Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Enemmistö EU-vaalien ehdokkaista ei purkaisi Venäjä-pakotteita – "Tilanne on yhä lähempänä Venäjän todellista miehitystä"

Vaalikone: Keskustan ehdokkaista niukka enemmistö lieventäisi pakotepolitiikkaa.

Kaksi kolmesta (64 prosenttia) Uutissuomalaisen EU-vaalikoneeseen vastanneista meppiehdokkaista ei peruisi edes osittain EU-maiden Venäjälle asettamia pakotteita.

Yksi kolmesta ehdokkaasta (33 prosenttia) kuitenkin on samaa mieltä väitteen ”EU-maiden Venäjälle asettamat talouspakotteet pitäisi perua ainakin osittain”.

EU-maat asettivat Venäjälle talouspakotteita Venäjän miehitettyä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014. Sen jälkeenkin pakotteita on kiristetty, koska Venäjän katsotaan ylläpitävän sotatilaa Itä-Ukrainassa.

Suomalainen maanviljelijä ei ole syyllinen Krimin tapahtumiin. Janne Kaisanlahti

"Talouspakotteita tulisi päinvastoin lisätä"

Eniten Venäjälle asetetuista talouspakotteista pitävät kiinni vihreiden, kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja vasemmistoliiton vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat.

Vihreiden ehdokkaista yksikään ei peruisi edes osittain pakotteita.

– Talouspakotteita tulisi päinvastoin lisätä, jotta Venäjä esimerkiksi korjaisi ihmisoikeusrikkomuksensa ja lopettaisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vainoamisen Tshetsheniassa. EU:n tulisi asettaa pakotteita myös muille ihmisten perusoikeuksia rikkoville maille, ehdottaa Miikka Keränen.

Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala muistuttaa, etteivät Venäjän Ukrainan-vastaiset toimet suinkaan ole vähentyneet.

– Venäjä päätti heti Ukrainan presidentinvaalien jälkeen helpottaa Itä-Ukrainan asukkaiden mahdollisuutta saada Venäjän passi. Tilanne on yhä lähempänä Venäjän todellista miehitystä, jonkalaisia on myös Georgiassa ja Moldovassa.

Kokoomuksen 18 vastanneesta ehdokkaasta vain yksi lieventäisi pakotteita.

– Venäjä-pakotteet voidaan perua vasta sitten, kun Venäjä kunnioittaa itse neuvottelemaansa Minskin sopimusta. Venäjä ei ottanut Krimiä itselleen ”vahingossa” vastoin kansainvälistä oikeutta: se testasi kansainvälistä oikeutta ja mahdollisuuksiaan toimia sen vastaisesti. Tällä pitää olla seuraukset. Tämän pitäisi olla erityisesti meille suomalaisille selvää, muistuttaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Myös SDP:n ehdokkaat yhtä lukuun ottamatta pitävät kiinni pakotteista.

– Pakotteet voidaan ja pitää purkaa siinä kohtaa, kun niiden asettamisen syyt ovat väistyneet, muistuttaa Kaisa Penny.

RKP:n ehdokkaista vain yksi ja vasemmistoliiton ehdokkaista kaksi lieventäisivät pakotteita.

"Suomalainen maanviljelijä ei ole syyllinen"

Perussuomalaisten vastanneista ehdokkaista viisi on pakotteiden lieventämisen kannalla mutta kymmenen ei niitä helpottaisi.

– Pakotteiden tarkoitus ei tulisi olla se, että Suomi joutuu kärsimään muita maita enemmän. EU:n pitäisi ottaa tämä päätöksenteossaan huomioon, huomauttaa kansanedustaja Laura Huhtasaari.

Sen sijaan keskustan ehdokkaista reilu puolet (yhdeksän 17:stä) olisi valmis lieventämään pakotepolitiikkaa. Useat nostavat esille sen, että Venäjän vastapakotteet ovat iskeneet Suomen maatalouteen.

– Mitä hyötyä pakotteista on ollut? Suomalainen maanviljelijä ei ole syyllinen Krimin tapahtumiin, mutta on joutunut kärsimään asian takia, sanoo Janne Kaisanlahti.

Myös keskustan europarlamentaarikot kallistuvat pakoteiden lieventämisen kannalle.

– EU:n tulee aktiivisesti neuvotella talouspakotteiden lievennyksistä Venäjän kanssa, sillä nykyisestä kauppasodan kaltaisesta tilanteesta ei hyödy kukaan, sanoo Elsi Katainen.

Myös Mirja Vehkaperä kannattaa pakotteiden lieventämistä, mutta ei ehdoitta: Venäjän on pantava toimeen Minskin sopimuksen ehdot.

Herkimmin pakotteista luopuisivat pienpuolueiden ehdokkaat.

– Venäjä on meidän tärkein kauppakumppani! Suuri työ nähty ja annettu EU:n tuhota se, sanoo muun muassa kansalaispuolueen Matti Ylitalo.

Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteiseen EU-vaalikoneeseen on vastannut reilut 160 ehdokasta 269 ehdokkaasta.

Miksi?

Pakotteet johtuvat Ukrainan kriisistä

EU on maaliskuusta 2014 lähtien määrännyt rajoittavia toimenpiteitä Venäjää vastaan. Syynä on Krimin laiton liittäminen Venäjään sekä Ukrainan vakauden horjuttaminen.

Rajoittavia toimenpiteitä ovat diplomaattiset toimet, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvat varojen jäädyttämiset ja matkustusrajoitukset, rajoitukset taloussuhteissa Krimiin ja Sevastopoliin, talouspakotteet sekä taloudellista yhteistyötä koskevat rajoitukset.

Lähde: Euroopan unionin neuvosto
Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi