Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Keskustalaiset ovat onnistuneet nostamaan Brysseliin muitakin kuin valtakunnanpoliitikkoja – "Kiersin joka ikisen Itä-Suomen kunnan vähintään kahdesti"

Vasemmistoliiton Silvia Modig (edessä 2. vas.), SDP:n Eero Heinäluoma, vihreiden Heidi Hautala, keskustan Mauri Pekkarinen, RKP:n Henrik Wickström, kristillisdemokraattien Sari Essayah, perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen SAK:n vaalipaneelissa Helsingissä viime perjantaina. Kuva: Laura Ukkonen / Lehtikuva

Vuoden 2009 EU-vaaleissa 27-vuotias Riikka Pakarinen, silloin Manner, keräsi yli 37 000 ääntä. Niistä kolme neljäsosaa tuli Itä-Suomesta. Varkautelaisella Pakarisella oli etunaan vahva asiantuntemus ja kansainvälinen kokemus, mutta ennen kaikkea hän teki kovan kampanjan.

– Kiersin seitsemän viikon aikana joka ikisen Itä-Suomen kunnan vähintään kahdesti.

Pakarinen ei omien sanojensa mukaan ollut erityisen tunnettu edes alueellisesti, saati valtakunnallisesti.

– Vaikka aina sanotaan, että eurovaaleissa pitää olla vahvaa aiempaa tunnettuutta. Minun kampanjani kuitenkin osoittaa, että kovalla työllä vähän tuntemattomampanakin voi nousta europarlamenttiin.

Juuri keskustan kannattajat ovat nostaneet useita omilla alueillaan tunnettuja ehdokkaita Brysseliin, sanoo tutkija Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta.

Omilla alueillaan vahvoja keskustalaisia meppejä ovat nykyisestä parlamentista pohjoissavolainen Elsi Katainen ja oululainen Mirja Vehkaperä. Vehkaperä sai vuonna 2014 lähes 90 prosenttia äänistään Oulun vaalipiiristä.

Keskustan riveistä ehdolla on myös esimerkiksi keskisuomalainen Mauri Pekkarinen, joka toki on pitkäaikaisena kansanedustajana ja ministerinä valtakunnallisesti tunnettu poliitikko.

Kovin yleinen Pakarisen tarina ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan ole.

– Kun katsoo, keitä on mennyt läpi, vaaditaan yleensä aika vahvaa valtakunnallista tunnettuutta. Lisäksi läpimeno pääsääntöisesti edellyttää, että on suuren tai keskisuuren puolueen ehdokas. Puhutaan aina sekä ehdokkaan omasta kannatuksesta että puolueen kannatuksesta, toteaa vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.

Hänen mukaansa Helsingin Sanomien maanantaina julkaisema kyselytutkimus EU-vaalien vetovoimaisimmista ehdokkaista osoittaa, miten suurta tunnettuutta tarvitaan.

– Kyllähän siellä voittopuolisesti ovat puolueiden nykyiset europarlamentaarikot, entiset ministerit tai puolueiden hyvin näkyvät johtohenkilöt, jotka ovat nyt ensimmäistä kertaa EU-vaaleissa ehdolla.

Se, mistä ääniä satelee, riippuu paljon puolueesta, Borg sanoo.

– Jos katsotaan vihreiden tai keskustan ehdokkaita, heidän kannatuksensahan tulee aivan toisenlaisilta alueilta.

Borgin ja Westisen mukaan keskustalla on muutama leimallisesti vahva maakunta, joista kannatusta omille tulee.

– Tällaisia ovat Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Pohjanmaa, Westinen sanoo.

Sen sijaan vihreiden ja kokoomuksen kannatus painottuu eteläiseen Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin.

Oma lukunsa on perussuomalaiset. Westisen mukaan perussuomalaisten kannatus on ollut suhteellisen tasaista riippumatta kuntakoosta tai alueen yhdyskuntarakenteesta.

Vaikka pelkillä alueellisilla äänillä on vaikea nousta mepiksi, kotiseudulta tulevalla kannatuksella on Sami Borgin mukaan iso merkitys.

– Kyllä se niin menee, että oman kylän tai alueen edustajaa äänestetään.

Ilmiötä on tutkittu lähinnä kunta- ja eduskuntavaaleissa, mutta Borg on varma, että sama ilmiö näkyy EU-vaaleissakin. Näin kävi myös Riikka Pakarisen tapauksessa. Hän sai taakseen viisi keskustan piiriä.

– Itä-Suomeen haluttiin oikeasti saada oma meppi. Koettiin, että oli isoja asioita puolustettavana, kuten aluetuet ja maatalous, Pakarinen sanoo.

EU-vaalit

Vaalipäivä tuleva sunnuntai

Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa tulevana sunnuntaina, 26. toukokuuta. Ennakkoon voi äänestää vielä tänään tiistaina 21. toukokuuta.

Vaaleissa valitaan seuraavat Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit.

Suomesta valitaan aluksi 13 meppiä. Kun Britannian EU-ero toteutuu, Suomen edustajamäärä kasvaa 14:ään.

Vaaleissa on 269 suomalaista ehdokasta 17 eri puolueesta. Yksi ehdokas on omalla listallaan.

Nykyisiä meppejä on ehdolla 10, istuvia kansanedustajia 15. Ehdokkaista 163 on miehiä ja 106 naisia. Keski-ikä on 45 vuotta.

EU-vaaleissa koko Suomi on samaa vaalipiiriä.

Annetut äänet lasketaan kuitenkin ensivaiheessa vaalipiirikohtaisesti, minkä jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi.

Lähde: Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu.
Antti Launonen / Uutissuomalainen
@
Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi