Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Mysteeri Lahden Ranta-Kartanon kylpylähankkeen ympärillä hälveni taas hieman: "Tänne ei sitten tule mitään vesiliukuhässäköitä"

Lahden kaupungin järjestämässä asukasillassa nähtiin jo hyvin valmiit suunnitelmat. Kaavaehdotukset ovat jo nähtävillä netissä, ja yleisötilaisuudessa toivottiin, ettei kaavasta valiteta.

Havainnekuva tulevaisuuden Ranta-Kartanosta Lahdessa, jos kaava hyväksytään. Kaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on 28 900 neliötä. Kylpylähotelli on kuvassa vasemmalla Kartanonkadulla, ja se on korkein alueen rakennuksista. Kuva: Lahden kaupunki

Tänne ei sitten tule mitään vesiliukuhässäköitä, vaan kylpylämaailma ja hotelli ovat yleisilmeeltään laadukkaita ja nuorekkaita, sanoo Kinos-yhtiön toimitusjohtaja Arto Korhonen, ja näyttää lähes täydelle auditoriolle kuvia ylellisen näköisistä tiloista. Kuvat eivät ole havainnekuvia, mutta antavat Korhosen mukaan käsityksen siitä, millainen hotelli ja vesiliikuntakeskus Lahden Ranta-Kartanoon lähivuosina nousee, jos kaava etenee suunnitellusti.

– Luojan kiitos meillä on Arto Korhonen, joka saa asiat tapahtumaan! Sitä Teivaan rannan kylpylääkin veivattiin vaikka kuinka ja kauan, eikä mitään saatu aikaan! Yleisöstä puuskahdetaan.

Yleisökommenteissa toivotaan myös, ettei kukaan valittaisi kaavasta – se pysäyttäisi alueen kehittämisen vuosiksi eteenpäin. Ja sitä Lahden kaupunki saati Korhonen eivät missään nimessä halua.

Korhonen kertoo lisää Ranta-Kartanon asukasiltaan kokoontuneille kaupunkilaisille: viihdekeskuksen teemoja ovat vesi, liikunta ja hyvinvointi, ja sinne on luvassa perheille sopivaa liikkumiseen liittyvää toimintaa. Keskuksen ensimmäisessä kerroksessa ovat ravintolat ja 900 neliön lasigalleria eli kokoontumistori, josta voi ostaa yhteislippuja keskuksen eri toimintoihin. Kylpylä on kolmannessa kerroksessa ja allasosasto ulottuu osin kattoterassille asti.

Kinos-yhtiön johtaja Arto Korhonen odotti puheenvuoroa Lahdessa tiistaina järjestetyssä Ranta-Kartanon asukastilaisuudessa. Korhosen takana on Aki Keskitalo, joka on Korhosen kumppani Folks Hotel -hankkeessa. Kuva: Juha Peurala

Viihdekeskuksessa on kuntosali ja optio 50 metrin juoksuradalle. Tiloissa voivat toimia myös erilaiset hyvinvointialan yritykset, kuten kosmetologi- ja fysioterapiapalvelut. Kokousvieraille on varattu 350 neliötä, mutta tätä neliömäärää on Korhosen mukaan mahdollisuus kasvattaa.

Ja se uimahalli – sinne tulee 500 ihmisen katsomo, josta näkee kaikki radat, istui sitten missä tahansa. Ja kyllä, se kauan kaivattu 50 metrin allas. Korhonen kertoo, että Ranta-Kartanoon tehtävästä pysäköintihallista pääsee kulkemaan yhdyskäytävää pitkin kuivin jaloin uimahallille ja viihdekeskukseen. Parkkitaloa saavat käyttää viihdekeskuksen, hotellin ja Kisapuiston asiakkaat ja sinne on suunnitteilla myös jonkin verran asukaspaikkoja.

Kovin valmiilta kuulostaa. Mutta hotellioperaattorin nimeä ei vieläkään kerrota.

Kaavaehdotuksessa lisää rakennusoikeutta – eli korkeutta

Lahden kaupunki ei ole jättänyt mitään sattuman varaan. Edellinen asukasilta pidettiin viime lokakuussa, ja projektipäällikkö Pirkko-Leena Jakonen kertoo, että tuolloin esitettyjä toiveita on pyritty kuuntelemaan ja huomioimaan uudessa kaavaehdotuksessa. Konsultilta on tilattu jopa tuulisuunnitelma, jotta Kartanonkadun ja Kyösti Kallion väliin nousevien rakennusten keskelle ei synny tuulitunnelia.

Mikä sitten uudessa kaavassa muuttuisi aikaisempaan, voimassa olevaan kaavaan verrattuna? Kaupungin kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski kertoo, että alueelle myönnetään lisää rakennusoikeutta – 3 400 neliön verran. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennusten korkeutta kasvatetaan muutamilla metreillä.

– Samalla oli pakko nostaa myös rakennusten tornien korkeutta, jotta yleisilme alueella pysyy yhtenäisenä ja harmonisena, Lehmuskoski sanoo.

Lahden kaupungin nettisivuilla pääsee katsomaan kaavaehdotuksia ja esimerkiksi sitä, miten näkymä Pellonkulmantalon 9. kerroksen parvekkeelta Pikku-Vesijärvelle päin muuttuu, jos kaavaehdotus hyväksytään.

– Ei nyt merkittävää haittaa, mutta eihän sitä käy kieltäminen, että peittäväthän tornit hieman näkymää, Lehmuskoski sanoo.

Lue myös: Kaivinkone rouhaisi kauhan maahan: Ranta-Kartanon ensimmäinen talo viimeinkin rakenteille
 

Siinä melkeinpä kriittisin kommentti, joka kaupungin edustajien suusta kuullaan. He näyttävät tekevän kaikkensa, jotta hanke etenisi. Ja miksi ei? Kyynisinkin pohtija vaikuttuu havainnekuvista, joita Ranta-Kartanon alueesta on tehty. Asvalttikentän tilalle on suunniteltu rakennuksia, joiden julkisivuille tulisi kaavan mukaan keltaisen, oranssin ja vaaleanruskean sävyjä, puuta ja mahdollisuuksien mukaan viherkasveja. Jakosen mukaan pysäköintitalon julkisivuun on suunniteltu integroitua taidetta, ettei se olisi niin ankean näköinen kuin parkkitalot yleensä tuppaavat olemaan.

– Alueelle on myös tehty ja hyväksytty oma taideohjelma, joka tarkoittaa integroidun taiteen ohella esimerkiksi kiipeilyseinää, pysyviä ja vaihtuvia taideteoksia, hulevesiaiheita ja puisia taidepergoloita, Jakonen kertoo.

Taiteen toteutus alueelle maksaisi arviolta miljoona euroa, ja rahoitusmalli on auki. Kaupungin näkemyksen mukaan rahastomalli, jossa alueen rakennuttajilta kerätään määrätty osa rakennuskustannuksista rahastoon, voisi olla Ranta-Kartanossa toimivin malli.

"Uudessa uimahallissa voidaan järjestää myös leiri- ja kilpailutoimintaa"

Lahden kaupunki ei maksa viihdekeskuksen toiminnoista kuin uimahallia, ja kaupungin osuus kustannuksista on 80 prosenttia, loput Kinoksen. Uimahallista tulee nimenomaan Lahden kaupungin uimahalli, ja auki on vain se, vuokrataanko vai omistetaanko halli.

Kaupungin liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki kertoo, että jo olemassa olevia uimahalleja käyttää vuosittain 350 000–400 000 henkeä.

– Ranta-Kartanon halli tulee päivittäiseen käyttöön, ja siellä voidaan järjestää myös leiri- ja kilpailutoimintaa. Kaupunki on ollut erittäin tietoinen siitä, miten iso puute 50 metrin altaan uupuminen on ollut, ja nyt se tulee tässä paikattua. Samalla uusi halli vapauttaa käyttöön muiden uimahallien tiloja, Lanki sanoo.

Kiinteistösijoitusyhtiö Kinoksen toimitusjohtaja Arto Korhonen kertoi lisää Ranta-Kartanon kylpylähankkeesta tiistaina Lahdessa järjestetyssä asukasillassa. Kuva: Juha Peurala

Yleisöstä esitettiin huoli siitä, onko uuden hallin allas tarpeeksi syvä sukeltajien käyttöön, ja asialle saatiin heti vahvistus – on se, syvyyttä löytyy viisi metriä.

Korhonen sanoo, että kiinteistösijoitusyhtiö Kinos lähti mukaan hankkeeseen, koska Lahdella on "valtavasti käyttämätöntä matkailupotentiaalia". Korhosen mukaan yliyön yöpyjistä 60 prosenttia majoittuu muualla kuin Lahdessa.

– Ranta-Kartanosta kahden kilometrin säteellä erilaisia palveluita käyttää jo nyt vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä. Toki osa heistä on paikallisia tallaajia, mutta tällä hankkeella on mahdollisuus houkutella Ranta-Kartanoon paljon lisää ihmisiä, Korhonen sanoo.

Hotelliin on tulossa noin 150 huonetta ja torniosiin 80 huoneistoa. Korhosen mukaan keskiverto Lahdessa yöpyjä jättää kaupunkiin 300 euroa.

Suunnitteilla myös kyläyhteisömäinen asuintalo

Skanska rakentaa Ranta-Kartanoon jo parhaillaan yhtä asuinrakennusta, Kartanonherraa Kyösti Kallion kadulle. Rakennukseen tulee 36 asuntoa ja sen on tarkoitus valmistua lokakuussa 2020. Pari korttelia odottaa toimenpiteitä: niille on kaavailtu asuinrakentamista, mutta käytännöt ovat vielä auki.

– Emme halua panna alulle liian montaa rakennusprojektia kerrallaan samalle alueelle, jottei rakentamisesta aiheutuisi kohtuuttomasti haittaa. Tarkoitus on, että ensin rakennetaan uimahalli-kylpylä-hotelli-keskus ja sen jälkeen muuta, Jakonen sanoo.

Se tiedetään jo, että yhteen kortteliin on suunnitteilla monisukupolvista asumista talossa, johon tulisi niin seniori-, asumisoikeus- kuin vuokra-asuntoja. Toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Lahden vanhusten asuntosäätiöstä kertoo, että asuminen talossa olisi yhteisöllistä – asukkaat jakaisivat pesutuvan, sisäpihasaunan, harrastetiloja ja olisipa heillä yhteisöjääkaappikin, jonne voisi viedä "vaikkapa avaamattomia jogurttipurkkeja".

– Talon idea on se, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse, Mäkinen sanoo.

Talo rakennettaisiin yhteistyössä Avain Yhtiöt oy:n kanssa.

Kaavaehdotukset Kyösti Kallion kadun varren kortteleista ja Kartanonkadun kortteleista ovat nähtävillä 9.5.–10.6., ja jos niistä ei valiteta, kaavat etenevät syksyllä kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon ja ne saadaan lainvoimaisiksi ehkä jo vuoden loppuun mennessä.

Jos kaava toteutuu, lähivuosina Lahden Ranta-Kartanossa yöpyvät vierekkäin ylellisyyttä etsivät hotellivieraat ja jämäruokajääkaapin ja saunan jakavat yhteisölliset kaupunkilaiset.

Juttua päivitetty 9.5.2019 klo 17:16: Korjattu monisukupolvisen asuintalon rakentajakumppaniksi Avain Yhtiöt, ei siis Avainsäätiö.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi