Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Selvitys ministerivalinnoista: SDP ja keskusta suosineet konkareita

Pääministerin, vartiovarainministerin ja ulkoministerin salkut olleet lähes aina miehillä.

Puheenjohtajat RKP:n Anna-Maja Henriksson, vihreiden Pekka Haavisto, vasemmistoliiton Li Andersson ja hallitustunnustelija SDP:n Antti Rinne hallitusneuvotteluiden toisena päivänä Helsingin Säätytalolla. Kuva: Heikki Saukkomaa

E2 Tutkimuksen tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen ovat analysoineet tietopaketissa tilastollisesti ministereiden taustoja, ministerisalkkujen jakautumista ja hallituskoalitioita vuosina 1987–2019.

Selvityksen mukaan SDP:ssä ja keskustassa ministereiksi on noussut usein konkareita. Keskustan ministereistä 43 prosenttia ja SDP:n ministereistä 36 prosenttia on ollut nimityshetkellä yli 50-vuotiaita.

Vahvat salkut miehillä

Vuosina 1987–2019 sosiaali- ja terveysministeriön salkut ovat olleet yli 80 prosenttia ajasta naisten hallussa. Pääministerin, valtiovarainministerin ja ulkoministerin salkut ovat olleet yli 80 prosenttia ajasta miesten hallussa, samoin elinkeinoministerin ja maatalousministerin.

– Tulos osoittaa, että politiikan huipulla tehtävät jakautuvat leimallisesti miesten ja naisten töihin. Painavina pidetyt salkut on annettu miehille, tutkija Pitkänen toteaa.

Keskustalla tasainen aluejako

Keskustan ministerisalkut ovat jakautuneet puolueista tasaisimmin eri puolille maata. Keskustalla on ollut 32 viime vuoden aikana ministeri jokaisesta maakunnasta Pirkanmaata ja ruotsinkielistä Pohjanmaata lukuun ottamatta.

SDP:n ministereistä peräti 44 prosenttia on ollut Uudeltamaalta eli Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä. Sen sijaan kokoomuksella on ollut uusmaalaisia ministereitä vain 27 prosenttia.

Kaupungeissa vahvan puolueen, vihreiden ministereistä kaksi kolmasosaa on tullut Uudeltamaalta, eli Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä.

Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat ainoat maakunnat, joista on ollut ministeri jokaisessa hallituksessa 30 viime vuoden aikana. Uudeltamaalta (Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirit) on ollut peräti 63 ministeriä ja Varsinais-Suomesta 25.

Kymenlaaksosta ja Satakunnasta on ollut ministeri lähes jokaisessa hallituksessa vuosina 1987–2019. Asukaslukuun suhteutettuna salkkujaossa ovat pärjänneet erityisesti Kanta-Häme ja Etelä-Savo. Ne ovat asukasmäärältään verrattain pieniä maakuntia, mutta ministereiksi niistä on kuitenkin noustu usein: Kanta-Hämeestä 12 kertaa ja Etelä-Savosta kahdeksan.

Monia vaihtoehtoja

Selvityksen mukaan Suomessa on kokeiltu poikkeuksellisen monia eri hallituspohjia. Vasemmisto–oikeisto- ja arvoliberaali–arvokonservatiivi-rajat on ylitetty hallitusta muodostettaessa. Myös EU-kriittiset ja EU-myönteiset puolueet ovat mahtuneet samaan hallitukseen.

Itsenäisyyden ajan yleisin hallituspohja on ollut keskustavasemmistolainen: punamultahallitukset ovat olleet vallassa yhteensä 21 vuotta ja kansanrintamahallitukset 15 vuotta. Keskustaoikeistolaiset hallitukset ovat istuneet yhteensä 29 vuotta ja sinipunapohjaiset 16 vuotta.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi