Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kieltenopettajat: Valitkaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi muu kuin englanti

Englantia opiskelevien osuus nousi kolme prosenttiyksikköä toissa vuodesta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen kannustaa vanhempia harkitsemaan muitakin kielivaihtoehtoja kuin englantia lapsen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi.

Lapset oppivat nykyään englantia muutenkin esimerkiksi pelaamalla tietokoneella. Karppanen sanoo, ettei muun vieraan kielen valinta saa tietenkään tapahtua englannin kustannuksella.

– Englantia pitää osata hyvin, hän painottaa.

Ongelmana on, että muita vieraita kieliä kuin englantia on tarjolla vain harvoissa kunnissa. Karppanen pitää asiaa tasa-arvokysymyksenä.

– Toivon, että Säätytalollakin harkitaan asiaan tasa-arvon kannalta, hän kehottaa viitaten hallitusneuvotteluihin.

Karppanen kertoo, että opettajia kyllä riittää kielivalikoiman laajentamiseen. Monissa kunnissa talous ajaa kuitenkin arvokysymysten edelle.

Englannin asema ensimmäisenä vieraana kielenä on ylivoimainen, sillä ensimmäisenä pakollisena kielenä englantia opiskelee 90 prosenttia oppilaista. Suomi on toisena vajaan 6 prosentin osuudella, koska muiden kuin suomea äidinkieltä puhuvien on opiskeltava suomea. Muiden kielten osuudet hajaantuvat häviävän pieniksi.

Toisena pakollisena kielenä kuudennelta luokalta lähtien tulee suomenkielisissä kouluissa ruotsi. Vapaaehtoisissa kielissä vaihtelu on laajempaa.

Kielivalinnat pysyneet aika lailla vakiona

Opetusneuvos Annamari Kajasto Opetushallituksesta kertoo, että kielivalinnat ovat pysyneet aika lailla vakiona kymmenen viime vuoden aikana.

– A2:ssa (ensimmäinen vapaaehtoinen kieli) on espanjassa pientä nousua vuosien 2016 ja 2017 välillä, mutta ranskan, venäjän ja saksan lukijoiden määrä on pysynyt suurin piirtein samana, Kajasto kertoo.

Saksan opiskelu romahti 2000-luvun alkuvuosina, mutta tällä vuosikymmenellä saksan asema on tasaantunut. Ranska on perinteisesti pitänyt pintansa, koska tietyissä kouluissa ranskalla on vahva asema.

Isoissa kunnissa monipuolisimmat kielivalikoimat

Ensimmäinen pakollinen A1-kieli aloitetaan nykyään pääsääntöisesti kolmannella luokalla, mutta ensi vuoden alusta lähtien opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Lähes kolmannes kunnista on jo varhentanut ensimmäisen kielen opetusta.

Toinen pakollinen B1-kieli on vuorossa kuudennella luokalla. Vapaaehtoiset kielet oppilas voi aloittaa neljänneltä (A2) tai kahdeksannelta (B2) luokalta.

– Isot kunnat pystyvät tarjoamaan hyvinkin monipuolisen kieliohjelman, Kajasto sanoo.

Pienemmissä kunnissa ja kouluissa tilanne voi olla toinen. Ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi tarjotaan vain englantia suurehkoissakin kaupungeissa, eikä myöhemminkään ole tarjolla kovinkaan laajaa kielivalikoimaa. Alakoulussa kielivaihtoehtoja on yleisesti ottaen vähemmän kuin yläkoulussa.

Ei se ole koosta kiinni vaan arvoista

Suomen kieltenopettajien liiton mukaan Helsinki, Espoo, Nurmijärvi, Seinäjoki ja Tampere pystyivät tarjoamaan 7–9 luokilla yhdeksää kielten oppimäärää englannin lisäksi vuonna 2016. Kahdeksan oppimäärää oli muutamassa suurehkossa kaupungissa. Seitsemän oppimäärää löytyi niinkin pieniltä paikkakunnilta kuin Liedosta ja Varkaudesta.

Kahta kieltä tarjoavia kuntia oli runsaasti, ja muutamia yhdenkin kielen kouluja löytyy.

Karppanen arvioi, että pienilläkin paikkakunnilla voi olla runsasta kielien tarjontaa, koska niin on kunnassa päätetty. Kyse on arvoista.

– Ei se ole koosta kiinni, vaan tehdään ratkaisuja yhteistyöllä, hän sanoo.

Kuopiossa tarjolla latinaakin

Vaasan suomenkielisen perusopetuksen koulutoimenjohtaja Kari Nummela kertoo että kaupungissa on suomenkielisellä puolella tarjolla ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi vain englanti.

Ensimmäisenä vapaaehtoisena kielenä voi Vaasan suomenkielisellä puolella olla ruotsi, saksa, ranska ja venäjä.

– Koska Vaasassa ollaan, totta kai ruotsin kielestä syntyy joka kouluun ryhmä, Nummela kertoo.

Joensuun kaupungin koulutusjohtajan Olli Kauppisen mukaan myös Joensuun kaupungin kouluissa ensimmäisenä vieraana kielenä on englanti. Kaupungin ylläpitämien koulujen lisäksi Joensuussa on kuitenkin myös yliopiston ja yksityisen säätiön koulut.

Ensimmäisenä vapaaehtoisena tai toisena pakollisena kielenä voi Joensuussa opiskella ruotsia, saksaa, venäjää, ranskaa ja espanjaa.

Kuopiossa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi voi valita myös saksan englannin sijasta. Vapaaehtoisia kieliä ovat englannin ja saksan ohella ranska, espanja, venäjä ja latina. Myös kaksikielistä opetusta suomi–englanti löytyy.

Jyväskylässä ensimmäisenä vieraana kielenä on englanti ja ruotsinkielisessä koulussa suomi. Muut kielet ovat saksa, ranska, venäjä ja espanja.

Saksalaisia, venäläisiä ja ranskalaisia kouluja

Keskeinen piirre vähemmän luettujen kielien kohdalla on se, että niitä on tarjolla runsaammin normaalikouluissa sekä yhdistysten, säätiöiden ja osakeyhtiöiden ylläpitämissä kouluissa. Muun muassa suomalais-saksalaiset, suomalais-venäläiset ja suomalais-ranskalaiset koulut lisäävät saksan, venäjän ja ranskan osuutta kielivalinnoissa.

Normaalikoulut, yhdistykset, säätiöt ja osakeyhtiöt järjestävät vähän luettujen kielten opetuksesta 12 prosenttia.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi