihuonetomaattien hiilijalanjälki on puolittunut.

Jalkanen kertoo, että ala teetätti vastaavan tutkimuksen Lukella, silloisella MTT:llä, vuonna 2013. Hänen mukaansa kyseessä oli ensimmäinen Suomessa tilattu kasvihuonevihannesten hiilijalanjälkitutkimus.

– Nyt me halusimme nähdä, miten muutokset toiminnassamme ovat vaikuttaneet hiilijalanjälkeen.

Jalkanen sanoo, että kasvihuoneviljelijöiden parissa ei esiinny muutosvastarintaa, vaan useimmat ovat siirtyneet ympäristöystävällisempiin energiamuotoihin sekä sähkön että lämmön tuotannossa.

Siirtyminen ei hänen mukaansa ole tapahtunut yhtäkkiä, vaan jokainen yritys on tehnyt sitä omalla vauhdillaan ja oman investointikykynsä puitteissa.

– Kun moni tekee samaa asiaa yhtä aikaa, niin tulee tällaista jälkeä. Tämä on yksi positiivisimpia asioita, joita minulla on ollut ilo kertoa 38 vuoteni aikana Kauppapuutarhaliitossa. Me kannamme kortemme kekoon.

"Hiilijalanjälki tuotekiloa kohden laskenut merkittävästi"

Tutkimuksen tavoitteena oli laskea koko tuotantoketjun ilmastovaikutus kasvihuoneessa tuotetulle kotimaiselle tomaatille, kurkulle ja salaatille sekä arvioida sen kehitys aikavälillä 2004–2017. Lisäksi tavoitteena oli laskea koko toimialan energiankäytön ilmastovaikutus vuosina 2004 ja 2017 sekä arvioida erikseen kotimaisen kasvihuonevihannestuotannon vesijalanjälkeä suhteessa tuontiin.

Tutkimuksen mukaan kaikkien tutkittujen tuotteiden ilmastovaikutukset olivat alentuneet vuoteen 2004 nähden merkittävästi: tomaatin 61 prosenttia, kurkun 45 prosenttia ja salaatin 18 prosenttia. Koko tuotantoalan ilmastovaikutus oli laskenut 56 prosenttia vuodesta 2004.

Tärkeintä on, että hiilijalanjälki per tuotekilo on laskenut merkittävästi, painottaa Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Pieni vesijalanjälki Suomen valttikortti

Katajajuuri kertoo, ettei ole helppoa verrata eri maissa tuotettujen samojen tuotteiden hiilijalanjälkiä, koska eri maiden tutkimuksissa on vaihtelua. Suomessa kasvihuonetuotteiden energiantuotannon hiilijalanjälki on aivan keskeinen tekijä, kun taas Välimeren maiden tuotteiden hiilijalanjälki aiheutuu muista tekijöistä, kuten lannoitteiden valmistuksesta ja toki myös kuljetuksesta Suomeen.

Toisaalta Suomessa kasvihuoneiden vesijalanjälki on murto-osa esimerkiksi Espanjan vastaavasta. Tämä on laskettu nykyaikaisella vesijalanjälkilaskentametodiikalla, jossa veden käyttöä on suhteutettu alueelliseen vesiniukkuuteen,

– Jos pitää yleistää, ei voi sanoa, että Suomessa tuotettu kasvihuonevihannes olisi vähemmän ilmastoa kuormittavaa kuin muissa maissa, mutta voidaan sanoa, että Suomessa hiilijalanjälki on nyt puolitettu ja keskimäärin kasvihuonetuotannon hiilijalanjälki on jo paljon lähempänä Välimeren alueenkin tuotantoa.

Turpeen kohdalla on vielä skarppaamista

Luonnonvarakeskuksen Katajajuuri huomauttaa, että parhaat tilat Suomessa pääsevät jo samalle hillajalanjälkitasolle kuin Välimeren maissa. Lisäksi Suomessa ollaan hänen mukaansa paremmassa tilanteessa vesijalanjäljen ohella esimerkiksi torjunta-aineiden käytössä ja työntekijöiden oikeuksissa.

Hän myös sanoo, että hiilijalanjälkeä suomalaisissa kasvihuoneissa voidaan vielä pienentää tämänhetkisestä reilusta kahdesta kilosta noin puoleen kiloon.

Yksi yllätys Lukelle oli turpeen suhteellinen kasvu lämpöenergialähteenä. Katajajuuri sanoo voineen käydä niin, että turpeen aiheuttamia merkittäviä kasvihuonepäästöjä energiakäytössä ei ole painotettu tarpeeksi.

Kauppapuutarhaliiton Jalkanen sanoo toivovansa uusien tutkimustulosten tekevän kaikille selväksi, ettei suomalainen kasvishuoneala enää ole öljysyöppö.

– Öljyn käyttö energialähteenä on pudonnut kymmenykseen sitten 2007. Toivon, ettei tuotteitamme enää boikotoida öljyn vuoksi.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi