Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lealiisa Kivikarin kolumni: Naisartistit murtavat äitimyytin sädekehää

Kuva: Janne Ranne

Kun poikasopraano Jari Huhtasalo vuonna 1972 kajautti radioaalloilla käännösiskelmän Äideistä parhain, niin se nousi heti levymyyntitilaston kärkeen. Laulussa äiti kuvataan ylivertaisena, korvaamattomana ja virheettömänä hahmona.

Äidin ja pojan suhteesta laulaa myös omalla herkällä tavallaan Antti Kleemola kappaleessaan Äiti. Ajan kulumista ja elämän tilanteiden muuttumista Kleemola kuvaa kauniisti pyynnöllä: ”Äiti, ota mua kädestä / Äiti, päästä irti kädestä”. Kleemolan sanoituksesta tekee viehättävän ja poikkeavan se, että tarina kertoo kolmesta sukupolvesta.

Kuuntelin kolumnia varten kymmeniä suomenkielisiä äitiaiheisia lauluja. Äidit ja pojat ovat selkeästi laulujen keskiössä.

Pauli Hanhiniemi laulaa sillivoileipiä pojan krapulan parantamiseksi tekevän äidin odotuksista näin: ”Äiti pojasta pappia toivoi, poika lauloi, lauloi ja joi, äiti toivoi, poika joi”.

Entä äidit ja tyttäret?

Nyt jo klassikon asemaan noussut Maija Vilkkumaan laulu Ei kertoo traagisen tarinan. Äiti, joka on menettänyt maailmalle jo yhden tyttären yrittää asettaa toiselle teini-ikäiselle rajat onnistumatta siinä. Lopulta tytär karkaa lukkojen takaa: ”Toisessa huoneessa, äiti suussaan tupakka, nukahtaa ja herää pian kauhuun, ja hän huutaa, tytärtään huutaa, mutta tytär on kaukana ja lähellä kuuta”.

Vilkkumaan laulun äiti ei varmaankaan saa kukkia äitienpäivänä niin kuin Metrotyttöjen 50-luvun laulussa sokea äiti sai orvokkeja huolehtivalta tyttäreltään.

Laura Voutilainen maalaa ylimaallisen äitikuvan kirjoittamassaan laulussa Äiti tähtipuutarhan. Laulu on täynnä lapsen yksinäisyyttä ja kaipausta. Se on fantasia turvallisesta ja rakastavasta äidistä, jota ei koskaan ollut.

Poissaoleva äiti on myös tärkeä aihe lauluissa ja kaikenlaiset varaäiditkin ansaitsisivat oman laulunsa. Nuori räppäri Leo Luthando on levyttänyt myös otsikolla Äidille. Leo räppää omakohtaisen tarinan siitä, kuinka adoptioäiti haki hänet toiselta puolelta maailmaa, kun kukaan muu ei häntä huolinut.

Laulujen kieli on tunteiden kieltä. Sanomisen tavat ja tyylit muuttuvat.

Populaarimusiikki kuvaa ympäröivää todellisuutta ja antaa mahdollisuuden peilata ajassa muuttuvaa äitiyttä. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että naisartistit uskaltavat rohkeammin murtaa sädekehää äitimyytin ympäriltä. Toisaalta tämän ajan miesartistien rehellisyys äitilauluissa on läpitunkevan koskettavaa.

Meillä soi huomenna lahtelaisen Raappanan letkeä Mutsibiisi. Äiti tää menee sulle: ”Erotit mulle oikeen väärästä, rakkaus ei oo kiinni rahan määrästä, annoit aina tarvittavan elämässä, kunpa voisit olla ylpee minästä.” Ja olenhan minä ylpeä, molemmista tyttäristäni.

Kirjoittaja on lahtelainen sanataiteilija.

Lealiisa Kivikari
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi