Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Aiotko kuvata lapsesi kevätjuhlassa? Julkaisu netissä voi rikkoa henkilötietolakia sekä tekijänoikeuksia

Herrasmannin päiväkodin eskarista päässyt Joakim Mustonen hyppi ruutua kevätjuhlan jälkeen. Maija-Riitta Mustonen, Jemina Mustonen ja pikkusisko Beea Mustonen seurasivat taustalta. Kuva: Sami Lettojärvi

Kerhojen, päiväkotien ja koulujen kevätjuhlien koittaessa vanhempia saattaa askarruttaa kysymys kuvausluvista. Kaikki eivät ole innoissaan ajatuksesta, että juhlassa esiintyvän oman lapsen kuva julkaistaisiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Kuvaamista koulun tai päiväkodin kevätjuhlassa ei voi kieltää, kunhan kuvat ottaa yksityiseen käyttöön. Kuvan jakaminen sosiaalisessa mediassa on kuitenkin toinen juttu.

– Kuvaaminen ja kuvan käyttö ovat kaksi eri asiaa. Rikoslaissa on sanktioitu salakuvaaminen, joten kuvaaminen kevätjuhlassa ei ole lainvastaista. Tällaisissa tilaisuuksissa on kuitenkin hyvä muistuttaa yleisöä siitä, että jokainen kuvaaja vastaa itse siitä, miten kuvaa käyttää, Opetushallituksen lakimies Sanna Haanpää selvittää.

Jos ihmisen tunnistaa, se on henkilötieto

Kuva, josta henkilön voi selvästi tunnistaa, on henkilötieto. Sellaisen kuvan levittäminen ilman henkilön lupaa on henkilötietolain vastaista.

– Juridisesti voi olla monenlaista näkökulmaa siihen, vaatiiko henkilötiedon, eli tässä tapauksessa kuvan laittaminen nettiin, luvan. Vähintäänkin hyvä tapa on kysyä lupa, jotta kuvat eivät lähde leviämään kenestäkään ilman, että häneltä on kysytty.

Haanpää huomauttaa, että usein kevätjuhlissa esitetään musiikkia, jolloin esimerkiksi teoksen videointi voi olla tekijänoikeuskysymys.

– Silloin voi olla kyse tekijänoikeuksista, eikä materiaalia voi siten noin vain laittaa nettiin. Tekijänoikeuslaki sallii muutaman kappaleen tekemisen omaan käyttöön. Oma käyttö ei tarkoita Facebook-ryhmään jakamista.

Seurakunnan juhlissa ohjeet ennen tilaisuuden alkua

Viestintäpäällikkö Markus Luukkonen Lahden seurakuntayhtymästä kertoo, että yhtymällä ei ole yhteistä ohjetta valokuvaamiseen eli ohjeet ovat seurakuntakohtaiset. Luukkosen mukaan kirkoissa suositaan yleensä kuvaamista istumapaikalta.

– Kaikissa isoissa juhlissa annetaan yhteiset ohjeet ennen tilaisuuden alkua.

Rippikoulujen kohdalla yleensä jo leirikirjeessä neuvotaan, kuinka konfirmaation aikana on soveliasta kuvata.

– Ennen konfirmaatioita järjestetään usein ammattikuvaus, mikä osaltaan vähentää tarvetta valokuvata toimituksen aikana.

Lahden kaupungin toive: kuvatkaa vain omia lapsia

Lahden kaupungin tietosuojavastaava Tiina Häyrinen kertoo, että pääsääntö on, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen juhlat ovat julkiset. Näin ollen kuvaamista ei voi kieltää.

– Voimme silti ohjata yleisöä turvalliseen kuvaamiseen ja ennen kaikkea julkaisemiseen, niin että mahdolliset turvakielto- tai muuten kuvauskieltoiset lapset voivat osallistua juhlaan ja ohjelmiin.

Halutessaan juhlatilan ulkopuolelle voi laittaa ilmoituksen, jossa kerrotaan Lahden kaupungin toivovan, että juhlassa kuvaaminen ja kuvien julkaisu rajataan vain perheen omiin jäseniin.

Lahden kaupungin päivähoitojohtaja Mika Harju on samoilla linjoilla. Hän sanoo, että tapahtumiin osallistuvia huoltajia pyydetään huomioimaan esityksiä valokuvattaessa, että jollain lapsella voi olla valokuvauskielto.

– Lähtökohtaisesti on toivottavaa kuvata vain omaa lasta tapahtuman aikana.

Koulu tai päiväkoti ei kuitenkaan ole millään lailla vastuussa vieraiden juhlissa ottamista kuvista. Kuvien ottaminen ei muodosta myöskään henkilötietorekisteriä, jos kuvaaminen tehdään toimituksellisiin tai taiteellisiin tarkoituksiin.

Lahtelaiset Anne-Mari ja Jonne Jonninen eivät ole huolissaan siitä, että muut vanhemmat jakaisivat sosiaalisessa mediassa kuvia, joissa näkyisi heidän lapsensa. Kuva: Sami Lettojärvi

"En ole kuullut ongelmista kuvaamisen suhteen"

Lahden Ahtialan Herrasmannin päiväkodissa vietetään tällä viikolla kevätjuhlia. Päiväkodin johtaja Anu Paronen kertoo, että kuvausluvat on kysytty kirjallisesti lasten aloittaessa päiväkotitaipaleensa, kuten kaupungin ohje kuuluu. Parosen mukaan luvan perään kysellään uudestaankin, jos asia on jäänyt vanhemmilta hoitamatta.

Parosen korviin ei ole kantautunut ongelmia kuvaamisen suhteen.

– Uskon, että vanhemmat ottaisivat asian itse esiin, jos eivät halua lapsiaan kuvattavan yhteisissä tilaisuuksissa, Paronen sanoo.

Vanhemmat luottavat toisiinsa

Juhlassa olleet äiti Jemina Mustonen ja isoäiti Maija-Riitta Mustonen kertovat, ettei vanhempien kesken tai päiväkodin kanssa tällä kertaa sovittu erikseen mitään juhlan kuvaamisesta. Aiemmin näin on kuitenkin tehty.

– Ainakin ystävänpäiväjuhlan alussa sanottiin ettei saisi ottaa tai jakaa kuvia kuin omasta lapsesta, Maija-Riitta Mustonen kertoo.

Jemina Mustonen ei olisi vihainen, jos joku vanhempi jakaisi kevätjuhlasta kuvan, jossa hänen lapsensa näkyisi. Toisaalta Herrasmannin päiväkoti on niin pieni, että kaikki vanhemmat tuntevat toisensa ja ovat Facebook-kavereita keskenään.

– Uskon, että täällä kukaan ei jakaisi toisen lapsesta ilman lupaa kuvaa tai sitten ainakin sumentaisi kasvot, Jemina Mustonen toteaa.

Toiset juhlassa olleet vanhemmat Anne-Mari ja Jonne Jonninen eivät kokeneet vanhempien kuvaamista häirtseväksi. Pienessä päiväkodissa heidän mielestään ammattikuvaajaa ei tarvitsisi, mutta isommissa juhlissa yksi kuvaaja voisi olla hyvä idea.

– Tulisi ainakin parempia kuvia, Jonne Jonninen pohtii.

"Kirkon käytävällä poukkoilu ei ole hyvää käytöstä"

Tapaseuran varapuheenjohtaja Risto Rasku sanoo, että tärkeintä on olla tarkkana kuvien julkaisemisessa sosiaalisessa mediassa.

– Kuvissa olevilta pitää kysyä lupa kuvaamiseen ja kertoa, mihin tarkoitukseen kuva tulee. Omaksi muistoksi vai someen, mihin kanaviin ja sopiiko se kuvattaville.

Rasku tietää, että hyvin monesti kuvaaminen karkaa juhlissa käsistä. Esimerkiksi se, että joka toinen vieras poukkoilee kirkon käytävällä kameran tai älypuhelimen kanssa ei ole hyvää käytöstä.

– Moniin juhliin on tilattu ammattikuvaaja, jonka kuvia voi ostaa. Jos haluaa kuvata itse, se olisi fiksuinta tehdä juhlallisuuksien jälkeen.

Yletön selfieiden napsiminen ei lämmitä Raskun mieltä. Hän naurahtaa, että edustaa vanhemman sukupolven näkemystä.

– Enää ei riitä, että kuvaa maisemaa tai tapahtumaa, pitää todistaa, että minä olin siellä. Kaverit eivät muuten usko. Liiallinen itsensä korostaminen ei kuitenkaan ole fiksua käytöstä. Myös keskustellessa olisi tärkeää antaa toiselle puheenvuoro monologin pitämisen sijaan.

"Kannattaa sanoa selvästi, jos ei halua kuviin"

Eliisa Girsénillä on omakohtaista kokemusta kuvausluvan huomiotta jättämisestä. Kuva: Juha Poutanen

Eliisa Girsén Mannerheimin lastensuojeluliitosta kertoo, että yhdistyksille tulee liittotasolta ohjeita kuvaamisen pelisäännöistä.

– Nyt esittelen asian niin päin, että kuvaustilanteessa pitää sanoa selkeästi kuvaajalle, jos ei halua, että omaa lasta kuvataan. On aika mahdotonta pyytää tällaisessa tilaisuudessa nostamaan yleisöstä kättä ylös, jos lasta ei saa kuvata, Girsén toteaa.

Hänen mukaansa vanhemmilla ei yleensä ole kuvauskäytäntöjen suhteen erityistoiveita. MLL kysyy kuvauslupaa lähinnä eri tapahtumien osalta ilmoittautumisen yhteydessä.

– Toki se näkyy omassakin arjessa: esimerkiksi päiväkodeista kysytään joka ikinen syksy, saako lasta kuvata ja saavatko kuvat olla kunnan verkkosivuilla. Samalla tavalla mekin kysymme, saako kuvia laittaa meidän sivuillemme.

Hanna Sippo ei kieltäisi kuvaamista kevätjuhlissa. Sylissä Olivia Toivanen. Kuva: Juha Poutanen
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Jukka-Pekka Räsänen
Elina Nissinen
elina.nissinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi