Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kaljuuntuminen ei ole yleistynyt, mutta se huomataan nyt varhaisemmassa vaiheessa – naisilla hiukset harvenevat yleensä tasaisesti

Miehillä kaljuuntuminen voi alkaa jo 18–20 vuoden iässä, ja se saa alkunsa yleensä ohimoilta tai päälaelta tai molemmista pikkuhiljaa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suurimmalla osalla suomalaisista miehistä ja naisista on perinnöllisiä kaljuuntumisen geenejä. Miehillä kaljuuntuminen voi alkaa jo 18–20 vuoden iässä, ja se saa alkunsa yleensä ohimoilta tai päälaelta tai molemmista pikkuhiljaa.

Naisilla perintötekijöistä johtuva hiustenlähtö alkaa yleensä noin 40–60-vuotiaana, ja se näkyy useimmiten hiusten harvenemisena, jota tapahtuu tasaisesti koko päälaen alueella, Yliopiston Apteekista kerrotaan.

Ihosairaalan asiantuntijan Carl Kyrklundin mukaan perinnöllinen eli androgeeninen kaljuuntuminen lisääntyy miehilläkin iän myötä. 18–29-vuotiaista miehistä 16 prosentilla on reilusti hiustenlähtöä, kun taas 40–49-vuotiaista sitä on jo yli puolella.

Kyrklundin mukaan kaljuuntuminen on ollut yhtä yleistä kautta aikojen, mutta nykyään yhä lievemmät kaljuuntumisen muodot tunnistetaan aiempaa paremmin.

– Tämä luo vaikutelmaa siitä, että kaljuuntumista tapahtuisi yhä enemmän, Kyrklund kertoo.

Itsehoitolääkkeen suosio kasvanut

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkärin Vesa Mustalammin mukaan kaljuuntuminen on oire, joka voi johtua useista erilaisista syistä. Perintötekijöiden lisäksi kaljuuntumisen taustalla voi olla pälvikalju eli autoimmuunitauti. Hiustenlähtö voi johtua myös jostakin toisesta sairaudesta tai lääkityksestä.

Mustalammin mukaan Suomessa on kaksi myyntiluvallista lääkevalmistetta, joiden hyväksyttynä käyttöaiheena on kaljuuntuminen. Toinen näistä on reseptilääke, jota käytetään miesten varhaisen perinnöllisen kaljuuntumisen hoitoon, ja toinen liuoksena iholle laitettava itsehoitolääke, jota käytetään perinnöllisen kaljuuntumisen hoitoon sekä miehillä että naisilla.

Kyseiset lääkevalmisteet ovat olleet kaljuuntumisen hoitokeinoja Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Mustalammin mukaan reseptilääkkeen kulutus on laskenut tasaisesti nykytasolleen, jossa se on pysynyt vuodesta 2015.

Myös itsehoitolääkkeen suosio laski tasaisesti vuoteen 2015 asti, mutta vuosien 2015–2018 aikana sen euromääräinen myynti on kasvanut. Syitä suosion muutoksiin Mustalammi ei osaa arvioida.

– Näiden lisäksi kaljuuntumisen hoitoon käytetään myös sellaisia lääkevalmisteita, joissa kaljuuntumista ei ole hyväksytty viralliseksi käyttöaiheeksi. Naisilla tällaisena toimivat esimerkiksi ehkäisypillerit, Mustalammi kertoo.

Uusia hoitomuotoja kehitetään aktiivisesti

Ihosairaalan Kyrklundin mukaan lääkevalmisteiden lisäksi kaljuuntumista voidaan hoitaa hiustensiirroilla. Hiustensiirrossa karvatuppia siirretään ohimoille takaraivolta, joka ei ole kaljuuntumiselle yhtä herkkää aluetta.

Kyrklund kertoo, että viime aikoina Suomessa on tutkittu esimerkiksi mikroneulaushoitoja, joiden avulla saatetaan hiuspohjaan kasvutekijöitä sisältävää seerumia. Tutkimuksen alla on myös hoitomuoto, jossa kantasolujen avulla olisi mahdollista kasvattaa uusia karvatuppia.

– Koska kaljuuntuminen on todella tavallista ja nuorekkuuden tavoittelu yhä yleisempää, uusia hiustenlähtöhoitoja tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti.

Synnytyskin voi pudottaa hiuksia

Myös voimakas stressi voi saada hiuksia lähtemään jopa kuukausien viiveellä. Yliopiston Apteekin lääketiedon koordinaattorin ja farmaseutin Leena Äyräpään mukaan niin sanottua telogeenistä hiustenlähtöä edeltää tavallisesti jokin voimakas stressitila 2–4 kuukautta ennen hiusten irtoamista. Telogeenisessä hiustenlähdössä hiukset lähtevät yleensä tasaisesti eri puolilta hiuspohjaa.

Tällaisen stressitilan voi aiheuttaa esimerkiksi vaikea infektio, krooninen sairaus, leikkaus, synnytys tai vajaaravitsemus.

Äyräpään mukaan telogeeniseen hiustenlähtöön on joissain tapauksissa mahdollista vaikuttaa elintavoilla ja ravinnolla. Jos kaljuuntuminen johtuu hiuspohjan ongelmasta tai ihosairaudesta, kuten pälvikaljusta, atooppisesta ihottumasta tai tali-ihottumasta, ongelmien asianmukainen hoito usein ehkäisee hiustenlähtöä.

Äyräpään mukaan myös monet lääkkeet aiheuttavat hiustenlähtöä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi anaboliset steroidit tai jotkut epilepsialääkkeet. Myös ehkäisypillerien aloitus tai lopetus voi saada hiuksia irtoamaan runsaasti.

– Jos hiustenlähtö on voimakasta tai se huolestuttaa, kannattaa keskustella aiheesta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, Äyräpää sanoo.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi