Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tutkijoiden mukaan EU:lla on edessään massiiviset haasteet – "EU:n arvot ovat uhattuina"

EU-tasolla ratkaistavia asioita ovat muun muassa ilmastokysymykset, maahanmuutto ja puolustus. Yhteiskuntien nopea rakennemuutoskin vaatii toimia.

Kuva: Aalto Risto

Mitkä ovat EU:n suurimmat haasteet, joihin Euroopan parlamentti yhdessä komission ja jäsenvaltioita edustavan ministerineuvoston kanssa joutuu etsimään ratkaisuja seuraavan viiden vuoden aikana? Haasteita listasivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä Suomen ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Miten EU asemoituu globaalin järjestelmän muutokseen?

Aunesluoman mukaan EU:n suurimpia haasteita on globaaliin järjestelmän muuttuminen. Talouskasvun painopiste on jo pitkään ollut Itä-Aasiassa, ja geopoliittisia jännitteitä on joka puolella maailmaa.

– EU:ssa joudutaan ottamaan kantaa, kenen kanssa tehdään yhteistyötä, kenen kanssa kilpaillaan ja ketä pidetään uhkana.

Tiilikaisen mukaan EU joutuu pohtimaan, miten se voi yhä yksinäisempänä edistää omia arvojaan maailmassa.

– EU:n arvot, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristöön, vapaakauppaan ja turvallisuuteen, ovat uhattuina.

Yhdysvaltojen roolin muutos presidentti Donald Trumpin kaudella on ollut ratkaiseva EU:lle.

– Yhdysvallat ja EU ylläpitivät yhdessä yhteisiä arvoja, ja se piti aisoissa Venäjää ja Kiinaa. Nyt näin ei enää ole, koska läntinen arvoyhteys rakoilee, Tiilikainen sanoo.

Miten jakautuneet kansalaisyhteiskunnat vaikuttavat EU:hun?

EU:n sisällä haasteita aiheuttaa kansalaisyhteiskuntien jakautuminen.

– Esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa kansalaisyhteiskunnat ovat voittopuolisesti EU-myönteisiä, mutta maiden hallinnot rikkovat EU:n perusarvoja ja tuovat isoja säröjä unionin sisälle. Lisäksi monissa kansalaisyhteiskunnissa ääriliikkeet niin oikeistossa kuin vasemmistossa saavat kannatusta. Usein niihin liittyy populismi politiikan tekemisen tapana ja kansan kääntyminen integraatiota vastaan, sanoo Tiilikainen.

Ääriliikkeiden nousu heijastuu eniten jäsenvaltioiden omaan politiikkaan, mutta myös Euroopan parlamentissa se voi vaikeuttaa päätöksentekoa.

– Kiusantekoa tai päätöksenteon hankaloittamista ei ole vielä hirveästi nähty, mutta se voi nousta haasteeksi järjestelmän toimivuuden näkökulmasta.

Uusi parlamentti joutuu ratkomaan kysymyksiä, jotka vaikuttavat EU:n sisäiseen yhtenäisyyteen.

– Kuinka paljon joudutaan vääntämään esimerkiksi EU:n budjetista? Halutaanko EU:n talous- ja rahaliittoa kehittää siten, että EMU-alueelle tulisi vahvempi talouspoliittinen toimintakyky? Millainen suhde Britanniaan muodostetaan eron jälkeen? Miten toimitaan Turkin kanssa? kysyy Aunesluoma.

Miten EU ratkaisee ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä?

Aunesluoman mukaan ilmastoasiat ovat nousseet nopeasti politiikan ytimeen, koska kansalaiset odottavat toimenpiteitä.

– Samaan aikaan myös vastavoimat nousevat, mikä nähtiin Suomen eduskuntavaaleissakin. Ilmastokysymys politisoituu. Toimenpiteistä ja asian vakavuudesta ei ole yksimielisyyttä, ja se aiheuttaa ristivetoa myös EU:ssa parlamentin sisällä.

Miten EU ratkaisee maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä?

Tiilikaisen mukaan maahanmuutto on edelleen iso haaste EU:lle muun muassa Afrikan tilanteen takia.

– Sieltä voi lähteä väkeä aalloittain liikkeelle esimerkiksi konfliktien takia.

Vuoden 2015 kaltaisia maahanmuuttotilanteita pitäisi Tiilikaisen mukaan pystyä käsittelemään ilman että unionin omat arvot, esimerkiksi vapaa liikkuvuus ja Schengen-järjestelmä, tulevat tiensä päähän.

– Välineet maahanmuuton hallitsemiseksi pitää saada kuntoon.

Millainen on EU:n sotilaallinen rooli?

Aunesluoman mukaan EU joutuu ottamaan kantaa, miten se puolustaa itseään.

– Pitkällä aikavälillä EU:n jäsenvaltiot joutuvat vastaamaan omasta sotilaallisesta turvallisuudestaan itse, sillä Yhdysvaltojen kiinnostus on ihan muualla kuin Euroopassa.

EU:ssa pitää ottaa kantaa myös siihen, tulisiko EU:n tasolla tehdä sotilaallista puolustusyhteistyötä, joka voisi korvata nyt Natossa tapahtuvaa yhteistyötä.

Miten EU reagoi eurooppalaisten yhteiskuntien rakennemuutokseen?

EU joutuu myös reagoimaan eurooppalaisten yhteiskuntien taloudelliseen ja sosiaaliseen rakennemuutokseen.

– EU-maissa siirrytään digitaaliseen jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jossa teollisuustuotanto muuttaa muotoaan ja robotiikka etenee. Pitää miettiä, mistä työpaikat tulevat ja miten tulot jakautuvat, sanoo Aunesluoma.

Sari Vanninen / Uutissuomalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi