Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Miljardien eurojen yritystukipotti odottaa siivoamista Säätytalon pöydällä – Pekkarisen mukana keskustelu ollut ihan kuusessa

Erkki-Sakari Kuisma ja Johanna Lahtinen pitävät toivottavana, että laivoilla olisi suomalainen henkilöstö, mutta toisaalta eihän lentokeneissakaan ole enää suomalaista henkilökuntaa. Kuva: Kai Sinervo

Yritystuet ovat jälleen pöydällä hallitusneuvotteluissa. Kyse on jopa yli kahdeksan miljardin euron potista. Hallitusneuvottelijat eivät sano tässä vaiheessa yritystuista mitään.

– Kyllä ne käydään läpi, väistyvä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tyytyy sanomaan.

– Se on asia, mitä pitää katsoa totta kai, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoo.

Useissa hallitusneuvotteluissa mukana ollut ministerin erityisavustaja kertoo, että yritystuet ovat olleet aina hallitusneuvottelujen pöydällä. Niitä on pitänyt siivota, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Tuissa on leikkaamisvaraa

Erikoistutkija Elias Einiö Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) arvioi, että yritystuissa on leikkaamisvaraa, mutta ensisijaisesti hän lähtisi suuntaamaan niitä nykyistä paremmin.

– Tutkimustiedon perusteella voidaan olla aika varmoja, että oikein kohdennettuina tutkimus- ja kehitystyöhön ne tuottavat hyviä tuloksia.

Einiö suuntaisi tukia uudistamistukiin sen sijaan, että niillä tuetaan liiketoimintaa sillä perusteella, että liiketoiminnan kannattavuus on Suomessa heikko ja tuilla pyritään suojaaman Suomesta katoavia työpaikkoja.

– Kotimaisen työllisyyden turvaamien on tärkeä tavoite, ja lyhyellä aikavälillä voidaan pitää katoavista työpaikoista kiinni tukien avulla, mutta tällaisten tukien tulee olla vain lyhytaikaisia.

Jos kannattamatonta liiketoimintaa tuetaan pitkään, se johtaa Einiön mukaan kilpailukyvyn heikkenemiseen.

– Uudistavilla tuilla pystytään parantamaan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, Einiö sanoo ja jatkaa, että 90 prosenttia tuista on säilyttäviä, eli käytännössä tuilla ylläpidetään olemassa olevaa yritystoimintaa.

Paljon kannattavaa liiketoimintaa

Einiö muistuttaa, että Suomessa on paljon huippukannattavaa liiketoimintaa, joka ei saa tukia.

– Usein tuijotetaan vain muutamia vaikeuksissa olevia yrityksiä ja unohdetaan yrityssektori, joka on kansainvälisesti huppuiskussa.

Einiön mukaan on tärkeää pitää huolta yritysten hyvästä toimintaympäristöstä, kuten koulutetun työvoiman saannista sekä tarkoituksenmukaisesta verotuksen tasosta.

Matkustaja-aluksille valuu yli 50 miljoonaa

Matkustaja-alusten yritystuet ovat yksi pisara yritystukien maailmassa. Helsingin ja Tallinnan väliä liikennöivät ”viihdealukset” ovat saanet matkustaja-alustukea vuosittain yli 50 miljoonaa euroa.

Laivayhtiöt korostavat oikeuttaan tukiin tavarakuljetuksilla. Matkustajalaivojen, joilla kuskataan lähinnä irtotavaraa, osuus viennistä on kuitenkin vain kuutisen prosenttia. Lisäksi valtio on jakanut lastialustukea 27 varustamolle yhteensä 34,3 miljoonaa euroa.

Suurin osa Suomesta meriteitse vietävästä tavarasta kulkee ulkomaisten yhtiöiden laivoilla. Suomen viennin merikuljetuksista vain noin viidesosa tehtiin viime vuonna suomalaisilla laivoilla.

Matkustajat tuskin huomaisivat muutosta

Matkustajat eivät välttämättä huomaisi juuri mitään, vaikka valtio poistaisi tuet Suomen ja Viron välisestä risteilyliikenteestä. Suomalaisten työntekijöiden määrää se todennäköisesti vähentäisi entisestään kyseisillä aluksilla. Näin arvioi Suomenlahdella työskentelevä merikapteeni, joka ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

– Tälläkin hetkellä jo lähes kaikki alukset Helsinki–Tallinna-välillä ovat Viron lipun alla, hän sanoo.

Merikapteeni kertoo ymmärtäneensä aikaisemmin matkustaja-alusten tukemista, kun laivat liikkuivat suomalaisen miehistön turvin. Nyt suomalaiset työntekijät ovat laivoilla vähemmistönä. Eniten häntä harmittaa se, että suurin tukien saaja – Viking Line – on tilannut laivoja muualta kuin Suomesta ja maksaa osinkoa voitoista omistajille.

Pekkarinen: Kolme harhaa

Parlamentaarista yritystukityöryhmää vetäneen Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestä julkisuudessa käyty yritystukikeskustelu on ”ollut niin kuusessa mitä ikinä voi olla”.

Pekkarinen ei niele sitä, että alennetut arvonlisäverokannat, kolme miljardia euroa, lasketaan yritystuiksi.

– Koetko saavasi yritystukea, kun ostat kaupasta ruokaa, Pekkarinen kysyy.

Toisena esimerkkinä hän mainitsee maatalous- ja aluetuet.

– Kysymys on siitä, että me maksamme ensin jäsenmaksun Euroopan unionille. Sanommeko sen jälkeen ei sieltä tulevalle rahalle. Onko siinä mitään järkeä?

"Onko joku vakavissaan"

Kolmas kummallisuus liittyy Pekkarisen mukaan dieselpolttoaineen tukemiseen, joka nielee noin 700 miljoona euroa vuodessa. Pekkarisen mukaan vihreät ja vasemmistoliitto poistaisivat tämän tuen.

– Onko joku ihan vakavissaan – kun Ruotsissa polttoaine on vielä edullisempaa – että Suomen omaa teollisuutta pitäisi rangaista sillä, että ne yritykset, jotka kuljettavat teollisuuden tuotteita ylhäältä alas, pitäisikö niiden kuljetuskustannusten olla korkeammat mitä ne nyt ovat.

Pekkarisen mukaan yritystuista löytyy jonkun verran leikattavaa ja mainitsee teollisuuden sähköveropalautukset. Teollisuus saa sähkönsä alennetulla verokannalla ja saa lisäksi palautuksia noin 230 miljoonaa euroa vuodessa maksamistaan veroista.

– Niiltä osin, mitä palautusta maksetaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä, se pitäisi ottaa heti pois. Tämä toisi 70 miljoonan euron säästöt, Pekkarinen sanoo.

Vielä parempana vaihtoehtona hän pitää sitä, ettei palautusta anneta lainkaan ja sähkövero laskettaisiin Euroopan minimitasolle. Tästä hyötyisivät myös pienet ja keskisuuret yritykset, sillä palautusta maksetaan vain niille yrityksille, jotka maksavat sähköstään vähintään 50 000 euroa vuodessa.

Pekkarisen mukaan Suomen, Ruotsin ja Saksan maksamat yritystuet ovat aika tavalla samalla tasolla. Itäisen Euroopan maat maksavat vähemmän yritystukia, koska niiden ongelmana ei ole kustannuskilpailukyky.

Pekkarisen alkuvuodesta vetämä yritystukityöryhmä jäi tuloksiltaan köykäiseksi. Ryhmä ei päässyt sopuun tukien uudelleensuuntaamisesta eikä tukien leikkauksista.

Yritystuet

1,3 vai 8,5 miljardia?

Yritystuki on yritykselle julkisista varoista maksettavaa tukea. Tuen perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa yritystuista menee suuryrityksille. Tukien kokonaismäärä on noussut viime vuosina.

Tuesta verotukea on 3,3 miljardia, suorat tukea 1,3 miljardia ja alennettuja alv-kantoja 3,1 miljardia. Muut veroetuudet ovat 0,8 miljardia. Yhteensä tukisumma 8,5 miljardia.

Matkustaja-alustuki 2017: Viking Line Abp 26,4 miljoonaa, Tallink Silja Oy 15,9 miljoonaa, Finnlines Oyj 6,5 miljoonaa, Rederi Ab Eckerö 4,1 miljoonaa, NLC Ferry Ab Oy 1,6 miljoonaa ja Saimaa Travel Oy 74 665 euroa. Yhteensä 54,9 miljoonaa euroa.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi