Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Ari
Helminen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Kommentti: Rinteen lausunto herätti hämmennystä – Mistä yhtäkkiä on löytynyt rahaa pysyviin menoihin?

Hallitusneuvotteluiden vetäjä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne saapumassa jatkamaan hallitusneuvotteluja Säätytalolla Helsingissä tiistaina. Kuva: Vesa Moilanen

Hallituksen muodostajan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen tiistainen lausunto herätti hämmennystä ja paljon kysymyksiä. Rinne arvioi, että tuleva hallitus ei leikkaa menoja ja se voi käyttää merkittävästi lisää rahaa pysyviin menolisäyksiin sekä investointiluonteisiin menoihin.

Opposition edustajat kyselivät, mistä rahat ovat nyt löytyneet. Miten Rinteen lausunto on mahdollista Suomessa, jossa väki vanhenee, työllisten määrä vähenee ja työperäistä maahanmuuttoa on liian vähän?

Sipilä ei kuitannut

Hallitusneuvottelijat eivät kommentoineet asiaa, mutta osa heistäkin ihmetteli Rinteen lausuntoa. Jotain tilanteesta kertoo se, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei kuitannut Rinteen sanomisia.

– Kaikki on vielä auki. Katsotaan, mikä on lopputulos. Ei tässä ole vielä mitään kerrottavaa, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa keskustan ryhmäkokouksen jälkeen.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson puolestaan kertoi, että puolueen kanta finanssipolitiikkaan riippuu siitä, millaiseksi kokonaisuus muodostuu.

Henrikssonin mukaan veroryhmässä on tehtävä paljon tärkeitä päätöksiä, mutta tiistaina iltapäivällä veropuoli oli aivan auki. Yksityiskohtia ei ole ratkaistu ollenkaan.

Rinne löytää edestään

Rinteen sanomisia pidettiin sammakkona, jonka hän löytää vielä edestään. Jos talous ei kehity suotuisasti ja työllisyysaste ei nouse 75 prosenttiin, edessä on todennäköisesti leikkauksia tai siten seuraavat vaalit ovat taas leikkauslistavaalit.

Yhtenä kysymyksenä on se, eikö esimerkiksi yritystukia voida leikata. Tuilla tuetaan muun muassa fossiilisia polttoaineita, joten niiden leikkaamisesta vallitsee laaja yksituumaisuus.

Orpo pitää mahdottomana

Toimitusministeristön valtiovarainministeri, puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) piti Rinteen esittämää yhtälöä mahdottomana. Lisämenot tarkoittavat velkaantumista.

– Pitää olla oikeat työllisyystoimet, joilla päästään 75 prosentin työllisyysasteeseen. Näiden pitäisi olla todellisia työllisyystoimia, ja talouskasvun olla hyvää. Silloin voidaan nippa nappa mennä niin, että ei tarvitse lisäleikkauksia, Orpo kertoi Uutissuomalaiselle.

– Ei silloin siihen mahdu lisämenoja. Lisämenot tarkoittavat velkaantumista, koska valtiovarainministeriön peruskäyrä johtaa 73,5 prosentin työllisyysasteeseen ja neljän miljardin alijäämään vuonna 2023, Orpo sanoi.

"Erinomainen saavutus"

Orpon mukaan talouden alijäämä kasvaa, jos työllisyys ei tästä nouse ja pysyviä menoja lisätään. Vuonna 2023 voidaan olla jo 6 miljardin alijäämässä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kommentoi Rinteen lausumaa lyhyesti.

– Jos yhtälöön liittyy myös se, ettei ole tarvetta korottaa veroja ja lisätä velkaa, se on aivan erinomainen saavutus, Jokinen sanoi.

Verotuloja 700 miljoonaa euroa lisää?

Neuvottelulähteiden mukaan uusiin pysyviin menoihin olisi tarkoitus käyttää hallituskaudella noin miljardi euroa, mutta se edellyttää sitä, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Työllisyyskeinoista, joiden vaikutus voidaan laskea, ei ole kuitenkaan tietoa. Menot edellyttäisivät myös 700 miljoona euron veronkorotuksia.

Lisätulojen löytäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä keskustan kynnyskysymyksenä on se, ettei yrittäjien ja yritysten verotus kiristy. Jos keskusta antaisi tässä periksi, kokoomus muistuttaisi tästä keskustaa seuraavat neljä vuotta.

Puolueet ovat varsin yksituumaisia siitä, ettei pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta kiristetä. Suurituloisten verotuksen kiristäminen ei ratkaise ongelmaa.

Löytyykö ratkaisu budjetin sisäisistä siirroista?

On neljä tapaa lisätä valtion tuloja: veronkorotukset, velanotto, työllisyysasteen nosto ja omaisuuden myynti. Orpon mukaan valtion omaisuuden myyntituloja voidaan käyttää järkevästi oikeisiin investointeihin, esimerkiksi infraan, mutta ei pysyviin menoihin.

– Minusta koulutusinvestointi on normaali meno. Totta kai koulutus on investointi tulevaisuuteen. Käytämme koulutukseen muistaakseni 15 miljardia. Miksi yksi lisäys koulutukseen olisi jotenkin erityinen investointi? Orpo kyseli.

Orpon mukaan järkevintä olisi tehdä budjetin sisäisiä siirtoja.

– Meillä on 55 miljardin euron budjetti ja yksi prosentti on 500 miljoonaa euroa, Orpo sanoi.

Tässä olisi yksi ratkaisu, mutta sekin vaatii Rinteeltä töitä. Vihreille käy hyvin, että valtio luopuisi esimerkiksi dieselpolttoaineen tukemisesta, mikä nielee 700 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustalle tämä ei käy, ja tuskin demareillekaan. Ne eivät halua heikentää kilpailukykyä niiltä yrityksiltä, jotka kuljettavat tavaraa Sisä-Suomesta etelän satamiin.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi