Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Numeroarviointi palaamassa laajemmin alakouluihin

Opetushallitus linjaa uusiksi perusopetuksen arvioinnin kriteerejä.

Opetushallituksen asiantuntijatyöryhmä linjaa parhaillaan uusiksi perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerejä. Samalla täsmennetään koko perusopetuksen arviointia. Tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta.

Työryhmä laatii kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9. Niissä määritellään, mitä peruskoulunsa päättävän oppilaan on osattava kyseisen arvosanan saadakseen. Tällä hetkellä osaamistaso on määritelty vain arvosanalle 8.

Työryhmä pohtii myös numeroarvioinnin yhtenäistämistä ja aikaistamista valtakunnallisesti.

Toiveissa numeroarviointi kolmannelta luokalta alkaen

Opetushallituksen opetusneuvos Erja Vitikka sanoo, että uudesta opetussuunnitelmasta on tullut jatkuvasti palautetta. Viime syksynä toteutettuun kyselyyn vastasi noin 13 000 huoltajaa, opettajaa ja oppilasta, ja vastaukset olivat kriittisiä. Kaikki kaipaavat arviointiin läpinäkyvää kriteeristöä, ja suurin osa toivoo numeroarvioinnin alkavan jo kolmannelta luokalta.

Tällä hetkellä opetuksen järjestäjät saavat itse päättää numeroarvioinnin alkavaksi 1.–7. luokka-asteilla.

– Suurin osa kouluista antaa numerot jo 4. tai 5. luokalta, Vitikka kertoo.

Oikeusturva uhattuna

Arviointityöryhmään kuuluva apulaisprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta sanoo, että yhtenäisten ja täsmällisten arviointikriteerien puute on uhannut jo oppilaiden oikeusturvaa. Päättöarvioinnin eli 9. luokan kevään keskiarvo ratkaisee toisen asteen opintoihin pääsyn. Ammattikoulussa ja lukiossa opettajalla voi kuitenkin olla vastassa oppilas, jonka osaaminen ei vastaakaan numeroa.

On paljon koulujen välistä ja sisäistä arvosanavaihtelua.

Osa nuorista taas ei saa haluamaansa lukiopaikkaa, jos peruskoulussa on ollut keskimääräistä tiukempi numeroarviointi.

– Monessa paikassa on tehty omia kriteeristöjä, esimerkiksi Joensuussa ja Jyväskylässä, mutta nekään eivät ole valtakunnallisesti vertailukelpoisia. On paljon koulujen välistä ja sisäistä arvosanavaihtelua, Rautopuro sanoo.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on tutkinut esimerkiksi matematiikan arvosanojen jakautumista osaamisen mukaan. Karvin mukaan samanlaisella osaamisella voi saada neljää eri arvosanaa päättöarviointiin. Saman koulun sisällä arvosanaheitot voivat olla jopa 1,5 numeroa.

"Numeroiden saaminen vasta yläkoulussa väärin nuoria kohtaan"

Kun arvosanoja ei ole määritelty, opettajien on ollut vaikea hahmottaa niiden välisiä eroja.

– Alin hyväksytty-arviointi, joka on numero 5, on ollut monelle opettajalle hankala, koska sille ei ole ollut selkeitä kriteereitä. Tähän tulee nyt onneksi muutos. Samoin hyvän osaamisen eli kasin kriteeristö on voinut tuottaa ranskalaisine viivoineen tuskaa. Onko oppilaan osaaminen oikeasti kasin vai ysin arvoista? Rautopuro pohtii.

Rautopuron mielestä numeroarvioinnin alkaminen vasta yläkoulussa on ollut väärin nuoria kohtaan.

– Kuten Arno Kotro taannoin Opettaja-lehdessä kirjoitti, niin yläkoulussa tulevat ensimmäiset numerot voivat olla nuorelle märkä rätti päin naamaa. Numerot eivät kytkeydy mihinkään, koska niihin ei ole totuttu. Toisaalta numeerista arvosanaa ei voi pitää sanallista parempana, jos sille ei ole kriteereitä.

Työryhmä jatkaa vielä työtään. Uusien arviointilinjausten on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2020 ja päättöarvioinnin kriteerien elokuussa 2021.

Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi