Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uutisanalyysi: Keskisuurten puolueiden aikakaudella kukaan ei sanele politiikan suuntaa

Kokoomus on jälleen EU-vaaleissa suurin, mutta historiallisen alhaisella ääniosuudella. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Äänestäjät ovat Suomessa jakaneet vallan pitkälle tulevaisuuteen ja poikkeuksellisen laajalle joukolle. Kalenterin mukaan seuraavaksi äänestetään kuntavaaleissa noin kahden vuoden kuluttua.

EU-vaaleissa vahvistui käsitys Suomesta keskisuurten puolueiden maana. Eduskuntavaaleissa viime kuussa kaikki puolueet jäivät alle 18 prosentin rajan, ja myös EU-vaaleissa viisi kärkipuoluetta olivat entistä lähempänä toisiaan.

Kokoomus on jälleen EU-vaaleissa suurin, mutta historiallisen alhaisella ääniosuudella. Aiemmin EU-vaaleissa voittaja on kerännyt aina yli 22 prosenttia äänistä, mutta nyt kokoomus jäi 20 prosentin tuntumaan.

Viiden keskisuuren, suhteellisen tasavahvan puolueen järjestelmä tekee kotimaisesta politiikasta haastavampaa. Vanhassa maailmassa kolmesta suuresta puolueesta kaksi muodosti hallituksen rungon ja puolueet mahtuivat toistensa kanssa hallitukseen.

Perussuomalaisten ja vihreiden nousun jälkeen enemmistöön tarvitsee käytännössä kolme viidestä keskisuuresta puolueesta ja ainakin toistaiseksi SDP, kokoomus, keskusta ja vihreät eivät ole halunneet tehdä yhteistyötä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa.

Keskustalle murskaava tuplatappio

Eduskuntavaalien jälkeen politiikan julkisuus on keskittynyt Säätytalolle, jossa vasemmistopuolueet, keskusta, vihreät ja RKP ovat hieroneet hallitusohjelmaansa. EU-vaaleissa osa äänestäjistä on perinteisesti äänestämällä kommentoinut kotimaan politiikkaa, mutta nyt tuloksessa ei ole nähtävissä selkeää vastaliikettä eduskuntavaalien tulokseen tai hallitusneuvotteluiden kokoonpanoon.

EU-vaaleissa äänestysprosentti jäi jälleen 40 prosentin tuntumaan. Kun korkeakoulutetuista suomalaisista suhteessa suurempi osa käy äänestämässä, kokoomus ja vihreät saavat hieman muita vaaleja paremman tuloksen.

Hallitusneuvotteluihin raollaan olevasta ovesta hivuttautunut keskusta jatkoi tappioputkeaan, mikä varmasti vahvistaa puolueessa kytevää kritiikkiä hallitusneuvotteluihin osallistumisesta. Eduskuntavaaleissa puolueen tulos jäi alle 15 prosenttiin ensimmäistä kertaa sataan vuoteen, EU-vaaleissa keskustan tulos romahti selkeästi kaikkien aikojen heikoimmaksi.

Väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä päätti kautensa kahteen murskaavaan vaalitappioon. Pääministerikausi vie miltä tahansa puolueelta ajan ja tilan uudistua, joten murskaavien tulosten jälkeen oppositiossa olisi paljon vapaampi tilanne käydä puheenjohtajakamppailua linjavaalin kautta.

Voiko Heinäluoman sivuuttaa?

SDP:n sisällä vaalitulos aiheuttaa kuhinaa, sillä komissaariksi haluava Eero Heinäluoma nousi selkeästi koko vaalien ääniharavaksi. Suomen seuraava EU-komissaari valitaan tulevasta pääministeripuolueesta, joten valinnassa on seurattu tarkasti SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen tiputtelemia vihjeitä.

Heinäluoma kertoi vaaliviikolla olevansa yhä kiinnostunut tehtävästä, mutta Rinne pudotti hänet pois pelistä sanomalla suhteellisen suoraan valitsevansa Suomen ensimmäisen naiskomissaarin. Komissaarin ei ole pakko olla parlamentaarikko, joten käytännössä Rinne valitsee parlamentissa paikkansa säilyttävän Miapetra Kumpula-Natrin tai puolueen puheenjohtajan paikalta syrjäyttämänsä Jutta Urpilaisen.

Kirjoittaja on STT:n uutispäällikkö

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi