Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Jaakonsaari ja Jäätteenmäki jättävät Brysselin – Yhtä asiaa mepin elämästä kummallakaan ei jää ikävä

Luopuvat europarlamentaarikot antavat neuvoja seuraaville mepeille.

Liisa Jaakonsaari (sd.) on ollut europarlamentaarikkona vuodesta 2009 ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.) vuodesta 2004. Kuva: Risto Aalto

Euroopan parlamentin jäsenet Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.) luopuvat paikoistaan vapaaehtoisesti. He eivät pyrkineet huhtikuun vaaleissa eduskuntaankaan. Molemmat kertovat tulleensa tulokseen, että on aika antaa tilaa nuoremmille. Uutissuomalainen esitti heille kymmenen samaa kysymystä.

Mitä jäät kaipaamaan, mitä et?

LJ: Eurooppalaista ilmapiiriä, sykkivää poliittista elämää ja uuden tiedon lähteillä olemista. Reissaamista en kaipaa.

AJ: Työtovereita, ystäviä, kansainvälistä ilmapiiriä ja erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Jatkuvaa matkustelua en kaipaa.

Missä EU on onnistunut parhaiten?

LJ: Rauhan ja vakauden ylläpitämisessä. On kyetty vastaamaan uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitaalisten sisämarkkinoiden sääntelyyn. Myös työelämän kysymyksissä, kauppapolitiikassa ja yhtenäisessä esiintymisessä suhteessa Venäjään on onnistuttu.

Kyse on ihmisten arkeen liittyvästä sisäpolitiikasta. Liisa Jaakonsaari

AJ: Yhteistyö kuitenkin toimii. Onnistuttu on esimerkiksi nuoriso- ja opiskelijavaihdossa. Nuorilla on aito mahdollisuus opiskelijavaihtoon toisessa EU-maassa.

Missä EU on epäonnistunut eniten?

LJ: Sisäinen jako on kasvamassa, kun itäisen Euroopan maita on kääntynyt EU:n arvoja vastaan. Pakolaiskriisin vastuunjaosta ei päästy yksimielisyyteen.

AJ: Veropakoilun estämisessä. Miten voi vieläkin olla niin, että suuret kansainväliset yritykset sopivat pienistä verokannoista joidenkin maiden kanssa?

Mihin suuntaan EU:ta pitäisi kehittää?

LJ: Kannatan tiiviimpää ja syvempää unionia. Sen kykyä toimia pitää vahvistaa, jotta se pystyy vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja mahdollisiin kriiseihin. Se ei tarkoita liittovaltiota. Yhteistyön lisääminen on kaikkien etu.

AJ: Haluaisin, että Eurooppa olisi nykyistä tasa-arvoisempi, ihmisillä olisi töitä, ilma olisi terveellistä hengittää ja että kykenisimme auttamaan muita.

Suomen äänestysprosentti viime EU-vaaleissa oli 41. Miksi nukkuvia on niin paljon?

LJ: Luullaan virheellisesti, että EU-politiikka on jotain ulkopolitiikkaa, joka ei kosketa ihmisiä. Kyse on ihmisten arkeen liittyvästä sisäpolitiikasta. Media on liian vähän kiinnostunut Euroopan parlamentista.

AJ: Suomi on samassa sarjassa kuin muut EU-maat. EU-asioista kerrotaan aika vähän ja parlamentin asioista vielä vähemmän. Ehdokkaita ja heidän ajamiaan näkemyksiä ei tunneta.

Mihin suuntaan uuden hallituksen pitäisi viedä Suomen EU-politiikka?

LJ: Suomi on ollut pikkaisen perässähiihtäjä. Sen pitäisi olla aktiivinen ja aloitteellinen edelläkävijä ja ideanikkari, joka hakee hyviä liittolaisia ja ajaa EU:n yhtenäisyyttä.

AJ: Suomi on aina ollut kokoaan suurempi ja aktiivinen. Aktiivinen pitää olla edelleen ja yhteistyötä pitää tehdä kaikkien kanssa. Veroasioissa pitäisi olla aktiivisempi. Siinä voittavat Euroopan kansalaiset.

Mitä yksittäisen meppi voi saada aikaan?

LJ: Euroopan parlamentista puuttuu hallitus–oppositio-jako, ja se lisää yksittäisen mepin merkitystä. Jos saa mietinnön esiteltäväkseen, on suuret mahdollisuudet vaikuttaa kyseiseen asiaan. Jos pääsee oman ryhmänsä varjoesittelijäksi eli neuvottelijaksi tietyssä asiassa, sekin antaa mahdollisuuksia.

Ehdokkaita eikä heidän ajamiaan näkemyksiä tunneta. Anneli Jäätteenmäki

AJ: Asioihin voi vaikuttaa, kun osaa asian. Jokainen meppi heijastelee oman maansa mielipiteitä, eikä siinä aina oma järkevä kanta voita. Pitää osata tehdä kompromisseja ja tukea välillä muita, jotta saa itsekin tukea asialleen.

Kehu jotakuta suomalaista meppikollegaasi (mutta älä toista vastaajaa).

LJ: Henna Virkkunen (kok., meppinä heinäkuusta 2014–) on rakentava, huumorintajuinen ja asioihin perehtyvä. Hänen kanssaan on ollut helppoa tehdä yhteistyötä.

AJ: Olen ollut samassa ympäristövaliokunnassa Nils Torvaldsin (r., meppinä heinäkuusta 2012) kanssa. Yhteistyö on sujunut yli kielirajojen. Nils on kokenut ja hyvä verkostoituja.

Mitä terveisiä lähetät seuraaville suomalaismepeille?

LJ: Kannattaa keskittyä tiettyihin asioihin, rakentaa hyviä suhteita omassa ryhmässä ja lähestyä muita meppejä yhteistyön hengessä. Kommunikoikaa kansalaisille niin paljon kuin mahdollista.

AJ: Olkaa ahkeria ja aktiivisia. Töitä aamusta iltaan ja välillä kuntoilua. Euroopan maiden historian tuntemus on yhtä tärkeää kuin kielitaito. Vain siten pystyy ennakoimaan ja ymmärtämään muiden maiden meppejä. Pitäkää jatkuvaa yhteyttä suomalaisiin.

Mitä aiot tehdä jatkossa?

LJ: Keskityn lukemiseen, kirjoitteluun, ajatteluun, omaan elämään. Minua on pyydetty mukaan projekteihin yliopistoissa ja ajatushautomoihin.

AJ: Aion hengähtää. Haluan kokea ja nähdä elämää politiikan ulkopuolella, nauttia elämästä ilman kalenteria ja olosta aviomieheni kanssa sekä opetella ranskaa.

Euroopan parlamentin jäsenet

Suomalaisia edustajia kautta aikain 63

Suomi liittyi EU:hun vuoden 1995 alusta. Ensimmäiset suomalaisedustajat Euroopan parlamenttiin valitsi eduskunta, sillä maa ei ehtinyt osallistua europarlamenttivaaleihin 1994.

Vaaleilla suomalaisedustajat valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Normaalirytmin mukaisiin vaaleihin Suomi osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1999.

Parlamentin jäsenet on valittu suorilla kansanvaaleilla vuodesta 1979. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein.

Parlamentissa on nyt 751 jäsentä ja heistä 13 Suomesta. Jos Britannia eroaa EU:sta, jäsenmäärä laskee 705:een ja osa maista saa lisäpaikkoja, kuten Suomi yhden.

Naisten osuus edustajista on kasvanut joka vaaleissa. Nykyisellä vaalikaudella 2014–2019 heitä on 37 prosenttia.

Suomalaisia edustajia on ollut yhteensä 63. Ari Vatanen (kok.) valittiin ensin Suomesta (kausi 1999–2004) ja sitten Ranskasta (kausi 2004–2009).

Pitkäaikaisimpia suomalaismeppejä ovat Paavo Väyrynen (kesk., nykyisin tl.), Heidi Hautala (vihr.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Riitta Myller (sd.) sekä Esko Seppänen (vas.).

Euroopan parlamentin jäseniä kutsutaan yleisesti mepeiksi. Sana tulee englanninkielisestä lyhenteestä MEP eli Member of European Parliament.

Vaihdokset

Joka seitsemäs lähtenyt kesken kauden

Suomalaismeppien kokonaismäärää vuodesta 1995 lähtien (63) nostaa se, että jäseniä on vaihtunut kesken kausien. Tällä kaudella vaihdoksia on ollut neljä.

Olli Rehn (kesk.) lähti ministeriksi keväällä 2015, ja hänen tilalleen tuli Hannu Takkula (kesk.), joka oli ollut parlamentissa aiemminkin.

Takkula lähti Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen keväällä 2018, ja hänen tilalleen nousi Elsi Katainen (kesk.).

Paavo Väyrynen (kesk.) siirtyi eduskuntaan kesällä 2018, ja hänet korvasti Mirja Vehkaperä (kesk.).

Sampo Terho (ps., nykyisin sin.) valittiin eduskuntaan keväällä 2015, ja Brysseliin lähti Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.).

Lisäksi Alexander Stubb (kok.) ei ottanut paikkaansa vastaan tultuaan pian europarlamenttivaalien 2014 jälkeen valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi ja siten pääministeriksi. Europarlamenttiin lähti varasijalta Petri Sarvamaa (kok.).

Euroopan parlamentin ovi on käynyt yleisestikin suhteellisen tiuhaan. 111 meppiä eli noin joka seitsemäs heistä on jättänyt kuluvan kauden kesken.

Yleistä on esimerkiksi, että meppi valitaan kansalliseen parlamenttiin ja/tai hän siirtyy ministeriksi.

Outi Laatikainen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi