Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Iranin kurdi Keivan Shahsavari opiskelee merkonomiksi ja haluaa työskennellä kiinteistönvälittäjänä

Iranista tullut Keivan Shahsavari opiskelee nyt Helsinki Business Collegessa merkonomiksi. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Iranista tullut Keivan Shahsavari, 32, haluaa työskennellä Suomessa kiinteistönvälittäjänä. Viime syksynä oleskeluluvan saanut Shahsavari opiskelee nyt Helsinki Business Collegessa merkonomiksi. Aiemmin oppilaitos oli nimeltään Suomen Liikemiesten Kauppaopisto.

– Olin Iranissakin kiinteistönvälittäjä ja toivon voivani tehdä samaa työtä Suomessa, sanoo Shahsavari.

Tämän vuoden alkupuolella Shahsavari oli kahden kuukauden harjoittelussa Huoneistokeskuksessa . Merkonomin tutkinnon on määrä olla valmis ensi vuoden syksyllä.

– Olen oppilaitoksessa ensimmäinen, joka aloitti opiskelun jo ennen kuin sai oleskeluluvan, hän kertoo.

Poliittisesti aktiivinen kurdi joutui lähtemään Iranista pakosalle vuonna 2015. Suomessa hän päätyi Punaisen Ristin vastaanottokeskukseen Helsinkiin. Keskustelut ohjaajien kanssa, suomen opettelu ja työharjoittelu johtivat siihen, että Shahsavari päätti pyrkiä opiskelemaan.

– Koko ryhmä on maahanmuuttajia, tosin osa on ollut Suomessa jo monta vuotta. Opetus on suomeksi, ja ymmärrän opettajien puheesta noin 60–70 prosenttia, loput arvaan tai katson sanakirjasta, sanoo Shahsavari.

Osaamiskartoitus tehtiin yli 2 000:lle

Punaisen Ristin vastaanottokeskuksissa on tehty yli 2 000 turvapaikanhakijalle osaamiskartoitus, jossa selvitettiin heidän taitojaan, työkokemustaan ja koulutustaustaansa. Kartoituksiin liittyi työelämään tutustumisjaksoja lähiseudun työpaikoissa.

Haastattelujen perusteella turvapaikanhakijoilla on hyvinkin monipuolista käytännön työkokemusta, mutta usein Suomen oloihin nähden niukasti koulutusta.

– Suurin osa turvapaikanhakijoista on parhaassa työiässä. Heidän ensisijainen tavoitteensa on tehdä työtä ja elättää itsensä. He haluavat olla hyödyksi ja rakentaa yhteiskuntaa, sanoo Tuula Joro, haastatteluaineistosta raportin koonnut projektitutkija Itä-Suomen yliopistosta.

Pääkaupunkiseudulla asuvista turvapaikanhakijoista noin 43 prosenttia käy SPR:n mukaan töissä, muualla Suomessa työssäkäyvien osuus on pienempi. Suurimpia turvapaikanhakijoiden työllistäjiä ovat jakelu-, siivous- ja rakennusyritykset sekä ravintolat.

Rauman vastaanottokeskuksen työikäisistä asukkaista yli kolmasosa käy töissä, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Juho Suoramaa. Raumalla osaamiskartoitus tehdään pian vastaanottokeskukseen tulon jälkeen.

– Rauman seudulla on uusia tehtaita, joilla on työvoiman tarvetta. Ne rekrytoivat vastaanottokeskuksesta esimerkiksi hitsaajia. Työssäkäynnin myötä elämä on huomattavasti rauhoittunut, kertoo Suoramaa.

Vastaanottokeskuksissa opiskellaan suomea muutamia tunteja viikossa, vapaaehtoistahot voivat tarjota lisäopetusta.

– Silloin, kun turvapaikahakuprosessi venyy vuosiksi, tämä ei riitä, sanoo Suoramaa.

"On totuttu vaihtamaan ammattia"

Haastatelluilla oli kokemusta muun muassa monenlaisista korjaustöistä, käsityöläisammateista, rakennusalalta, maanviljelystä sekä kokin ja leipurin töistä. Työhön oli useimmiten opittu käytännön kautta, esimerkiksi vanhempien ohjauksessa. Monelle haastatellulle oli uutta pohtia sitä, millaiseen ammattiin omat taidot tai kiinnostus viittaisivat.

– Työtä ei ole totuttu ajattelemaan oman yksilöllisen identiteetin osana, vaan ennemminkin itsensä ja perheensä elättämisen välineenä. On totuttu joustamaan ja vaihtamaan ammattia, yhdellä ihmisellä oli usein hyvinkin monenlaista kokemusta, luonnehtii Joro.

Monet haastatelluista kertoivat haluavansa töihin esimerkiksi ravintolaan, rakennusalalle tai bussikuskiksi – eli aloille, joilla ulkomaalaistaustaisia on jo Suomessa suhteellisen paljon. Joron mukaan olisi hyvä, että ammattivalikoima monipuolistuisi.

Maahanmuuttovirasto aikoo laajentaa osaamiskartoitukset kaikkiin vastaanottokeskuksiin näillä näkymin tämän vuoden loppuun mennessä.

Monen koulutie on jäänyt lyhyeksi

Noin viidesosa osaamiskartoituksiin osallistuneista on käynyt koulua vain ala-asteen tai osan siitä. Noin joka seitsemäs ei ollut käynyt koulua lainkaan. Noin kolmasosa kertoi käyneensä yhteensä vähintään 10 vuotta peruskoulua ja keskiasteen koulua. Korkeakouluopintoja oli takanaan noin joka neljännellä vastaajalla.

Yli neljä viidesosaa vastaajista kertoi opiskelevansa suomea. Moni piti kuitenkin kielitaitoaan riittämättömänä ja toivoi, että suomea opetettaisiin vastaanottokeskuksessa enemmän.

Osaamiskartoitukset tehtiin Punaisen Ristin ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa vuosina 2016–2018.

Suurin osa – noin 70 prosenttia – haastatelluista oli iältään 21–35-vuotiaita. Hieman yli puolet heistä oli kotoisin Irakista, lähes neljäsosa Afganistanista ja noin kymmenesosa Somaliasta. Kaikkiaan haastatellut olivat kotoisin 47 maasta.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi