Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Brittien venkoilu ei saa tukea suomalaisilta USU-gallupissa: Ei enää lisäaikaa brexitille, lokakuun loppu saa riittää

Asiantuntijoita tulos ei yllätä – väsymys ja kyllästyminen näkyy.

Valtaosa suomalaisista tuntuu kyllästyneen brittien EU-eron jahkaamiseen. Noin 70 prosenttia pitäisi lokakuun loppua jo ehdottomana takarajana. Kuva: Isabel Infantes

Valtaosa suomalaisista eli 69 prosenttia on sitä mieltä, ettei Iso-Britannialle tulisi enää antaa yhtään lisäaikaa EU-erossa lokakuun jälkeen. Tätä mieltä on 73 prosenttia miehistä ja 66 prosenttia naisista. Vastaajista yhteensä 19 prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Tiedot selviävät Uutissuomalaisen USU-gallupista.

– Tuloksessa näkyy selkeästi suomalaisten väsymys brexit-prosessia kohtaan. Jos britit eivät saa rivejään suoriksi, ei EU:n ole järkevää jatkaa neuvotteluja loputtomiin, yliopistotutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sanoo.

Euroopan unionin huhtikuisessa huippukokouksessa päätettiin lykätä Iso-Britannian EU-eroa vielä kerran lokakuun loppuun asti. Ero on mahdollinen myös aikaisemmin, jos erosopimus hyväksytään nopeammalla aikataululla. Moni epäilee sitä, sillä neuvotteluja on jo nyt käyty yli kahden vuoden ajan.

Kokonaisasetelmaa vaikea hahmottaa

Isossa-Britanniassa järjestettiin kansanäänestys EU-erosta kesällä 2016 ja eron piti alun perin tapahtua 29.3.2019. Sen jälkeen lisäaikaa on myönnetty ensin 12.4. asti ja sittemmin 31.10.2019 asti.

Unionin jäsenmaissa on seurattu ihmetyksellä pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman erosopimuksen käsittelyä brittiparlamentissa.

– Tätä näytelmää on nyt seurattu sen verran pitkään, etten pitäisi (USU-gallupin) tulosta yllättävänä. Ihmiset näyttävät asettuneen sille kannalle, että EU on tehnyt voitavansa brexitin suhteen ja vastuu loppuratkaisusta kuuluu nyt Isolle-Britannialle, johtaja Teija Tiilikainen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.

Lue myös: Brexitin seuraus: Yksi Suomesta mepiksi valittava jää odottamaan pääsyä Brysseliin
 

Negatiivinen suhtautuminen lisäaikojen antamiseen korostuu etenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Yli 70-vuotiaista jo 78 prosenttia pitää lokakuun loppua ehdottomana takarajana. Mitä nuorempi vastaaja, sitä vaikeampaa asian arvioiminen oli. Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä eli 18–29-vuotiaissa ja 30–44-vuotiaissa noin joka kolmas ei ottanut kantaa asiaa.

Tiilikainen arvelee nuorempien epätietoisuuden heijastavan sitä, etteivät he välttämättä seuranneet kovin tarkasti brexitin alkuvaiheita ja silloisen pääministerin David Cameronin puheesta alkanutta tapahtumaketjua.

– Ehkä heidän on ollut vaikea hahmottaa kokonaisasetelmaa ja sitä, kuinka valtavan jakautunut Britannia on ollut eron suhteen alusta asti.

Voi jopa vahvistaa luottamusta

Yliopistotutkiija Timo Miettisen mielestä brexitin pitkittyminen ei välttämättä heikennä EU:n kuvaa kansalaisten silmissä. Hänen mielestään prosessi voi myös vahvistaa luottamusta Euroopan unionia kohtaan, sillä erovaatimuksia ei ole enää esitetty kansallisissa vaaleissa.

– Ongelmat ovat ennen kaikkea Britannian päässä, sen parlamentaarisessa jumitilanteessa. Yleisesti voi sanoa, että brexit on romuttanut käsityksen siitä, että päätökset tehtäisiin pelkästään Brysselissä. Eurooppa-neuvoston eli jäsenmaiden rooli on kasvanut. Ei ole olemassa mitään liittovaltiokehitystä.

Tiilikainen on samaa mieltä: hän uskoo suurimman osan ihmisistä hahmottavan, että kyse on nimenomaan Britannian päätöksentekoon liittyvistä ongelmista, ei unionin.

– EU:ta koskeva kansalaismielipide on tämän prosessin aikana kääntynyt hyvin myönteiseksi. Brexit on antanut ongelmallisen kuvan unionista eroamisesta ja kansalaiset ovatkin siis alkaneet arvostaa mahdollisuutta pysyä jäseninä.

Ero ilman sopimusta haitaksi kaikille

Iso-Britannian EU-erolle myönnetty uusi määräaika lokakuun loppuun voi osoittautua joustavaksi, koska mahdollisuutta uuteen pidennykseen ei suoraan suljettu myöskään pois. Lisäajan tarkoituksena on välttää sopimukseton ero, joka olisi haitallinen molemmille osapuolille.

– Kummankaan osapuolen eli EU:n ja Britannian ei kuitenkaan tulisi hyväksyä kovaa eroa. Se olisi merkittävä epäonnistuminen ja varjostaisi varmasti myös neuvotteluja tulevasta suhteesta, yliopistotutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo lisäaikojen jatkamisen näyttävät vaikeammalta kerta toisensa jälkeen.

– Ellei kesän ja alkusyksyn aikana synny mitään uutta näkemystä siihen, miten brittiparlamentti voisi saada sopimuksen hyväksyttyä, niin jatkoajalle lokakuun jälkeen on hyvin vähän perusteita.

Neuvotellaanko brittien EU-erosta sitten loputtomiin?

– Neuvottelut eivät tietenkään voi jatkua ikuisesti. Itse kuitenkin näen, että jatkoaikaa voitaisiin antaa vielä kerran maaliskuun 2020 loppuun. Tällöin EU:n seuraava rahoituskehys olisi mahdollista hyväksyä huhtikuun 2020 huippukokouksessa, Miettinen sanoo.

Mayn tavoitteena on päästä sopuun erosuunnitelmasta opposition työväenpuolueen kanssa ennen 22.5., jotta Iso-Britannia välttyisi osallistumasta europarlamenttivaaleihin.

Neuvotteluilla ja lisäajalla on pyritty välttämään ns. kova brexit eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista ilman sopimusta.

Kuva: Anssi Hietamaa

Gallupin toteutus

Uutissuomalaisen USU-gallupin on toteuttanut Tietoykkönen Oy.

Tutkimus on tehty web-kyselynä valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa 16.–23.4.2019. Otantamenetelmänä on käytetty kiintiöityä satunnaisotantaa.

Tutkimukseen osallistui 1 000 täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi