Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uudet mepit aloittavat heinäkuussa – Nämä teemat nousevat työlistalle

Europarlamentaarikkoja odottavat tulevalla viisivuotiskaudella muun muassa ilmasto-, maahanmuutto-, talous- ja juomavesikysymykset.

Kuva: Mikko Pitkänen

Euroopan parlamentti sai päättyvällä viisivuotiskaudellaan käsiteltäväkseen noin tuhat lainsäädäntöaloitetta. Uutissuomalainen kävi Euroopan komission Suomen-edustuston päällikön Antti Peltomäen kanssa läpi suuria linjoja, jotka raamittavat sitä, mitä tässä kuussa valittava uusi parlamentti saa eteensä.

Joka neljäs euro ilmastotalkoisiin

Joka neljännen euron pitäisi jatkossa edistää EU:n osallisuutta ilmastotalkoissa. Esimerkiksi EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horizon Europen varoista 35 prosenttia on määrä kohdistaa ilmastotoimiin. Horizon Europe on jatkoa Horizon 2020:lle.

– Myös aluekehitysrahoja tarkastellaan sen mukaan, millaisten investointien ja projektien katsotaan edistävän ilmastotavoitteita, Peltomäki tietää.

Aluekehitykseen ja maatalouteen kohdistetut rahat ovat vähenemässä.

– Yksi iso kysymys on se, mikä on suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimien välinen suhde. Suomen huolena on ollut se, että supistuksia on tehty komission esityksessä ennen kaikkea maaseudun kehittämispuolella.

Paljonko rahaa käytetään?

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, joka kestää heinäkuussa joulukuuhun, odotetaan parlamentin enemmistön hyväksyntää EU:n monivuotiselle rahoituskehykselle vuosille 2021–2027 eli pitkän aikavälin budjetille.

– Lokakuu on ajatuksellinen tähtäin, Peltomäki sanoo.

Epäselvää on vielä se, miten Iso-Britannian todennäköinen ero EU:sta pystytään budjetissa paikkaamaan.

Kuva: Mikko Pitkänen

12,5 miljoonaa uutta työpaikkaa

Peltomäen mukaan EU:ssa on eletty myönteistä talouskehitysjaksoa viiden viime vuoden aikana.

– Bruttokansantuote on kasvanut kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti itäisissä ja eteläisissä jäsenvaltiossa, ja ne ovat saavuttaneet EU:n keskiarvoa. Tietyllä tavalla koheesion konkretia on toteutumassa.

EU:n koheesiopolitiikan tavoite, eli taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisempi Eurooppa, on siis aiempaa lähempänä.

Myös työllisyys on parantunut Euroopan unionin alueella.

– Nettolisäys on ollut noin 12,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Työttömyys on laskenut 6,5 prosenttiin ja nuorisotyöttömyys alle 15 prosentin.

Pohdittavana on kuitenkin se, millainen on tulevaisuuden kilpailukykyinen, eurooppalainen talous verrattuna esimerkiksi Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Peltomäki katsoo, että uusia bisnesmalleja ja uusia tapoja toimia on saatava tavarakaupan lisäksi palveluihin.

– Meidän tavarakauppamme on aika pitkälle integroitunutta.

Kuva: Mikko Pitkänen

Sopu turvapaikoista vieläkin saavuttamatta

Maahanmuutto- ja turvanpaikanhakijakysymyksissä EU:n jäsenvaltiot ovat yrittäneet löytää yhteistä tahtotilaa jo pitkään.

– Sopu yhteisestä, eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä oli lähellä Tampereella vuonna 1999, Peltomäki muistelee.

– Se jäi silloin vähän vajaaksi, ja se on ollut vähän vajaa niistä ajoista lähtien.

Vuoden 2015 massiivisen turvapaikanhakijoiden aallon laineet keinuvat yhä, vaikka selvästi maltillisemmin.

– Tietyt jäsenvaltiot ovat hyvin selkeästi ilmoittaneet, etteivät ne ole taipuvaisia hyväksymään oikeastaan mitään velvoittavia määräyksiä (turvapaikkakysymyksessä). Tämä on se ongelma, jossa edelleen ollaan, ja tämän kysymyksen puinti jatkuu eurovaalien jälkeenkin.

Digitalisaatiossa suuri haaste

Bruttokansantuote on kasvanut kaikissa jäsenvaltioissa. Antti Peltomäki

Peltomäki näkee digitalisaation suurena haasteena sen, kuinka sitä toteutetaan ihmisten elämää ja taloutta helpottaen sekä talouden toimintaedellytyksiä vahvistaen. Hän pitää Eurooppaa edelläkävijänä esimerkiksi tietosuoja-, henkilötietosuoja- ja yksityisyydensuoja-asioissa. Näihin liittyvä lainsäädäntö saanee jatkoa tulevalla viisivuotiskaudella.

Tietyllä tavalla toista ääripäätä edustaa se, että EU pyrkii varmistamaan vesijohtoveden juomakelpoisuuden kaikkialla EU-alueella. Tämä on seurausta ensimmäisestä onnistuneesta eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, joka kantaa nimeä "Vesi on perusoikeus".

Sanna Inkinen / Uutissuomalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi