Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Punkkitautien määrä on moninkertaistunut, mutta hysteriaan ei ole syytä – "Yksi purema 50:stä johtaa todettavaan sairauteen"

Kuuma ja kuiva kesä ajaisi puutiaiset maahan piiloon.

Myös apteekeissa asiakkaat kyselevät punkeista ja niiltä suojautumisesta, kun punkkikausi keväällä alkaa, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Leena Vartiainen Yliopiston Apteekista Joensuusta. Kuva: Mikko Makkonen

Puutiaisten levittämien tautien määrä on moninkertaistunut vuodesta 1995 lähtien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisterin mukaan vuonna 1995 todettiin 345 borrelioositapausta. Viime vuonna laboratoriossa varmistettuja tautitapauksia kirjattiin 2 110.

Puutiaisaivotulehdusta (TBE) todettiin vuonna 1995 viisi tapausta mutta viime vuonna 79.

Tilastot kuitenkin hieman liioittelevat kasvua, koska alkuvuosina sähköistä ilmoittamista oli vähän, ja tilastointi oli pitkälle muistinvaraista.

– Nykyään ilmoitukset rekisteriin tulevat laboratorioista automatisoituina, huomauttaa THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

Kuivan ja kuuman jakson aikana punkit "katosivat". Heikki Henttonen

Todellisuudessa tartuntatapauksia on vuosittain enemmän, koska kaikille tartunnoista ei tule oireita.

Ilmastonmuutos voi suosia puutiaisia

Puutiaisten eli arkikielessä punkkien aiheuttamista taudeista merkittävimmät ovat bakteeriperäinen borrelioosi ja sitä paljon harvinaisempi ja vakavampi virusperäinen puutiaisaivotulehdus.

Tautien lisääntyminen johtuu puutiaisten määrän kasvusta, mutta myös tietoisuuden lisääntymisestä ja diagnostiikan muutoksista.

Puutiaisten ja niiden taudinaiheuttajien lisääntymisen taustalla voi olla ilmastonmuutos sekä puutiaisten isäntäeläimien runsastuminen ja leviäminen laajemmalle.

Turun yliopistossa viime joulukuussa tarkastetun Jani Sormusen väitöskirjan mukaan Varsinais-Suomessa kaikilla tutkimusalueilla, joilta vertailuaineistoa oli saatavissa, puutiaisia oli runsaammin vuosina 2012–2017 kuin vuonna 2000. Korkeimmat määrät mitattiin viimeisenä tutkimusvuonna.

Osassa Suomea tavallisen puutiaisen populaatiot eivät ole kovin paljon kasvaneet, mutta toinen laji, taigapuutiainen on levinnyt uusille alueille Pohjanmaan rannikolle, Pirkanmaalle, Keski-Suomeen ja Ylä-Savoon.

– Taigapuutiaisten esiintyminen on huipussaan keväällä ja alkukesällä, ja niitä voi olla paljon enemmän kuin varsinaisia puutiaisia, kertoo metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.

Puutiaiskausi on jo täydessä vauhdissa

Tämän kesän puutiaiskausi on jo täydessä vauhdissa. Henttosen tutkimusalueella Keski-Suomessa ensimmäinen taigapuutiaishavainto tuli 8. huhtikuuta.

– Huhtikuun lopun ja toukokuun puolivälin lämpöaallon aikana puutiaiset olivat hyvin aktiivisia.

Borrelioositartuntojen määrä on kuitenkin tällä hetkellä vuodenaikaan nähden normaali. Terveyskeskuksissa kirjattiin pääsiäisen jälkeisellä viikolla terveyskeskuskäynnin syyksi 14 kertaa borrelioosi. Viime viikolla tapausten määrä oli noussut 40:een.

– Yleensä huhtikuussa borrelioositartuntojen määrä alkaa nousta, sanoo asiantuntija Jussi Sane THL:stä.

Kaikkiaan avoterveydenhuollossa on alkuvuoden aikana todettu hieman yli 200 borrelioosiepäilyä. Loppukesää kohden tautitapausten määrä kasvaa.

Avoterveydenhuollon tilasto ei kuitenkaan kerro koko totuutta tautiepäilyjen määrästä, sillä siitä puuttuvat yksityisillä terveysasemilla todetut tapaukset.

Avoterveydenhuollon tilastojen mukaan iso osa borrelioositapauksista todetaan iäkkäämmillä ihmisillä, koska he muodostavat ison osan terveyskeskusten asiakkaista.

– Iäkkäämmät ihmiset esimerkiksi marjastavat ja sienestävät muita enemmän, joten heillä on myös aidosti enemmän punkkivälitteisiä tauteja, sanoo ylilääkäri Tuija Leino.

"Punkkikesä" riippuu säästä

Se, millainen "punkkikesästä" lopulta tulee, riippuu säästä.

– Viime kesänä kuivan ja kuuman jakson aikana puutiaiset "katosivat". Ne eivät menehtyneet vaan kaivautuivat maanpinnan karikkeeseen kuivuutta ja kuumuutta pakoon. Mutta ne palasivat myöhemmin kesällä, kun säät viilenivät ja tuli sateita, kertoo Henttonen.

Ns. punkkirokote antaa suojaa puutiaisaivotulehdusta vastaan mutta se ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkkeja tarttumasta ihoon kiinni. Kuva: Mikko Makkonen

Puutiaiskauden käynnistyminen näkyy muun muassa apteekeissa.

– Ihmiset kysyvät etenkin eläinten punkkikarkotteista, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Leena Vartiainen Yliopiston Apteekista Joensuusta.

Puutiaisaivotulehdukseen tehoavaa rokotetta kysytään myös. THL:n määrittelemillä riskialueilla Suomessa rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja sen saa maksutta terveyskeskuksessa. Muutoin rokotteen saa vain reseptillä. Suojaan tarvitaan kolme rokoteannosta.

– Yleensä asiakkaat ovat jo lääkärin kanssa käyneet läpi rokotteen tarpeen, sanoo Vartiainen.

Rokote voi olla tarpeen lomamatkalla

Vartiaisen mukaan rokotetta voi suositella, jos matkustaa lomamatkalle ja luontoon liikkumaan riskialueille, esimerkiksi Ahvenanmaalle tai Turun saaristoon.

Myös ulkomaille matkustettaessa rokote voi olla tarpeen, etenkin jos matka suuntautuu riskialueiden luontokohteisiin. Puutiaisaivotulehduksen riskialueisiin kuuluvat muun muassa osa Venäjää, Baltian maat ja osa Keski- ja Itä-Eurooppaa.

Puutiaisaivotulehdukselta suojaava TBE-rokote ei suojaa borrelioosilta eikä estä puutiaisia tarttumasta ihoon. Borrelioositartunta hoidetaan antibiootilla.

– Borrelioosi tarttuu vasta, jos punkki on iholla pitkään, 12–72 tuntia. Siltä voi suojautua pukeutumisella, käyttämällä punkkeja karkottavaa sumutetta ja tekemällä punkkitarkastukset päivittäin, neuvoo Vartiainen.

Punkkihysteriaan ei ole aihetta

Riskialueilla 1–2 prosenttia puutiaisista levittää puutiaisaivotulehdusvirusta. Borrelioosia levittää 20–25 prosenttia puutiaisista. Punkkihysteriaan ei kuitenkaan ole aihetta.

– Vaikka puutiaisella olisi Borrelia-bakteeri, niin purema ei useinkaan johda sairauteen. On arvioitu, että yksi purema 50:stä johtaa todettavaan sairauteen, sanoo Heikki Henttonen.

Mikä

Puutiainen

Puutiaiset ovat pienikokoisia hämähäkkieläimiä, jotka imevät ravinnokseen nisäkkäiden, liskojen ja lintujen verta.

Puutiaisen elinkaareen kuuluu neljä kehitysvaihetta: muna, toukka, nymfi ja aikuinen puutiainen.

Munavaiheen jälkeen puutiaiset tarvitsevat veriaterian edetäkseen kehitysvaiheesta toiseen.

Eri kehitysvaiheissa olevat puutiaiset leviävät uusille alueille isäntäeläinten mukana. Munista kuoriutuvat toukat aterioivat myyrissä ja metsähiirissä, nymfit myyrissä ja linnuissa, ja aikuiset puutiaiset isommissa nisäkkäissä, esimerkiksi metsäkauriissa ja valkohäntäpeuroissa. Myös siili, jänis, kettu ja supikoira ovat hyviä isäntiä.

Puutiaiset viihtyvät parhaiten heinikoissa.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi