Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Keskisuomalaisen kaupungin vesijohtoveteen joutui ulosteen välityksellä tarttuvaa alkueläintä – syyttäjä vaatii kahdelle virkamiehelle sakkoja

Äänekosken vesikriisin yhteydessä otettiin vesinäytteitä marraskuussa 2016. LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Syyttäjä vaatii kahdelle virkamiehelle sakkoja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta Äänekosken vuoden 2016 vesikriisin hoidosta. Äänekoski on vajaan 20 000 asukkaan kaupunki Keski-Suomessa.

Syytteessä ovat ympäristötoimenjohtajana toiminut mies ja terveystarkastajana toiminut nainen, jotka eivät syyttäjän mukaan ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin taudin leviämisen ehkäisemiseksi. He ovat aiemmin kiistäneet rikoksen.

Epidemia kunnassa sai alkunsa, kun kaivinkone katkaisi runkovesijohdon tietyömaalla. Paine laski ja talousvesiverkostoon imeytyi jätevettä väärin rakennetusta ilmastuskaivosta. Samaan kaivoon oli asennettu vastoin ohjeita sekä talousveden että jäteveden ilmastus.

Vatsataudin oireita sai saastuneesta vedestä syyttäjän mukaan ainakin 120 ihmistä. Sairastuneilla todettiin sapovirusta, adenovirusta ja Dientamoeba fragilis- alkueläintä. THL:n mukaan alkueläin tarttuu ulosteen välityksellä ihmisestä toiseen.

Syyttäjä: Kriisipalaverissa päätettiin, ettei asukkaille tiedoteta median kautta

Putki katkesi keskiviikkona 12. lokakuuta, ja tieto epidemiaepäilystä tuli syyttäjän mukaan terveystarkastajalle viimeistään seuraavana sunnuntaina kello 18 illalla. Syyttäjän mukaan terveystarkastaja oli aluksi johtovastuussa tilanteesta. Hänen olisi pitänyt syyttäjän mukaan tiedottaa vedenjakelualueen käyttäjiä tiedotusvälineiden kautta ja tiedottaa lisäksi suoraan vähintäänkin terveyskeskusta ja Äänekosken kaupungin johtoa. Hän oli syyttäjän mukaan kuitenkin päättänyt kriisipalaverissa kello 19, ettei asiasta ilmoiteta tiedotusvälineille, vaan tiedotus tapahtuu ovelta ovelle tiedottamalla.

– Tiedotus ei ole tavoittanut kattavasti alueen vedenkäyttäjiä. Tiedottamisessa olleiden puutteiden vuoksi monet alueen asukkaat eivät ole saaneet tarvittavia tietoja tilanteesta, sen merkityksestä terveydelle, korjaavista toimenpiteistä sekä tarpeellisia ohjeita erityisesti veden keittokehotuksesta. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että epidemia on päässyt leviämään, syyttäjä toteaa haastehakemuksessaan.

Syyttäjän mukaan terveystarkastaja ei myöskään ilmoittanut epidemiaepäilystä viipymättä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), aluehallintovirastolle, Valviralle ja ely-keskukselle.

Syytteen mukaan myös ympäristötoimenjohtajan tiedotus oli puutteellista

Ympäristötoimenjohtaja puolestaan sai syyttäjän mukaan tiedon epidemiasta viimeistään maanantai-aamuna 17. lokakuuta ja otti johtovastuun terveystarkastajalta puoliltapäivin. Syyttäjän mukaan hänkään ei huolehtinut epidemiaepäilystä ilmoittamisesta viranomaisille ja kutsui epidemiatyöryhmän koolle vasta keskiviikkona, vaikka se olisi pitänyt tehdä viipymättä.

Myös tiedottamisessa vedenkäyttäjille oli syyttäjän mukaan erilaisia puutteita. Syyttäjän mukaan epäselvyyttä oli muun muassa siitä, kuka tiedottaa asiasta. Tiedotteissa ei myöskään syyttäjän mukaan ollut ainakaan alkuvaiheessa karttaa, mikä on voinut aiheuttaa epäselvyyttä veden keittokehotusalueesta.

– Tiedottamisessa on ollut ristiriitaisuutta ainakin siten, että (ympäristötoimenjohtaja) on puhunut radiohaastattelussa veden shokkikloorauksesta, josta ei kuitenkaan ole muuten tiedotettu ja jota ei ole tehty, syyttäjä sanoo.

Jutussa on asianomistajana 42 ihmistä.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi