Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Puolustusvoimat tavoittelee noin 600 työntekijän lisäystä alkavalla hallituskaudella

40-vuotisen sotilasuransa päätteeksi komentaja Jarmo Lindberg haluaa pestata 600 työntekijää Puolustusvoimiin.

Kenraali Jarmo Lindberg aloitti sotilasuransa vuonna 1979 lentokadettikoulussa. Ura päättyy ensi kesänä 40 vuoden palveluksen jälkeen Puolustusvoimain komentajana. Kuva: Sami Saarenpää

Puolustusvoimat tavoittelee merkittävää henkilöstön lisäystä alkavalla hallituskaudella. Tarve on noin 450 työntekijää seuraavan neljän vuoden aikana, ja 2020-luvun loppuun mennessä vielä 150 työntekijää lisää.

Noin 600 hengen kokonaislisäys tarkoittaisi viiden prosentin kasvua, sillä Puolustusvoimat työllistää tällä hetkellä noin 12 000 sotilasta ja siviiliä.

– Nämä ovat esityksemme hallitusneuvotteluihin. Resurssin vahvistukset tarkoittavat noin 7–10 miljoonan euron lisäystä vuosittain. Rekrytointi koskisi kaikkia henkilöstöryhmiä, Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg toteaa.

Puolustusvoimat esittää lisäväkeä erityisesti valmiuden turvaamiseen, koska Lindbergin mukaan Suomen lähialueiden turvallisuusympäristön muutostila jatkuu. Esimerkiksi Venäjän ja Naton aktiivisuus näkyy konkreettisesti Itämeren sotilaslentoliikenteen vilkkautena.

– Olemme joutuneet paikkaamaan rahoitusvajettamme siirtämällä materiaalihankintojen määrärahoja muun muassa valmiuden turvaamiseen, ja näinhän ei saisi olla, kenraali toteaa.

Uuden työvoiman tarvetta hän perustelee myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeella ja Ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamisella sekä vapaaehtoisella sotilaskoulutuksella, jonka järjestäminen siirtyy kokonaan Puolustusvoimien tehtäväksi ensi vuoden alussa.

– Vaikka saisimme esittämämme 600 työntekijää, jäisimme silti alle sen tason, jossa olimme ennen vuonna 2015 toteutettua puolustusvoimauudistusta.

Jarmo Lindberg oli 1990-luvun alussa mukana Hornet-hankinnassa. Hän sai lentokoulutusta Yhdysvalloissa. Tämä kuva Lindbergistä on otettu St. Louisissa kesällä 1995. Kuva: Lehtikuva

Puolustusvoimauudistuksessa palkatun henkilökunnan määrä väheni 17 prosentilla eli noin 2 300:lla nykyiseen noin 12 000 henkilöön. Lukua 12 000 on pidetty minimitasona Puolustusvoimien henkilöstömääräksi, ja tämä on todettu myös eduskunnan hyväksymässä puolustusselonteossa.

Puolustusvoimien lähiaikojen suurin yksittäinen hankinta on uusi monitoimihävittäjä (HX-hanke), joka korvaa nykyiset Hornetit vuoteen 2030 mennessä. Uudet hävittäjät maksavat 7–10 miljardia euroa. Suomi on tehnyt tarjouspyynnön 64 monitoimihävittäjästä. Määrä on sama kuin Horneteja alun perin. Nythän Horneteja on rivissä enää 62 kahden koneen tuhouduttua.

HX-hankkeessa on sitouduttu korvaamaan nykyisten Hornetien suorituskyky ”täysimääräisenä”. Mihinkään lukumäärään ei olla sitouduttu.

Tarkennettu tarjouspyyntö uusista hävittäjistä lähetetään syksyllä ja lopulliset tarjoukset pyydetään ensi vuonna. Hallitus tekee lopullisen hankintapäätöksen vuonna 2021 Puolustusvoimien esityksestä.

Ehdolla ovat Lockheed Martin F-35 (USA), Boeing F/A-18 Super Hornet (USA), Saab Gripen E (Ruotsi), Dassault Rafale (Ranska) sekä Eurofighter Typhoon (yhteiseurooppalainen).

Kenraali Lindberg korostaa, että uusien koneiden määräksi on tässä vaiheessa kirjattu 64 tarjouskilpailun yhdenmukaistamiseksi.

– Tarjouspyynnössä piti olla joku luku, josta määräytyy hinta. Puolustusministeriön tulkinnan mukaisesti se oli sama luku kuin Hornet-hävittäjien määrä. Tarkemmin uusien koneiden määrää voidaan arvioida ensi vuonna, kun saamme lopulliset tarjoukset ja näemme, millaisia suorituskykykokonaisuuksia meille tarjotaan.

HX-hanke on edennyt hyvin, sillä kaikki viisi valmistajaa ovat kenraalin tulkinnan mukaan edelleen ”täysillä mukana”. Ketään ei siis ole tarvinnut pudottaa kisasta pois, eikä yksikään valmistaja ole heittänyt itse pyyhettä kehään.

– Meille ostajana on tärkeää, että kaikki valmistajat ovat mukana mahdollisimman pitkään kilpailemassa toisiaan vastaan.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven totesi hiljattain Ylelle, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö helpottuisi, jos Suomi ostaisi ruotsalaishävittäjiä, Gripeneitä, joita myös Ruotsin ilmavoimat käyttää.

Kenraali Lindberg ei ota kantaa minkään hävittäjäkandidaatin puolesta tai vastaan. Sen hän kuitenkin sanoo, että Suomen ja Ruotsin sujuva puolustusyhteistyö jatkuu Suomen hävittäjävalinnasta huolimatta.

– Ei yhteistyömme ole kiinni siitä, että yksi kalusto on sama kummallakin. Maa-, meri- ja ilmavoimamme käyttävät tälläkin hetkellä useita eri järjestelmiä, eikä se ole haitannut yhteistyötä.

Suomessa HX-hankkeeseen osallistuvia hävittäjävalmistajia konsultoivat muutamat reserviin siirtyneet kenraalit, muun muassa Puolustusvoimain entinen komentaja, amiraali Juhani Kaskeala. Lindbergin mukaan HX-lobbaamisessa ei ole mitään väärää, kunhan yksityisten palvelukseen siirtyneet noudattavat Puolustusvoimien salassapitovelvoitteita.

– Reserviin siirtyneet sotilaat ovat vapaita etsimään haluamaansa työtä, minkä oikeuden jo perustuslaki heille suo. Se toki näyttäisi erikoiselta, jos joku suoraan HX-hankkeen hankintaorganisaatiossa oleva siirtyisi kesken kaiken myyjän palkkalistoille – mutta näinhän ei ole käynyt, Lindberg sanoo.

Elokuun alussa reserviin siirtyvää Lindbergiä ei ole – ainakaan vielä – kosiskeltu konsultiksi minkään hävittäjäkandidaatin toimesta. Ja vaikka näin kävisikin, voisi Lindberg halutessaan suostua pyyntöihin vasta ensi vuoden alkupuolella, jolloin hänen puolen vuoden karenssiaikansa päättyy.

Lindberg ei saa karenssiajaltaan automaattisesti palkkaa. Jos hän saa karenssiaikanaan tarjouksen uudesta tehtävästä, voi puolustusministeriö päättää niin kutsutusta karenssin aktivoinnista. Tällöin karenssisopimuksen tehnyt Lindberg saa siitä myös korvauksen. Korvausta maksettaisiin siitä, ettei Lindberg voisi pestautua karenssiaikanaan työhön, joka liittyisi hänen aiempiin tehtäviinsä.

Julkisuudessa odotettiin, että kesäkuussa 60 vuotta täyttävä Lindberg olisi hakenut jatkoa komentajan viiden vuoden määräajalle. Lindberg ei edelleenkään avaa tarkemmin syitä, joiden perusteella hän päätti jättää komentajuuden määräajassa.

– Keskustelin asiasta tasavallan presidentin kanssa viime marraskuussa. Julkisuudessa on ollut virheellinen kuva siitä, että komentajan paikkaa haettaisiin. Ei se niin mene. Itsekään en nykyistä paikkaani hakenut.

Puolustusvoimain komentajan eroamisikä on ollut 63 vuotta. Lindbergin mukaan sotilaiden eläkeiän uudistus olisi hänen kohdallaan nostanut eroamisiän hieman yli 64 vuoteen.

– Eläkehakemukseni olen jo lähettänyt eli elokuun alusta lukien olen eläkeläinen, Lindberg kuittaa.

Hänen pääsee reserviin sovitun mukaisesti elokuun alussa, vaikka seuraajan nimitysesitys siirtyi kesään ja uudelle hallitukselle. Viivästys johtuu oikeuskanslerin tulkinnasta, jonka mukaan nykyisellä toimitusministeristöllä ei ole mandaattia tehdä esitystä uudesta komentajasta. Nimityksestä päättää tasavallan presidentti.

Lindbergin mukaan uuden komentajan nimityksen viivästyminen aiheuttaa haasteita ainoastaan muissa kenraalinimityksissä, jotka johtuvat komentajan vaihdosta.

– Komentajan vaihdos aiheuttaa kierron 3–4 muuhun kenraalin virkaan. Mahdolliset paikkakunnalta muutot ja muut järjestelyt voi nyt joutua tekemään normaalia nopeammin, Lindberg sanoo.

Lindberg joutuu kautensa loppusuoralla ikävään valokeilaan jälkipyykissä, joka liittyy Karjalan lennoston vapaaehtoiseen harjoitukseen Inarin Lemmenjoella syksyllä 2017.

Keskusrikospoliisi selvittää, onko Lindberg syyllistynyt rikokseen rikkomalla sotilaskurinpidon ja rikostorjunnan velvollisuuksiaan, jotka perustuvat Puolustusvoimista annettuun lakiin.

Lyhyesti kyse on siitä, reagoiko Lindberg Puolustusvoimien ylimpänä kurinpitoesimiehenä tarpeeksi nopeasti ja kattavasti saatuaan tietää Lemmenjoen harjoituksen johtajan epäasiallisesta käytöksestä ja Ilmavoimien komentajan toimista tähän liittyen.

Lindberg ei kommentoi rikosepäilyään vedoten esitutkintaan. Sen hän kertoo, että Puolustusvoimissa on jo tarkistettu ohjeistusta vapaaehtoisista harjoituksista, jollainen Lemmenjoen sidosryhmätilaisuus oli.

– Se on selvää, ettei alkoholi kuulu kertausharjoituksiin. Vapaaehtoisissa harjoituksissa alkoholin käyttö on kielletty pois lukien joukko-osaston komentajan kirjallisella päätöksellä määritetyt tilaisuudet.

Kuka?

Jarmo Lindberg

Syntynyt Oulussa 10. kesäkuuta 1959.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä.

Ura: Ylioppilas, Kuusaan lukio 1978, Lentokadettikoulu 1979–1982, Lentoupseeri, Karjalan Lennosto 1982–1989, Lentueen päällikkö, Karjalan Lennosto 1989–1991, Lentokoulutuspäällikkö, Ilmavoimien Esikunta 1993–1994, Hävittäjälaivueen komentaja, Satakunnan Lennosto 1995–1999, Valmiuspäällikkö, Ilmavoimien Esikunta 1999–2000, Operaatiopäällikkö, Ilmavoimien Esikunta 2001–2003, Apulaisosastopäällikkö, Pääesikunta, 2004, Lennoston komentaja, Lapin Lennosto 2005, Valmiuspäällikkö, Pääesikunta 1.12.2005–30.6.2008, Ilmavoimien komentaja 1.7.2008–29.2.2012, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö 1.3.2012–31.7.2014, Puolustusvoimain komentaja 1.8.2014–.

Rai Suihkonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi