Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Työpäivän jälkeen olo on rättiväsynyt tai käyt ylikierroksilla – "Voi pohtia, pitääkö huomaamattaan yllä tapoja, joiden myötä on työasioissa kiinni"

STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan palautumiseen tulisi panostaa jo työpäivän aikana. Palautuessa mieli ja keho elpyvät, mikä estää stressin ja kuormituksen kasaantumista liian suureksi. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Kotiin tullessa ajatukset pyörivät edelleen töissä. Rauhoittuminen on vaikeaa, tunnet olevasi koko ajan ylikierroksilla – tai päinvastoin, olet päivästä toiseen läpikotaisin väsynyt eikä mikään kiinnosta.

Stressin ja uupumuksen oireista puhutaan paljon, mutta mitkä ovat hyviä keinoja fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen? STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan palautumiseen tulisi panostaa jo työpäivän aikana. Palautuessa mieli ja keho elpyvät, mikä estää stressin ja kuormituksen kasaantumista liian suureksi.

Finlan työterveyspsykologin Miia Metsäsen mukaan töissä on tärkeää pitää taukoja, koska se tukee myös työpäivän jälkeistä palautumista.

– Myös sillä on merkitystä, mitä teet tauoilla. Esimerkiksi lounas tulisi todellakin pitää jossain muualla kuin työpisteellä, ja työkavereiden kanssa lounaalle mennessä voisi sopia, ettei työasioista puhuta, Metsänen sanoo.

Vaikka houkutus kännykän selaamiselle olisi suuri, tauko on hyvä viettää muissa merkeissä.

– Pieni happihyppely tekee sisätyöläiselle hyvää. Luonnolla on valtava palauttava voima, joten työpisteen sijainnista riippuen katseen voisi välillä suunnata minuutiksi tai pariksi ulos.

Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Jaana Laitisen mukaan työpäivä kannattaa pyrkiä rakentamaan siten, että tuntee hallitsevansa työnsä. Töissä ei saisi tuntua, että kaikki vyöryy päälle.

– Yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen auttaa siihen, ettei tule niin häslääntynyt olo. Monta asiaa yhtä aikaa tehdessä ei välttämättä saa hirveästi aikaan, vaan ainoastaan stressaantuu sähläämisestä, Laitinen sanoo.

Myöskään liian pitkiin työpäiviin ei saisi sortua, vaan työskentely on maltettava lopettaa ajoissa.

– Vaikka olisi kiirehetkiä, mieti, kuinka tehokas olet, jos vain pitkität päivää, Metsänen toteaa.

Selvä ero työ- ja vapaa-ajan välille

Älylaitteiden aikakaudella töiden kotiin vieminen on helppoa, ja se tapahtuu joskus huomaamatta. Töistä tulisi kuitenkin irrottautua vapaa-aikana myös pään sisällä.

– Työpäivän päätteeksi voisi ottaa pienen hetken ja tavallaan päättää työpäivän myös mielessään. Mieti, mitä olet tehnyt ja mitä seuraavana päivänä on luvassa. Yritä nähdä, missä onnistuit. Jos jotain jäi kesken, suunnittele, milloin teet ne asiat, etteivät ne jää pyörimään mieleen vapaa-aikana. Sitten voit siirtää ajatuksia siihen, mitä juttuja illalla on tiedossa, Metsänen listaa.

Hän ehdottaa, että esimerkiksi työsähköposteista tulevat ilmoitukset voisi ottaa kännykästä pois päältä. Sen jälkeen sähköposteja ei myöskään saa käydä kuikuilemassa.

– Voi pohtia, pitääkö itse huomaamattaan yllä toimintatapoja, joiden myötä on työasioissa kiinni, kuten katsoo kännykkää tai tekee illalla työjuttuja. Tulisi tukea tietoisesti sitä, että mieli on pääasiassa muissa asioissa kuin töissä. Työasiat varmasti pompahtelevat mieleen, joten voi olla kohtuutonta vaatia, että niitä ei saisi yhtään pohtia.

Vapaa-ajalla sosiaaliset suhteet ovat palautumisen kannalta tärkeitä. Vapaalla tulisi tehdä ennen kaikkea asioita, joista saa hyvän olon.

– Töissä joutuu tekemään asioita, joista ei välttämättä niin pidä. Niinpä vapaa-ajalla tulee tehdä juuri niitä asioita, joista itse pitää, vaikka siellä on varmasti myös niitä pakollisia kotitöitäkin. Vapaalla tulisi kuitenkin olla jotain itse valittua tekemistä, oli se sitten harrastus tai mitä tahansa, Metsänen kertoo.

"Sohvannurkka on välillä ok"

Myös sillä on väliä, miten työpäivän jälkeen pyrkii palautumaan. Laitisen mukaan palautumiskeinot riippuvat pitkälti työnkuvasta.

– Esimerkiksi hälyssä ja melussa työskentelevälle linnunlaulun kuunteleminen luonnossa on ehkä paras keino irrottautua työstä ja antaa mielen sekä kropan elpyä työstä, Laitinen kertoo.

Vaikka työpäivän jälkeen olo olisi nuupahtanut, liikunta on yleensä makoilua parempi keino palautua.

– Olisi ihanaa, jos voisi sanoa, että jäädään kaikki sohvannurkkaan. Sekin on välillä ok, mutta liikunta kohottaa fyysistä kuntoa, vaikuttaa psyykkiseen jaksamiseen ja tukee hyvää unta, Metsänen toteaa.

Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro vannoo säännöllisen rytmin nimeen, mutta seuraavaksi tärkeimmäksi asiaksi hän nostaa myönteisen tunnetilan. Ilman sitä ei liikuntakaan auta palautumisessa.

– Kukaan ei palaudu, jos tunnetila on negatiivinen. Sen vuoksi olisi tärkeää, että olisi jotain kivaa tai rentouttavaa tekemistä. Esimerkiksi kuntosalilla käynnin jälkeen tulee myönteinen tunnetila endorfiinin ansiosta, mutta se ei toimi eikä palautuminen käynnisty, jos salilla vetää hampaat irvessä ja on tyytymätön suoritukseensa.

Työpäivän jälkeen voi tehdä mieli ottaa vaikkapa viinilasillinen rentoutuakseen, mutta lasillisesta ei kannata ottaa päivittäistä tapaa. Metsänen kertoo alkoholin heikentävän yöunta ja näin ollen myös palautumista.

– Ei tarvitse olla absolutisti, mutta alkoholin ei pitäisi olla ainoa rentoutumiskeino.

Fyysisten oireiden takia lääkäriin

Kuormituksesta ja stressistä voivat kieliä muun muassa levottomuus, alakuloisuus ja vihamielisyys. Kroppa voi myös antaa ensimerkkejä uupumuksesta fyysisinä oireina.

– Syke voi käydä korkealla, tulla sydämentykytyksiä tai muljahduksia. Tai sitten tulee oireita, joita ei tavallisesti koe, kuten päänsärkyä, iho-oireita, lihaskireyttä tai vatsakipuja. Jos lääkärissä käydessä mitään selitystä ei löydy ja kaikki arvot ovat ok, on ihan hyvä miettiä, miten elämässä muuten menee, Metsänen sanoo.

Laitisen mukaan jokaisen on tärkeää tunnistaa omat rajansa. Fyysisten oireiden ilmaantuessa tulee mennä lääkäriin.

– Ihmisillä on erilaisia stressin merkkejä: joku menettää yöunensa, toinen syö ja juo liikaa, kolmannelta voi hävitä ruokahalu ja tulla pahoinvointia. Jokaisen on tärkeää tunnistaa ne merkit, joista huomaa, että nyt menee liian kovaa.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi