Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Ari
Helminen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Kommentti: Kokoomuksen tiukka talouslinja ajoi puolueen oppositioon – "Se oli yllätys, että kokoomuksen liikkumatila oli niin pieni"

Keskusta teki hyvin poikkeuksellinen ratkaisun. Sipilä perustelee: "Voittajien kesken ei syntynyt sopua."

Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (oik.) kertoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa hallituksen kokoonpanosta. Vasemmalta RKP:n puheenjohtajaa Anna-Maja Henriksson, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Kuva: Martti Kainulainen

SDP lähtee hallitusneuvotteluihin keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa. Jos hallitus muodostuu tällä kokoonpanolla, olisi siinä 117 kansanedustajaa.

Hallituspohja ratkesi jo maanantaina, jolloin hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) joutui houkuttelemaan keskustaa hallitusneuvotteluihin. Keskusta vastasi odotetusti kyllä, sillä peräti 80 prosenttia keskustan puolueaktiiveista haluaa, että keskusta osallistuu hallitusneuvotteluihin.

Tätä perustellaan sillä, että vain hallituksessa puolue voi vaikuttaa. Vaikka puolue kärsi rökäletappion, se voi pitää hallituksessa 400 000 äänestäjänsä puolia. Oppositiossa keskustalle olisi jäänyt räksyttäjän rooli, mikä ei sovi hallitusvastuuta kantamaan tottuneelle puolueelle. Puolueen kenttää ajaa hallitukseen myös pelko vihreästä sinipunapolitiikasta.

"Muut ratkaisut eivät edenneet"

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä perustelee keskustan osallistumista hallitusneuvotteluihin vastuullisuudella sekä sillä, että puoluetta tarvittiin, koska muut ratkaisut eivät edenneet. Hän samoin kuin puolueen kansanedustajat korostavat, että nyt lähdetään vasta hallitusneuvotteluihin.

– Tämä oli meille erittäin vaikea päätöksentekoprosessi. Lähdimme siitä, että vaalien voittajat ovat neuvottelemassa, mutta kun vaalien voittajien kesken ratkaisua ei syntynyt, niin eilen tuli tilanne eteen, että päättää pitää, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan keskusta haluaa kantaa vastuuta siitä, että hyvä työllisyyskehitys jatkuu, että talouden tasapainosta pidetään huolta, että koko Suomesta ja maaseudusta kannetaan huolta sekä siitä, että sote-ratkaisu saadaan lopulta maaliin.

Poikkeuksellinen ratkaisu

Keskustan ratkaisu on silti hyvin poikkeuksellinen, minkä osoittaa e2 Tutkimuksen selvitys.

– Puolueen nouseminen hallitukseen kakkospaikalle suuresta vaalitappiosta huolimatta on hyvin poikkeuksellista. Runsaan 30 viime vuoden aikana näin on käynyt vain vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen, kun kokoomus lähti hallitukseen liki 4 prosenttiyksikön tappiosta huolimatta, tutkija Jussi Westinen toteaa.

Helpointa sopia keskustan kanssa

Rinne perusteli keskustan valintaa toiseksi suureksi puolueeksi sanomalla, että arvioi yhteisymmärryksen syntymisen olevan helpointa juuri keskustan kanssa.

– Tämä ei liity millään tavalla Petteri Orpon (kok.) kyvykkyyteen tai osaamiseen. Orpo on neuvotteluissa muiden puheenjohtajien tavoin luotsannut vastuullisesti omaa puoluettaan.

Rinne sanoi, että nyt valitulla kokoonpanolla on vakainta lähteä hakemaan tulevaa hallitusta. Hän viittasi kokonaisharkintaan.

Kokoomus pettyi – Liian tiukat ehdot

Kokoomuksen kansanedustajien ilmeistä näkee, että puolueen joutuminen oppositioon oli yllätys ja suuri pettymys.

Arvioiden mukaan kansanedustaja Elina Lepomäen johtama kokoomuksen oikeistosiipi antoi puheenjohtaja Orpolle liian tiukan mandaatin hallitustunnusteluista, minkä seurauksena Rinne valitsi keskustan. Kokoomus piti tunnusteluissa tiukasti kiinni kaikista kynnyskysymyksistään.

– Se oli yllätys, että kokoomuksen liikkumatila oli niin pieni, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Lindmanin mukaan kokoomus oli myös ainoa puolue, joka asetti ehtoja hallituspohjalle.

– Meidän ja SDP:n näkemysero työllisyys-, talous- ja veropolitiikan linjassa oli niin suuri, että sitä oli kovin vaikea sovittaa yhteen. Meidän vastuulliseen linjaamme ei sovi sisälle heidän vaalilupaustensa lunastaminen, Orpo kertoi keskiviikkona.

Orpon mukaan Rinne ei ollut valmis sitoutumaan siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2030 ja verotus ei kiristy. Eikä Rinne ollut hänen mukaansa valmis luopumaan SDP:n vaalilupauksista.

Miten Orpolle käy?

Arviot puheenjohtaja Orpon lähtölaskennasta saattavat silti olla ennenaikaisia. Kokoomuksen puoluekokous on vuoden päästä kesällä.

Orpon asema on pitkälti kiinni siitä, miten puolueen gallupsuosio kehittyy. Kokoomuksen kansanedustajat arvioivat keskiviikkona, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat silloin kaksi ylivoimaisesti suurinta puoluetta, joten Orpo saa jatkaa.

Sitä ei voi kuitenkaan sivuuttaa, että oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) keräsi koko maassa kolmanneksi eniten ääniä, yli 20 000. Lepomäki sai yli 19 000 ääntä. Orpo joutui tyytymään yli 10 000 ääneen.

Sipilästä puhemies?

Kokoomus on jäämässä lähes tyhjän päälle, sillä se ei ole saamassa edes puhemiehen paikkaa. Perinteisesti puhemiehen paikka menee toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle. Varapuhemiehen paikat menevät SDP:lle ja perussuomalaisille.

Mahdolliset hallituspuolueiden puheenjohtajat eivät keskiviikkona ottaneet kantaa ministerisalkkuihin. He pitivät kysymystä ennenaikaisena. Yhtenä vaihtoehtona on väläytetty, että Sipilä nousee eduskunnan puhemieheksi.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi