Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Ari
Helminen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Kommentti: Keskustan pelikirja menee uusiksi – Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan keskusta on kakkospuolue

Rinne vakuutti, että hallituksen takana on ehdoton enemmistö, 55 prosenttia äänestäjistä.

Puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.), Anna-Maja Henriksson (rkp), hallitustunnustelija Antti Rinne (sdp) ja puheenjohtaja Li Andersson (vas.) hallitusneuvotteluissa, jotka alkoivat Säätytalossa 8. toukokuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa

Politiikka on joskus ihmeellistä mahdollisuuksien taidetta. Todennäköinen tuleva pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja väistyvä pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä seisovat eduskunnassa rinta rinnan kertomassa tulevista hallitusneuvotteluista.

Rinne nosti SDP:n pääministeripuolueeksi pitkälti sillä, että hän on neljä viime vuotta ryöpyttänyt Sipilän johtaman hallituksen politiikkaa. Nyt Rinne joutui houkuttelemaan keskustaa hallitusneuvotteluihin, joita vetää puolueen sääntöjen mukaan puheenjohtaja Sipilä.

Keskusta vastasi Rinteen pyyntöön odotetusti kyllä. Peräti 80 prosenttia keskustan puolueaktiiveista haluaa keskustan osallistuvan hallitusneuvotteluihin.

Poikkeuksellinen ratkaisu

Tätä perustellaan sillä, että vain hallituksessa puolue voi vaikuttaa. Vaikka puolue kärsi rökäletappion, se voi pitää hallituksessa 400 000 äänestäjänsä puolia. Oppositiossa keskustalle olisi jäänyt räksyttäjän rooli. Puolueen kenttää ajaa hallitukseen myös pelko vihreästä sinipunapolitiikasta.

Rinne perusteli keskustan valintaa sanomalla, että arvioi yhteisymmärryksen syntymisen olevan helpointa juuri keskustan kanssa. Rinne viittasi kokonaisharkintaan ja sanoi, että nyt valitulla kokoonpanolla on vakainta lähteä hakemaan tulevaa hallitusta.

Hallituksen ulkopuolelle jäi eduskunnan toiseksi ja kolmanneksi suurimmat puolueet eli perussuomalaiset ja kokoomus. Rinne joutuikin vakuuttelemaan keskiviikkona, että vaalituloksen perusteella hallituksen takana on ehdoton enemmistö, 55 prosenttia äänestäneistä eli 1,7 miljoonaa äänestäjää.

Keskustan ratkaisu on hyvin poikkeuksellinen, minkä osoittaa e2 Tutkimuksen selvitys.

– Puolueen nouseminen hallitukseen kakkospaikalle suuresta vaalitappiosta huolimatta on hyvin poikkeuksellista. Runsaan 30:n viime vuoden aikana näin on käynyt vain vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen, kun kokoomus lähti hallitukseen liki 4 prosenttiyksikön tappiosta huolimatta, tutkija Jussi Westinen toteaa.

Kokoomus pettyi

Kokoomuksen kansanedustajien ilmeistä näki, että puolueen joutuminen oppositioon oli yllätys ja suuri pettymys. Arvioiden mukaan kansanedustaja Elina Lepomäen johtama kokoomuksen oikeistosiipi antoi puheenjohtaja Petteri Orpolle liian tiukan mandaatin hallitustunnusteluista, minkä seurauksena Rinne valitsi keskustan. Kokoomus piti tunnusteluissa tiukasti kiinni kaikista kynnyskysymyksistään.

– Se oli yllätys, että kokoomuksen liikkumatila oli niin pieni, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Lindtmanin mukaan kokoomus oli myös ainoa puolue, joka asetti ehtoja hallituspohjalle.

Todennäköisesti kokoomuksessa laskettiin väärin ja oletettiin, ettei keskusta olisi ollut niin helposti puhuttavissa mukaan hallitusneuvotteluihin. Kun tämä valkeni kokoomuslaisille, hallitusjuna oli jo mennyt.

Arviot Orpon asemasta tai syrjäyttämisestä ovat ennenaikaisia. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoi keskiviikkona, ettei hän usko, että vuoden päästä Porin puoluekokouksessa nähtäisiin kokoomuksen puheenjohtajakisa.

Tätä puoltaa sekin, että Orpon kerrotaan saaneen ”raikuvat, pitkät aplodit” eduskuntaryhmältä sanottuaan, että kokoomus ei myynyt tavoitteitaan saadakseen pääsylipun hallitukseen.

Kaikkosesta puheenjohtaja

Asema hallituksen kakkospuolueena on keskustalle outo, joten se joutuu kirjoittamaan pelikirjansa uusiksi.

Keskustassa lasketaan, että puolue voi nostaa paremmin kannatustaan hallituksen kakkospuolueena kuin oppositiossa, missä puolue olisi ollut perussuomalaisten ja vasemmistoliiton puristuksessa. Keskustassa arvioidaan, ettei oppositiotaival ole enää nykyaikana, puoluekentän pirstouduttua, mikään automaattinen lihotuskuuri. Lisäksi perussuomalaiset ja vihreät ovat tulleet jäädäkseen.

Helppoa keskustan hallituksessa istuminen ei ole. Oppositio on astumassa harppauksen oikealle. Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit alkavat ryöpyttää keskustaa. Kokoomuksessa Rinteen mainitsema uusi punamulta leimattiin jo sosialistihallitukseksi.

Keskustan hallitukseen nousu ja tulevat ministerivalinnat määrittävät pitkälti sen, kenestä tulee keskustan seuraava puheenjohtaja. Hän on todennäköisesti ministerisalkun saava Antti Kaikkonen. Puheet "vapaasta" puheenjohtajakisasta ja puolueen uudistumisesta voidaan unohtaa. Keskustan linja sen sijaan siirtyy pari piirua alkiolaisemmaksi.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi