Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tuntuuko tutulta? Sote-malli tuo 18 maakuntaa – Kuntien rooli tuottajina jää vielä ratkaistavaksi

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo maakuntamallin tarkoittavan myös maakuntavaaleja. Todennäköiseltä näyttää maakuntaveronkin tulo. Kuva: Vesa Moilanen

Hallitusneuvotteluissa saatu sote-ratkaisu jättää vielä monta asiaa avoimeksi. Sotea lähdetään rakentamaan 18 itsehallinnollisen maakunnan varaan. Samalla neuvotteluissa sovittiin, että julkinen sektori on pääjärjestäjä ja -tuottaja.

Antti Rinteen (sd.) hallitusneuvotteluissa luotu sote-ratkaisu on hyvin lähellä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-mallia. Poissa on oikeastaan vain kokoomuksen ajama laaja valinnanvapaus.

Kuntien rooli tuottajina vielä ratkaistavana

Sote-malli jättää kuntien roolin palvelun tuottajina vielä avoimeksi. Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus selvittää, voisivatko kaupungit ja kunnat toimia tuottajina. Kuntien rooli tuottajana voidaan toteuttaa monella tavalla.

– Hyvä että on saatu ratkaisu, mutta edelleenkään maan eri osien erilaisuutta ei oteta riittävästi huomioon, ovat Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen ensimmäiset terveiset uutiseen.

– Nyt otettiin kantaa järjestämisvastuuseen, tuottamisen osalta kaikki on vielä auki. Mitä kuntien tuottajamalli tarkoittaa, onko yhtiöitettävä kaikki palvelut vai lähdetäänkö toimimaan tuottajina kilpailun kautta? Karhunen miettii.

Mikäli kunnat toimisivat markkinoilla kilpaillen yritysten kanssa, se toisi uuden omanlaisensa taloudellisen riskin kunnille.

Kunnilla on sadan vuoden kokemus sote-palveluista. Minna Karhunen, Kuntaliitto

Vapaavuorelle vielä painajainen

Pääkaupunkiseutu on nyt saamassa oman erillisratkaisunsa, josta päätetään myös tarkemmin tämän vuoden loppuun mennessä.

– Sote-mallissa tunnistetaan nyt pääkaupunkiseudun erityisyys, mutta meillä on myös paljon muita isoja kaupunkeja, jotka olisivat halunneet vahvasti olla tulevaisuudessa järjestämässä sosiaali- ja terveyspalveluita, Karhunen sanoo.

Samaa mieltä on kuntatalouden ammattilainen Eero Laesterä Perlacon-konsulttiyhtiöstä.

– Miksi erillisratkaisu olisi vain pääkaupunkiseudulla? Ajatellaan vaikka Pirkanmaan ja Turun seutuja, ne ovat isoja vetureita alueillaan. Jos sote tai soten toteutumattomuus yskähdyttää niiden taloutta, sillä on tosi huono vaikutus koko maan kannalta.

Myöskään Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ei ollut tyytyväinen hallintomalliin.

– Kaupunkilaisten painajainen jatkuu. Säätytalon maakuntaratkaisu on pettymys mutta ei yllätys, Vapaavuori kirjoitti Twitterissä.

Kuntataloudessa sote-ratkaisu jo myöhässä

Suomessa on tällä hetkellä noin 180 sote-järjestäjää, kun mukaan lasketaan Paras-puitelain mukaiset yhteistoiminta-alueet.

Lain mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, joita Suomessa on 311. Monet kunnat ovat kyllästyneet odottamaan valtakunnan tason ratkaisuja ja ryhtyneet itse tekemään niitä.

– Kuntien talouden kannalta pienemmissä kunnissa jonkinlainen sote-ratkaisu tarvitaan, ja myöhässähän se alkaa jo olla. Kovin monta vuotta ei voida enää odottaa, Laesterä sanoo.

Vuosi kokeiluaikaa vapaaehtoisille?

Sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä toivotaankin, ettei sote-uudistusta tehdessä puututa jo meneillään oleviin oma-aloitteisiin yhteistyökuvioihin.

– Kunnille pitäisi nyt antaa tilaisuus vaikka vuoden verran koettaa, pääseekö vapaaehtoisuudella ja yhteisymmärryksellä eteenpäin, Laesterä ehdottaa.

Kunnat ovat niin erilaisia, että jonkinlaisia hybridiratkaisuja Laesterän mukaan voitaisiin toteuttaa.

Myös Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri toivoo, että kunnissa jo tehty sopeuttamistyö otetaan jatkossa huomioon.

– Eri puolilla Suomea on jo tehty kuntayhtymiä ja muita isompia ratkaisuja. Otetaanko se työ jotenkin myös huomioon? Vakkuri kysyy.

Maakuntavero ja -vaalitkin tulossa

Maakuntamalli tarkoittaa todennäköisesti myös maakuntaveroa, jonka käyttöönottoa aiotaan jälleen kerran selvittää.

– Jos nyt tiedossa olevalla pohjalla edetään hallitukseen ja mennään maakuntapohjaan, niin kyllä maakuntaverokin muutaman vuoden kuluttua on olemassa, Laesterä sanoo.

Rahoitusta on tarkoitus valmistella parlamentaarisesti eli myös oppositiopuolueet pääsevät sanomaan sanansa.

– Verotusmallia ei yhdessä hallituskaudessa pystytä tuottamaan. Kunnilta tullaan ottamaan rahoitusta, joka nyt kerätään kuntaverona. Isoja kysymyksiä on edelleen olemassa muun muassa tasausjärjestelmän osalta, Minna Karhunen sanoo.

Maakuntamallinen sote-uudistus tietää myös maakuntavaaleja, jos eduskunnan perustuslakivaliokunnan aiempia lausuntoja halutaan noudattaa, arvioi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson STT:lle.

Vaalien ajankohdasta ei Henrikssonin mukaan ole vielä tietoa.

Maakuntiin aiotaan siirtää myös pelastustoimi.

– Hyvä ettei ainakaan enempää. Toivottavasti nyt kuitenkin keskitytään soteen, sillä siellä on isoimmat ongelmat, Kuntaliiton Karhunen sanoo.

Karhunen toivoo, että kunnat pääsevät mukaan soten jatkovalmisteluihin.

– Kunnilla on sadan vuoden kokemus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta, siellä on paras osaaminen. Pyytäkää, niin me tulemme.

Tarja Koljonen
tarja.koljonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi