Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kristillinen arvopohja jakaa eurovaaliehdokkaat kahteen leiriin – "Itse uskonnot eivät saa kuitenkaan hallita poliittista päätöksentekoa"

Lähes puolet vaalikoneeseen vastanneista eurovaaliehdokkaista haluaa, että eurooppalaisten valtioiden arvot perustuvat kristilliselle arvopohjalle.

Kysymys kristillisestä arvopohjasta myös eurooppalaisten valtioiden arvopohjana jakaa eurovaaliehdokkaat kahteen leiriin. Kuvassa kristinuskon symboli Kitzbühelissä Itävallassa. Kuva: Mikko Voutilainen

Vajaa puolet (45 prosenttia) Uutissuomalaisen vaalikoneeseen vastanneista eurovaaliehdokkaista on sitä mieltä, että eurooppalaisten valtioiden arvojen tulisi perustua kristilliselle arvopohjalle. Suunnilleen sama määrä (48 prosenttia) on asiasta eri mieltä. Seitsemän prosenttia ei ota kantaa asiaan.

Puolueittain eniten samaa mieltä väitteen kanssa ovat kristillisdemokraattien, kansalaispuolueen, perussuomalaisten, seitsemän tähden liikkeen, sinisen tulevaisuuden ja keskustan ehdokkaat. Tosin esimerkiksi sinisten ehdokkaista vain yksi on vastannut.

Eniten eri mieltä väitteen kanssa ovat feministisen puolueen, eläinoikeuspuolueen, piraattipuolueen, SKP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat. Pienpuolueilla on vain muutamia vastaajia.

Vastausten keskiarvon mukaan mielipideasteikon puoliväliin sijoittuvat RKP:n, SDP:n ja kokoomuksen ehdokkaat eli näissä puolueissa vastaukset hajaantuvat muita enemmän.

Kristillisiäkin arvoja tuntuu olevan monenlaisia. Merja Kyllönen

Juutalais-kristillistä arvoperintöä on kunnioitettava

Kristillisdemokraattien ehdokkaista käytännössä kaikki ovat samaa mieltä siitä, että eurooppalaisten valtioiden arvojen tulee perustua kristilliselle arvopohjalle.

Useat ehdokkaista vetoavat oman ryhmänsä Euroopan kansanpuolueen (EPP) linjaan.

– EPP:n periaateohjelman mukaan puolueen perusarvot ovat ihmiselämän arvo kaikissa sen olemassaolon vaiheissa, vapaus ja vastuu, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, totuus, solidaarisuus ja lähivastuu eli subsidiariteetti. Kristillinen ihmiskuva on näiden arvojen lähtökohta. (–) Tätä Euroopan juutalais-kristillistä arvoperintöä on kunnioitettava, sanoo kansanedustaja Peter Östman.

Samaan EPP-ryhmään kuuluvista kokoomuksen ehdokkaista seitsemän on samaa mieltä mutta kymmenen eri mieltä eurooppalaisten valtioiden arvojen nojautumisesta kristilliseen arvopohjaan.

– Euroopan unionin perusarvoja ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Nämä arvot yhdistävät jäsenvaltioita eikä unioniin voi kuulua yhtään maata, joka ei tunnusta näitä arvoja uskontoon katsomatta, sanoo Aura Salla.

Keskustan ehdokkaista valtaosa kallistuu kristillisen arvopohjan suuntaan.

– Länsimaisten arvojen moni ydinajatus kumpuaa kristillisyydestä, vaikka kaikki eivät kristittyjä olisikaan. Yhteinen arvopohja on hyvä lähtökohta ja yhdistävä tekijä. Samat arvot jaetaan myös muissa uskonnoissa. Itse uskonnot eivät saa kuitenkaan hallita poliittista päätöksentekoa, sanoo europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä.

Länsimaiseen arvopohjaan ovat vaikuttaneet muutkin asiat kuin kristinusko

Vähiten eurooppalaisten valtioiden arvojen nojaamista kristilliseen arvopohjaan kannattavat muun muassa vihreiden ehdokkaat. Heistä väitteen kanssa eri mieltä on 13 ja samaa mieltä kaksi vastaajaa.

– Höpöhöpö, arvot pohjautuvat länsimaiselle arvopohjalle, johon on vaikuttanut niin antiikin kreikan filosofia kuin kristinusko sekä valistuksen aate, huomauttaa Fatim Diarra.

Vasemmistoliiton ehdokkaista kaikki vastanneet ovat eri mieltä väitteen kanssa.

– Kristillisiäkin arvoja tuntuu olevan monenlaisia, sanoo europarlamentaarikko ja kansanedustaja Merja Kyllönen.

Myös sosiaalidemokraattien ehdokkaista selkeä enemmistö ei kytkisi valtioiden arvoja kristillisiin arvoihin.

– Valtioiden arvojen ei pidä lähtökohtaisesti rakentua minkään yhden uskonnon päälle, sanoo puoluesihteeri Anton Rönnholm.

Enemmistö sallisi samaa sukupuolta olevien avioliitot

Kaksi kolmesta (64 prosenttia) vaalikoneeseen vastanneista eurovaaliehdokkaista on sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioitumismahdollisuus pitäisi sallia kaikissa EU-maissa. Vajaa kolmannes (29 prosenttia) on eri mieltä vaalikoneväitteen kanssa. Vajaa kymmenes ei ota kantaa.

Samaa sukupuolta olevien avioliitoista päättäminen ei tosin kuulu EU:n toimivaltaan, vaan jokainen jäsenmaa päättää asiasta itse.

Kaikkein sallivimpia samaa sukupuolta olevien avioitumismahdollisuudesta ovat feministisen puolueen, piraattipuolueen, vihreiden, vasemmistoliiton, SKP:n, SDP:n ja RKP:n ehdokkaat. Pienpuolueilla on vain muutamia vastaajia.

– Kysymys on kansallisessa toimivallassa, mutta koska vain osassa EU-maista on tasa-arvoinen avioliitto, ihmisten oikeudet esimerkiksi liikuttaessa maasta toiseen poikkeavat toisistaan. Oletan, että tuomioistuimet tuottavat jatkossa ratkaisuja, jotka rajat ylittävissä tilanteissa poistavat tämänkaltaista syrjintää. Tämä kannustaisi EU-maita etenemään tasa-arvoisessa avioliitossa, sanoo europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).

Useat näkevät asian ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksenä.

– Kyse on tasa-arvosta, avioliitto-oikeuden tulisi koskea myös samaan sukupuolta olevia pareja, sanoo kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.).

Myös kokoomuksen ehdokkaista valtaosa tukee samaa sukupuolta olevien avioliittoja kaikissa EU-maissa.

– Jokainen maa päättää itse. Rekisteröity parisuhde hyväksyttävä vaihtoehto, huomauttaa kuitenkin eri meiltä oleva Kimmo Sasi.

Keskustan ehdokkaat väite jakaa kolmeen leiriin: yksi kolmannes sallisi, toinen ei sallisi ja kolmas ei ota kantaa.

Paavo Väyrysen perustaman Seitsemän tähden liikkeen ehdokkaista puolet kannattaa ja puolet vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Väyrynen on itse täysin eri mieltä väitteen kanssa.

– Tämän asian tulee kuulua kansallisen päätösvallan piiriin.

Nihkeimmin samaa sukupuolta olevien avioliittoihin suhtautuvat kristillisdemokraattien, kansalaispuolueen, sinisen tulevaisuuden ja perussuomalaisten vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat.

– En kannata. Sekaantumista jäsenmaiden lainsäädäntöön. Jokainen maa päättäköön itse, sanoo Arto Luukkanen (ps.).

Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteiseen EU-vaalikoneeseen on vastannut reilut 160 ehdokasta 269 ehdokkaasta.

EU:n arvot

Unionin perusta

EU:n arvot muodostavat unionin perustan yhdessä EU:n tavoitteiden kanssa:

Ihmisarvo: Loukkaamaton ihmisarvo on kaikkien perusoikeuksien perusta.

Vapaus: EU:n kansalaisilla on oikeus liikkua ja asua vapaasti unionin alueella. Vapauksiin kuuluvat yksityiselämän kunnioittaminen, ajatuksen ja uskonnon vapaus, sananvapaus, kokoontumisvapaus ja tiedonvälityksen vapaus.

Demokratia: EU:n toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan.

Tasa-arvo: Kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.

Oikeusvaltioperiaate: EU:n toiminta saa oikeutuksensa perussopimuksista, joista jäsenvaltiot ovat  sopineet yhdessä. Lakia ja oikeutta ylläpitää riippumaton oikeuslaitos.

Ihmisoikeudet: Oikeus suojeluun kaikelta syrjinnältä, oikeus henkilötietojen suojaan sekä oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi